Pohjois-Suomi

Soklin kaivoksen toimintaan ympäristölupa – päätöksessä yli sata lupamääräystä ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja ra­joit­ta­mi­sek­si

Kuvia juttuun Soklista ja niobi-esiintymästä KUVA: Kari Alaluusua
Pohjois-Suomi 13.6.2018 20:15
Aino-Helena Hietala

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt kaivosyhtiö Yaralle ympäristöluvan Soklin kaivoksen toimintaan sekä vesitalousluvan kaivostoiminnan edellyttämien vesitaloushankkeiden toteuttamiseen.

Päätöksen mukaan yhtiö saa aloittaa toiminnan Savukosken Soklissa vasta, kun mahdolliset valitukset on käsitelty ja päätös on lainvoimainen. Aluehallintovirasto hylkäsi myös pääosan vesilain mukaisesta valmistelulupahakemuksesta.

Aluehallintovirasto myönsi toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kaivokselle. Lisäksi lupa annettiin useisiin toimintaan liittyviin muihin toimintoihin kuten rikastamoon, energiantuotantolaitokseen, puupolttoaineiden murskaustoimintaan, kaivannaisjätteen jätealueisiin ja talousvesien puhdistamoon.

Vesitalouslupa tuli kaivoksen vesitaloushankkeisiin. Niitä ovat muun muassa pohjaveden pumppaaminen louhosalueelta, Sokliojan ja Yli-Nuorttin uomien siirrot, Loitsanan ja Loitsonlammen kuivattaminen sekä Tulppionjoen, Yli-Nuorttin ja Sokliojan ylittävät sillat.

Sokli on luonnonolosuhteiltaan ympäristöstään selvästi poikkeavalla alueella. Soklin ahot -luontotyyppiä tai Nuorttijärvestä alueen vesistöihin kutemaan nousevaa luonnonvaraista järvitaimenta ei ole suojeltu luonnonsuojelulain tai kalastuslain mukaisilla toimilla.

Aluehallintoviraston mukaan osaltaan luontoarvojen vuoksi toiminta voidaan aloittaa vasta, kun päätös saa lainvoiman. Valmisteluluvan aluehallintovirasto myönsi vain Tulppiojoen ylittävän sillan rakentamiseen.

Päätöksessä on yli sata lupamääräystä ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja rajoittamiseksi. Ne koskevat muun muassa päästöjä rajoittavia rakenteita, vesistöihin ja ilmaan johdettavien päästöjen ja melun rajoittamista sekä jätteiden käsittelyä.

Kaikki rikastuksen prosessivedet ja muut likaantuneet vedet pitää kierrättää prosessissa tai johdattaa käsittelyn jälkeen Kemijokeen Lattunan alueella olevaan purkupaikkaan. Lupapäätös rajoittaa jokeen johdettavien käsiteltyjen jätevesien sallittuja haitta-ainepitoisuuksia ja fosforin kokonaiskuormitusta.

Nuorttijoen valuma-alueelle saa johtaa vain louhosten kuivatuksessa muodostuvia puhtaita ja maanläjitysalueiden vesiä, joista kiintoaine on pääosin poistettu. Pilaantumisen estämiseksi vesille on asetettu pitoisuusraja-arvot.

Melun torjunnasta on tiukat määräykset ja valopäästöjä on rajoitettu. Melusta ja valosta aiheutuu avin mukaan jonkin verran häiriöitä kiinteistön käytölle ja porotalouden harjoittamiselle.

Alueen poistumista porotalouden käytöstä ei oteta huomioon ympäristöluvassa. Porotaloudelle aiheutuvat haitat korvataan kaivoslain mukaisessa menettelyssä. 

Kaivosyhtiö Yaran projektipäällikkö Eero Hemming ei ole vielä nähnyt päätöstä. Hänen mukaansa yhtiö tutustuu ensin viisi vuotta odotettuun lupapäätökseen ja miettii, onko hankkeen eteenpäin viemiseen edellytyksiä.

Yhtiö laittoi Soklin jäihin 2015 ja aikoi viedä lupaprosessia eteenpäin. Sen jälkeen Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on tullut yleiskaava- ja kaivospiiripäätökset ja Soklin asemakaava on tehty.

– Mitään suunnitelmia ei ole. Menee vähintään syksyyn, että tiedetään, onko toiminnalle edellytyksiä vai ei. Silloinkaan ei ole investointipäätöksiä, vaan arvio, aletaanko hanketta selvittää.

Muun muassa kannattavuuslaskelmat pitää päivittää, sillä ne ovat vuodelta 2013.

Savukosken kunnanjohtaja Antti Mulari pitää ympäristölupapäätöstä odotettuna, mutta muistuttaa, ettei se tarkoita vielä kaivoksen avaamista.

– Tämä on tärkeä välietappi. Jos kaivos tulisi, ei puhuttaisi enää pelkästään Savukoskesta, vaan koko Itä-Lapista ja jopa koko Lapista. Se toisi työpaikkoja ja verotuloja.

Kunnassa on myös huoli ympäristöstä.

– Haluamme, että Savukoski säilyy edelleenkin erämaamaisena pitäjänä, jossa on hyvät kalavedet ja metsästysmaat. Myös porotalouden ja matkailun pitää säilyä elinvoimaisena ja kunnan imagon hyvänä.

Soklin viisi vuosikymmentä

 

1967 kesäkuussa Rautaruukki löytää malmion. Elokuussa ensimmäinen kairausreikä.

1979 Sokliin rakennetaan fosforimalmin koeajotehdas.

1986–1989 kaivoksen avaamista tutkitaan. Hanke jäihin kohonneiden kustannusten ja matalan hinnan vuoksi.

1986 Kemira Oy ostaa kaivos-piirin Rautaruukilta.

1994 Kemira yhtiöitetään, Soklin kaivosoikeudet Kemira Agro Oy:lle.

1995–2004 niobi-malmien tutkimuksia.

2004 Kemira Agro Oy:stä tulee Kemira GrowHow Oyj, jolle Soklin oikeudet.

2007 Kemira GrowHown Oyj myydään Yaralle, Soklin oikeudet Yara Suomi Oy:lle.

2008 Yara muodostaa projektiryhmän tavoitteena Soklin avaaminen.

2009 Yara kertoo malmiratasuunnitelmistaan. Marraskuussa Yara aloittaa selvitykset malmin rikastamiseksi Kovdorissa.

2011 helmikuussa Yara ilmoittaa vievänsä rikastuksen Kovdoriin Venäjälle.

2012 tammikuussa Yara tutkii mahdollisuutta rikastaa malmi Suomessa. Tavoitteena on kaivos-toiminnan aloittaminen 2014–2015.

2014 marraskuussa valtio ilmoittaa osallistuvansa Soklin ratayhteyden kustannuksiin. Valtion osuus on alle puolet kokonaiskustannuksista.

2015 helmikuussa valtio ilmoittaa tukevansa rikasteen kuorma-autokuljetuksia (ei rataa).

2015 syyskuussa Yara päättää keskeyttää investoinnit Sokliin. Lupaprosessit jatkuvat.

2018 kesäkuussa aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan kaivoksen toimintaan. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin mahdolliset valitukset on käsitelty.

 

MAINOS

Kommentoi

Ympäristön turmeleminen on rikos vaikka se tehtäisiinkin Jumalan selän takana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainakun soklista routa sulaa, ni tää avaaminen pomppaa pintaan. Ihan uppeeta, ai niin eihän se ollutkaan meitin, joku tollo oli sen myynyt pilkka hintaan. Jos omistaja avaa ja vie arvokkaat malmit mennessään, ni jäähän meitille puhistus työn lasku kätöseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaivoslaki uusiksi ja äkkiä. Tätä menoa Suomi on kohta täynnä kaivoksia, jotka pilaavat vesistöjä. Riittää kun firma menee nurin niin maksajia ei löydy ympäristöhaittoihin. Ne jää veronmaksajille kuten aina tähänkin asti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Soklin avaamiselle ei ole mitään edellytyksiä ollut, eikä heti tule olemaankaan. Rautaruukki teki viisaan päätöksen aikanaan luopuessaan Soklista, yhtenä syynä ei politisoituneen hyvän työvoiman saatavuus. Sekin tiedetään, että KE Tennilä vas. painosti voimakkaasti toimia Soklin suhteen ja painostuksen seurauksena Pekkarinen kepu myi Soklin, päästääkseen eroon tilanteesta, muilla ministereillä ei ollut tietääkseni osaa eikä arpaa päätökseen.
Sokli saataisiin kannattavaksi/toimivaksi koneautomaatiolla, mutta se vaatisi paljon euroja ja hyvää insinööri suunnittelua. Suunnittelu vaatisi erittäin hyviä olosuhde tietoja, jota saa vain paikan päällä ja tämä on yksi ratkaiseva ongelma: kuka sinne lähtee?
Rahoittajaakaan ei hevin löydy, koska alueella ei ole edes perus infraa ja kaikki pitäisi rakentaa alusta kylmään korpeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hölmöläiset Häkämies Pekkarinen ja kumppanit myivät.....lahjoittivat Soklin norjalaiselle Yaralle 205-miljoonan euron hinnalla.Löytyneiden lisämalmioiden ja sulfaatin rajun maailmanmarkkihintojen noustua malmion arvo on vähintäinkin 30-MILJARDIA.
Tämä on Suomen suurin moka hallituksen toimesta.Heinosen (kok)Soneran kaataneen UMTS-kaupat Saksasta,jolloin hän osti neljällä miljardilla pelkkää ilmaa ovat pikkurahoja tämän munauksen rinnalla.
-Lisäksi hallitus on lupautunut maksamaan puolet Soklin tiestä.100-miljoonaa,jos Yara avaa kaivoksen.Tosi HÖLMÖLÄISIÄ.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos kaivos olisi avattu 30-40 vuotta sitten, olisi alueelta löytynyt työvoimaa sinne ja alue olisi pysynyt paremmin elinvoimaisena. Enää ei löydy ja on kyseenalaista saataisiinko sinne väkeä töihin. Parempi antaa alueen olla porotalouden ja matkailun käytössä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi maanpetos on rikos joka ei vanhene. Soklin ja Siilinjärven fosfaattien lahjoitus norjalaisille käytännössä ilmaiseksi oli vähintäänkin maanpetokseen rinnastettava tapaus. Vankila odottaa niitä lahjottuja lieroja jotka aikanaan tuon asian nykymallilleen junailivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivon sydämmestäni että tämä hulluutus saadaan loppumaan. Ihminen on ahne ja tyhmä tuhotessaan lapin- siis käytännössä Euroopan viimeisimmät laajat erämaat. Sanattomaksi vetää. Etelä-suomi on jo pilkottu metsäautoteillä. Luonnontilaista metsää on vain kansallispuistoissa jotka ovat todella pieniä saarekkeita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa ja lisää kaivoksia auki, se lisää työllisyyttä tuonne korpeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

139 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

Ehkäpä me jotka maksemme kaiken, veroprosentti yli 40%, ollaan kyllästytty elättämään jos jonkin sortin joutilasta ja vä... Lue lisää...
Kapitalisti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image