Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteerin Markus Lyran mukaan Pariisin rauhansopimus ei enää velvoita Suomea pitämään yllä seitsemän kilometrin mittaista junaradan pätkää Venäjän rajan läheisyydessä.
"Rataan ei liity erityistä mielenkiintoa", Lyra linjaa. Lyran mukaan radan hallinnointi on täysin Ratahallintokeskuksen käsissä.
Sallan rata nousi esiin, kun sallalainen yksityisyrittäjä jäi viime viikolla kiinni varastettujen ratakiskojen myynnistä Oulussa. Kiskot oli varastettu Sallasta Kelloselän ja valtakunnan rajan väliseltä rataosuudelta.
Ratahallintokeskus kysyi radan purkulupaa ulkoministeriöltä kymmenen vuotta sitten. Ulkoministeriö oli kuitenkin katsonut, että radan purkuun, ja samalla Suomen ja Neuvostoliiton välisen rauhansopimuksen rikkomiseen ei ollut poliittisesti varaa 1990-luvun lopulla.
Rataosuus on purettu Venäjän puolelta 50 kilometrin matkalta Alakurttiin asti, jossa sijaitsee Venäjän sotilastukikohta. Suomen puolella rataa ei ole käytetty jatkosodan jälkeen.
Ratahallintokeskuksen teknisen johtajan Markku Nummelinin mukaan Sallan rataa ei ole valvottu. "Ratahan kasvaa puuta. Kiskot on, mutta ratapölkkyjä ei ole hoidettu", Nummelin kertoo.
Nummelin mielestä ainoa järkevä ratkaisu on, että jäljelle jääneelle radalle ei tehdä mitään.
Ratahallintokeskus on tehnyt kiskovarkaudesta rikosilmoituksen elokuun alussa. Rikoksen liittyminen rauhansopimukseen valkeni Ratahallintokeskuksen päälakimiehelle Rami Metsäpellolle vasta eilen.
"Emme ole ehtineet olla yhteydessä ulkoministeriöön", Metsäpelto totesi keskiviikkoiltana.
Sallalainen yksityisyrittäjä jäi kiinni varastettujen ratakiskojen myynnistä viime torstaina. Yrittäjä oli ehtinyt myydä Ouluun yli sata tuhatta kiloa ratakiskoja, jotka oli viety Sallasta Kelloselän ja valtakunnan rajan väliseltä rataosuudelta.
