Kiusallinen, muttei vaarallinen. Näillä sanoilla luonnehtii syyhypunkkitartuntaa ylilääkäri Anne Niemelä Haapavedeltä. Asia on vuosien varrelta Niemelälle tuttu, mutta mittakaava on tällä hetkellä aivan omaa luokkaansa.
Kutisevan vitsauksen kouriin on joutunut Haapavedellä toistuvasti niin pikkulapsia, koululaisia kuin aikuisiakin. Puhutaan epidemiasta.
– On mahdotonta arvioida tartuntojen määrää. Niitä on todettu niin lääkäripäivystyksessä, lastenneuvolassa, kouluilla kuin päiväkodeissakin, Niemelä toteaa.
Ongelman kanssa on painittu jo syyslukukaudella. Tällä viikolla asia sai uudet mittasuhteet.
Kouluilla on tehty maanantaista lähtien perusteellisia syyhytarkastuksia. Niissä terveydenhoitajat tutkivat oppilaiden ihon silmämääräisesti. Apuna käytetään muun muassa kirkasta valoa ja suurennuslasia. Läpi käydään kaikki Haapaveden peruskoululaiset, jotta tilanne saataisiin hallintaan. Tarkastusten myötä myös kokonaiskuva ongelmasta hahmottuu paremmin.
Ohjeet ongelman taltutukseen on saatu Oulun yliopistollisen sairaalan infektiotorjuntayksiköstä, johon Haapavedeltä on oltu yhteydessä.
Päivähoitopaikoissa on aloitettu erityissiivoukset, joissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi leluihin ja lasten nukkumapaikkoihin. Kouluilla on otettu toistaiseksi pois käytöstä jumppamattoja.
Päivähoitolaisille koottuja tarkastuksia ei tehdä, vaan asian seuraaminen on vanhempien vastuulla. Myös koululaisten ihoa on syytä tarkastella kodeissa. Syyhytartunnan havaitseminen voi olla haasteellista, ja varsinkin alkavat tartunnat saattavat jäädä joukkotarkastuksissa pimentoon.
Lapset ovat suhtautuneet poikkeustilanteeseen terveydenhoitajien mukaan hyvin tavallisesti. Vanhemmatkaan eivät ole ylireagoineet eikä toisaalta vanhempien suunnasta ole kielletty tekemästä tarkastuksia oppilaille. Tutkimuksiin tarvitaan huoltajien suostumus, vaikka kyse on epidemiasta.
– Pakkohoitomahdollisuutta tähän ei ole, Niemelä kertoo.
Syyhyongelman rauhoittuminen kestää aikansa. Syyhy on hanakka leviämään, sillä tartunta ei näy heti, mutta syyhy tarttuu jo ennen ensioireiden ilmaantumista. Oireet voivat näkyä vasta viikkojen kuluessa.
Ensioireena on usein voimakas kutina iltaisin tai öisin. Ihottumaa ja rakkuloita voi tulla myös. Syyniin kannattaa ottaa ranteet, sormien välit, kämmenet, jalkapohjat, rinta ja intiimit alueet.
Hoito sujuu kohtuullisen ripeästi, mutta tärkeää on hoitaa kerralla koko perhe. Tartuntavaara on ohi vuorokauden kuluttua hoidon aloittamisesta, mutta oireet voivat kulkea mukana vielä viikkoja.
Oma sirkuksensa on tekstiilien putsaus. Vuodevaatteet, pyyhkeet ja kaikki kolmen päivän sisällä käytössä olleet vaatteet vaativat 60 asteen pesun. Toinen vaihtoehto on käyttää ne yli 20 asteen pakkasessa. Kengät, patjat, pehmolelut ja vastaavat tavarat voi viedä ulos tai poistaa sisällä käytöstä kolmeksi vuorokaudeksi. Kamppeet voi sulkea esimerkiksi tiiviiseen muovipussiin siksi aikaa.
Syyllinen mittavaan ruljanssiin on noin 0,4 millimetrin pituinen punkki, joka kaivaa ihoon käytävän ja munii sinne. Muna kehittyy sukukypsäksi punkiksi noin kahdessa viikossa.
Syyhy tarttuu läheisessä ihokontaktissa. Punkit eivät hyppää ihmisestä toiseen, mutta ne ryömivät esimerkiksi lakanoissa. Syyhypunkilta lähtee henki, jos se hukkaa kosketuksen ihmiskehoon vuorokauden, kahden ajaksi.
– Tauti ei ole vaarallinen, mutta se on kiusallinen. Tartunta ei liity huonoon hygieniaan, vaan syyhyn voi saada kuka tahansa, Niemelä huomauttaa.
Punkkitaistelussa on avuksi, jos kodit ilmoittavat havaituista tartunnoista päivähoitoon ja kouluun. Näin tilanne pystytään ottamaan huomioon ja mahdollisesti estämään syyhyn leviämistä.
