Sa­vut­to­ma­na leik­kauk­seen meno sääs­täi­si mil­joo­nia euroja ter­veys­me­nois­sa

Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta toisi terveydenhuoltoon vuosittain miljoonien eurojen säästöt.

Sairaanhoitopiirissä on kehitetty toimintamalli, jolla leikkaukseen tulevat tupakoitsijat yritetään saada lopettamaan tai edes keskeyttämään sauhuttelu 4–8 viikoksi ennen leikkausta.
Sairaanhoitopiirissä on kehitetty toimintamalli, jolla leikkaukseen tulevat tupakoitsijat yritetään saada lopettamaan tai edes keskeyttämään sauhuttelu 4–8 viikoksi ennen leikkausta.
Kuva: Heikki Uusitalo

Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta toisi terveydenhuoltoon vuosittain miljoonien eurojen säästöt.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eri lähteistä kokoamien laskelmien mukaan savuttomuudella kertyisi Suomessa vuositasolla noin 7,5 miljoonan euron säästöt, kun hoitopäiviä saataisiin vähennettyä yli 9 500. Samalla vältyttäisiin noin 1 400 komplikaatiolta.

Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johtajan Päivi Hirsson mukaan kustannuksia voi miettiä, jos tupakoinnin seurauksena syntyvä komplikaatio pidentää hoitoa kaksi viikkoa, kun muuten olisi kotiutettu parissa päivässä.

Puhumattakaan, jos varsin yksinkertaisen leikkauksen komplikaationa on työkyvyttömyyteen johtava aivohalvaus.

Sairaanhoitopiirissä on kehitetty toimintamalli, jolla leikkaukseen tulevat tupakoitsijat yritetään saada lopettamaan tai edes keskeyttämään sauhuttelu 4–8 viikoksi ennen leikkausta.

Tarkoitus on, että tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan jo perusterveydenhuollossa, eikä vasta poliklinikkakäynnillä erikoissairaanhoidossa. Useimpiin leikkauksiin on sen verran pitkä jono, että tupakoitsijat ehtivät olemaan tupakoimatta useita viikkoja ennen operaatiota. Vuosittain leikataan noin 40 000 tupakoitsijaa.

Hirsson mukaan tupakoinnin haittavaikutukset toipumisen hidastumisessa ja komplikaatioriskissä on tiedetty pitkään. Siksi uudessa toimintamallissa pyritään siihen, että tupakoinnin lopettaminen otettaisiin esille varhaisessa vaiheessa ennen leikkaukseen tuloa ja seuranta jatkuisi myös sen jälkeen.

Toimintamallia on pilotoitu talven mittaan Oulaskankaan sairaalassa ja OYSin verisuonikirurgiassa. Hirsson mukaan malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa sairaanhoitopiireissä. Mallia esitellään ensi viikolla Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa.

Ilmoita asiavirheestä