Oulun käräjäoikeus on tuominnut pohjoissuomalaisen kalankasvattajan sakkorangaistukseen terveysrikoksesta.
Kalankasvattaja joutuu maksamaan 765 euron sakot, minkä lisäksi hänen pitää pulittaa valtiolle 7 500 euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.
Kalankasvattaja rikkoi tahallaan elintarvikelain nojalla annettuja määräyksiä keväällä 2012. Hän käsitteli tuolloin noin 7 500 kiloa kalaa pohjoissuomalaisessa kalankasvatuslaitoksessa, jonka elintarvikevalvontaviranomainen oli määrännyt toimintakieltoon.
Viranomaisen mukaan laitoksen toiminnasta ja sen rakenteista aiheutui ilmeinen elintarvikehygienian riski, eivätkä toiminnan edellytykset täyttäneet elintarvikelainsäädännön vaatimuksia.
Kuolleita kirjolohia, mädäntyviä sisälmyksiä
Laitokselle tehtiin yllätystarkastus kesällä 2011. Siitä laaditun raportin mukaan laitoksen hygieniassa oli voimakkaita laiminlyöntejä ja piittaamattomuutta. Kaikki kalankäsittelytilan työpinnat ja lattia sekä kalojen filerointiin käytetyt välineet olivat törkyisiä, likaisia ja pesemättömiä. Koko laitos tuoksui mädäntyvälle kalalle.
Raportissa todetaan, että lattialla saavissa oli veteen jääneitä kokonaisia kuolleita pilaantuvia kirjolohia. Kala-altaiden reunalla oli suuri määrä mädäntyviä kalan sisälmyksiä sekä kuolleita mädäntyviä kaloja. Laitoksen kuolleiden kalojen hautauspaikka oli haiseva pressulla peitetty kuoppa.
Laitokseen tehtiin myöhemmin uusi tarkastus. Tuolloin osa puutteista oli korjattu, mutta merkittävä osa oli edelleen korjaamatta. Tästä syystä laitoksen toimintakieltoa jatkettiin edelleen.
Toimintakiellosta huolimatta kasvattaja möi laitoksessaan noin 7 500 kiloa kalaa 3 euron kilohintaan ja tienasi tällä 22 500 euroa. Oulun käräjäoikeus vähensi summasta maksetut verot, kuljetuskustannukset ja kohtuullisti valtiolle rikoshyötynä maksettavaksi määrättävää summaa 7 500 euroon.
Kalankasvattaja väitti oikeudessa toimineensa pakottavissa olosuhteissa. Hänen mukaansa kalat olisivat kuolleet ja aiheuttaneet hänelle merkittävät taloudelliset tappiot. Hän möi ne eteenpäin kalojen välittäjille ja kalaliikkeille. Kasvattaja väitti, ettei niitä myyty ihmisravinnoksi vaan eläinten ravinnoksi.
Käräjäoikeuden mielestä kasvattaja ei toiminut pakkotilanteessa.
”Päinvastoin hänen menettelynsä osoittaa, että hän on toiminnallaan jopa pyrkinyt hankkimaan taloudellista hyötyä itselleen”, oikeus toteaa.
Sen mukaan kasvattajan toiminnasta syntyi välitön ja tosiasiallinen terveyden vaarantumisen riski, joka on vakava.
”Näin menetellessään hän on ottanut ainakin tietoisen riskin siitä, että kalat päätyvät ihmisten ravinnoksi.”
