Pohjois-Suomi

Sillialus houkutteli saariston nuorisoa – hai­luo­to­lai­nen Helvi Isola-Pernula lähti Islannin vesille 1930-luvulla

Vasemman puoleinen nainen on hailuotolainen Helvi Isola-Pernula, joka kävi 1930-luvun lopulla sillinpyynnissä Islannin vesillä. Vieressä tuntematon nainen, edessä Arvo Haapala. KUVA: Rauni Kilposen albumi
Pohjois-Suomi 25.12.2017 19:00
Erkki Hujanen

Petsamo-laiva oli uiva säilyketehdas, jossa työskenteli 300 miestä ja 150 nuorta tyttöä.

Hailuotolainen Helvi Isola-Pernula (1908–1962) lähti neitosena monen muun nuoren tapaan sillinpyyntiin Islannin vesille 1930-luvun lopulla. Sesonkityö sillilaivalla oli haluttua. Sillinpyynnissä nuoret pääsivät näkemään maailmaa Hailuotoa kauemmaksi. Myös hyvä palkka houkutteli. Töitä aluksella tehtiin kolme kuukautta yhtä mittaa. 

Pyyntimatka alkoi ja päättyi Hankoon. Helvi Isola-Pernula työskenteli sillilaivalla kesällä 1937 tai 1938 – täyttä varmuutta vuodesta matkalta säilyneiden kuvien tiedoissa ei ole.

Veneitä lähdössä sillinpyyntiin, 1930-luvun lopulla Islannin vesillä. Hailuotolaisen Helvi Isola-Pernulan albumista. KUVA: Rauni Kilposen albumi

Sukunimi Isola-Pernula johtui siitä, että varsinaisen sukunimen lisäksi Hailuodossa käytettiin myös talon nimeä. Helvi Isola oli kotoisin Hailuodon Ojakylän Pernulan talosta.

Emäaluksena sillinpyynnissä toimi s/s Petsamo. Lilja Malin (omaa sukuaan Pulli) kuvaa Seiskarilainen-lehdessä (6/1995) laivaa valtavaksi. Sen kerrottiin olevan Euroopan suurin rahtialus. Nuotat silliparviin heitettiin moottoriveneistä, joita oli mukana 25 paria eli yhteensä 50 venettä.

– Meitä sillityössä olevia oli laivalla 300 miestä ja 150 nuorta tyttöä. Naiset majoitettiin 25-hengen huoneisiin. Vapaa-aikana tehtiin paljon käsitöitä. Ole merkkausta, kutomista ja virkkausta. Matkalla valmistui moni villapusero ja pöytäliina pitseineen. Olihan meillä aikaa tehdä käsitöitä, kun matka Suomesta Islannin vesille oli pitkä, Lilja Malin muisteli.

– Mutta ei aina tehty käsitöitä. Siellä poikaystävä löytyi hyvin nopeasti. Läheinen ystävyys oli kuitenkin kielletty. Tytöt eivät saaneet mennä miesten hytteihin, eikä miehet naisten hytteihin. Illalla kello kymmeneltä suljettiin ovat, silloin enää ei kannelle ollut asiaa.

Menomatkalla Islannin vesille alus poikkesi Puolassa, jossa nuoret pääsivät Gdynian torille. Tanskan salmien läpi laiva kulki yöaikaan, jolloin annettiin ihailla rantoja. Laivan vesivarastot täytettiin Norjassa vuonon pohjassa. Reykjavikin satamassa Islannissa työntekijät eivät päässeet maihin.

– Kalaranta oli täynnä kärpäsiä, kun siellä turskaa kuivasivat.

Hailuotolainen Helvi Isola-Pernula sillilaivassa Islannin vesillä 1930-luvun lopulla. KUVA: Rauni Kilposen albumi

Nuotanveto kuului miesten hommiin. Naiset puolestaan perkasivat kalat. Silloin kun kalaa tuli, työtä laivalla tehtiin yötä päivää. Pisin yhtäjaksoinen työrupeama kesti kolme vuorokautta.

– Työ ei tuntunut raskaalta, olimmehan kaikki tottuneet ruumiilliseen työhön, Malin sanoi.

Nuorista palkka tuntui loistavalta. He saivat peruskuukausipalkkaan lisäprosentteja kulloisenkin päivän saaliin mukaan. Seiskarilaisten tavan mukaan nuori antoi palkkarahansa isälleen.

– Kun annoin omat tienestini isälleni, muistan hänen sanoneen, ettei hänellä pitkään aikaan ollut ollut niin paljon rahaa.

Oululainen kirjailija Joni Skiftesvik on kuvannut (Merimieskirkko-lehti 130/2013) Petsamo-laivaa uivaksi säilyketehtaaksi. Seiskarilaisten muistelusten mukaan pienemmät laivat hakivat laivaan kertyneestä kalansaaliista osan pois Suomeen jo kesän aikana.

Laivassa työskenteli oma keittiöhenkilökunta, jotka kaikki olivat miehiä. Laivassa oli koko pyyntimatkan myös mieslääkäri sekä sairaanhoitajanainen. Lilja Malin piti ruokaa monipuolisena ja parempana mihin hän oli tottunut Seiskarin saarella. Seiskari kuului Suomelle 1930-luvulla, mutta se jouduttiin luovuttamaan itäisen Suomenlahden ulkosaarten Suursaaren, Tytärsaaren ja Lavansaaren ohella Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa 1940.

Petsamo-laivan omisti loviisalainen laivanvarustaja Ragnar Nordström (1894–1982). Alus oli torpedoitu eli sotakelpoinen. Nordström oli Saksassa koulutettu jääkäriupseeri, jota innoitti heimoaate ja venäläisviha. Nuorena luutnanttina Nordström menetti oikean kätensä sisällissodan taistelussa Lempäälässä keväällä 1918.

Liikemiehenä Nordström sijoitti 1930-luvulla kalastusaluksiin sekä kalajauhotehtaaseen Petsamossa, minkä tutkijat ovat arvioineet palvelleen Nordströmin työtä Suur-Suomen puolesta.

Oulun kauppahalli täytti 110 vuotta kuusi vuotta sitten vuonna 2011. Hallin kaksi kalakauppiasta ovat Minna Pekuri ja Jussi Haanpää. KUVA: Rasila Risto

Kalakauppaa hallissa 40 ja 10 vuotta

Silli elää Pohjois-Atlantin vesillä suurissa parvissa. Samaa heimoa ovat silakka, kilohaili, sardiini ja anjovis.

Aitoa, kokonaista rasvasilliä pyydettiin ja tuotiin suomalaisaluksilla Suomeen 1970-luvulle asti.

Nuotalla pyydetty silli kuljetettiin moottoriveneillä emäalukseen, jossa päät katkaistiin ja suolet perattiin. Kokonaiset kalat suolattiin jo laivalla puutynnyreihin.

Oulun kauppahallin kaksi kalakauppiasta Minna Pekuri ja Jussi Haanpää kertovat, että tämän joulun tynnyrisilli tulee Norjasta.

Kokonainen silli sopii parhaiten kotitekoisen lasimestarinsillin valmistukseen.

Pekurin kalaliike täytti tänä vuonna 40 vuotta, Haanpään kalaliike aloitti kymmenen vuotta sitten.

Minna Pekurilla on jo 31. joulu perheyrityksen kalatiskin takana. Isä Pekka Pekuri kalasti aikoinaan etupäässä silakkaa Siikajoen Tauvossa. Äiti Pirjo työskenteli leipurina Huovisella. Vuonna 1977 he perustivat kalakaupan kauppahalliin.

Jussi Haanpää työskenteli Hannu Kuhan kalaliikkeessä, kun Kuha houkutteli Haanpäätä jatkamaan. Jussi otti kalakaupan nimiinsä 25-vuotiaana 2007.

”Haasteellista, mutta palkitsevaa ja sesonkipainotteista. Joulu on kiireisin aika, jolloin tehdään kuukausien työ”, Jussi Haanpää sanoo.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

"Alus oli torpedoitu eli sotakelpoinen." Nyt en ymmärrä!? Voisiko jouku selittää. Hakukone kertoi , että S/S Petsamo, entinen S/S Cambrian Idylle, (7 200 dwt), 10. heinäkuuta 1940, Irlanti, saksalaisen U-99-sukellusveneen torpedoima, neljä miehistöön kuuluvaa menehtyi. Nordströmin varustamo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jutussa mainitun herra Nordsrömin kieroilusta saksalaisten kanssa voi lukea Antti Hietalahden kirjasta "Talvisodan salainen strategia. Nikkelillä Saksan rinnalle." Herralla Saksan etu ajoi Suomen edun edelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nordström aseisti Pohjois-Suomen puolistusta hankkien omista varoistaan huomattavan määrän aseita pohjoisen puolustajille, kävi ostamassa niitä mm. Ruotsista ja toimitti runsain mitoin esim. Sallan rintamalle.
Norsdstöm oli myös ehkä merkittävin Petsamon alueen investoija/kehittäjä, josaain vaiheessa sodan aikaan koko konsernin bisneksiä johdettiin Ylitorniolle perustetun pääkonttorin suojista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno mies oli,ja vieläpä selvännäkijä.Ennusti Saksojen yhdistymisen Neuvostoliiton hajoamisen ja Kekkonenkin kävi häneltä neuvoja kyselemässä ennen Venäjän matkoja.
Hänen hankkimillaan aseistuksella oli suuri merkitys,että Lappiin suunnatut hyökkäykset torjuttiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Bergenisä oon syöny savusilliä. olipa makian hyvvää. Suomesa ei taho kallaa saaja rannikollakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla, Kolari ja Pelkosenniemi. Ruohikkopalojen vaara on suuri seuraavissa Lapin kunnissa: Muonio, Kittilä, Sodankylä ja Savukoski.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mannerheim oli hieno mies

215 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Antti Rinteen aika

Ei demareita kiinnosta miten Suomen käy. Näkeehän sen Rinteen katteettomissa lupauksissa. Valta se on mikä kiinnostaa. ... Lue lisää...
Sossunsetä

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.5.

Naapurit

22.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image