Pohjois-Suomi

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soilla syntyy noin 21 000 miljardia hyttystä – lähiviikot ratkaisevat kesän inisijöiden määrän

Lämpöä riittää tänä keväänä, mutta kuivuus saattaa käydä hyttysten kohtaloksi . KUVA: Sallmén Eljas
Pohjois-Suomi 20.5.2018 15:59
Kaleva

Seuraavat pari viikkoa leimaavat tulevan hyttyskesän tilanteen. Hyönteistutkija, suunnittelija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta kertoo, että seuraavat 2-3 viikkoa ratkaisevat kesän hyttysten määrän Oulusta pohjoiseen päin.

Leinonen kertoo, että hyttysten määrästä on laskettu karkea arvio.  

– Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan suoalueilla on laskettu syntyvän kesän aikana noin 21 000 miljardia hyttystä. Kolmannes niistä lentää juhannuksen kahtapuolta eli tuolloin niitä on 7000 miljardia.

Määrä tuntuu hurjalta, mutta kyllä itikoita tarvitaankin – ainakin linnunruuaksi. Esimerkiksi yksi hömötiaispesue syö vuodessa hyönteisiä kymmenen kiloa vuodessa.

– Jos on ollut pitempään viileää ja sitten tulee lämmintä, hyttyset kuoriutuvat lähes yhtä aikaa. Silloin saattaa näyttää siltä, että hyttysiä on järkyttäviä määriä.

Sadesää ja lämmin ilma vaalivat hyttysiä

Jos maastossa olevat kosteat painanteet säilyvät vetisinä, luvassa saattaa olla runsas hyttyskesä. Hyttyset ovat munineet edellisenä kesänä kosteisiin paikkoihin.

Lumen sulamisen jälkeen hyttynen kehittyy munasta toukaksi ja eri muodonmuutosten kautta aikuiseksi inisijäksi kahdessa – kolmessa viikossa. Se tarvitsee tuona aikana vettä ja kesäiset lämpötilat.

Jos munat ovat kuoriutuneet ja vettä ei ole saatavilla, itikoiden peli on menetetty. Hyttysten määrä vähenee lammikoiden kuivuessa.

Leinosen mukaan paikalliset vaihtelut hyttysten määrässä voivat olla tänä kesänä suuret koko Suomen alueella juuri eri sademäärien vuoksi.

Takatalvi ei vähennä itikoita niin paljon kuin kuivuus. Leinosen mukaan lammikoiden pitäisi jäätyä umpeen, jotta se vaikuttaisi hyttysten määrään. 

– Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tottuneempia hyttyset ovat takatalveen.

Metsässä liikkujan iholle on jo saattanut laskeutua ensimmäisiä inisijöitä. Ne ovat Leinosen mukaan aikuistalvehtijoita, muun muassa horkka- ja kirsihyttysiä.

– Ne ovat arkaa porukkaa, jotka eivät oikein tiedä mitä tehdä iholle päästyään. Kesällä kuoriutuneet hyttyset ovat räväkämpiä. Ne käyvät heti kiinni, jotta pääsisivät lisääntymään.

Yksi hyttynen elää keskimäärin kolme viikkoa. Suomen 40 hyttyslajista 3-5 on niitä, jotka aiheuttavat hankaluuksia ihmiselle.

– Korpi- metsä- ja taigahyttynen rassaavat eniten. Myös ininällä on oma merkityksensä. Koiras tuntee saman lajin naaraan sen äänen taajuudesta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (46)

Voi, tulkaa jo! Mä niin odotan teitä, samoin linnut, tosin eri syystä. Minulla on terassin pöydällä uusi hyttysansa, jolla pian on näytön paikka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keski-Suomessakin ovat jo pienetkin inisijät alkaneet kuoriutua. Olisi nyt pari viikkoa poutaa....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Animalialaisena vastusta jyrkästi sääskien tappamista, ei mitään hyönteistä, eläintä saa tappaa.
Ihminen voi syödä salaattia ja heinää aivan hyvin ja annetaan eläinten olla rauhassa, lopetetaan eläinten tappaminen heti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minun mielestä ei pidä mennä äärimmäisyyksiin näissä hippihommissa. Toki luonto on tärkein asia maailmassa, mutta ihminen on sekasyöjä (vrt. Esim karhu) ja sen ruokavalioon kuuluu myös liha. Eläimet tappavat muita eläimiä ja ihmiset ovat myös eläimiä. Toisaalta se on väärin että kasvatetaan jokin eläin jotta se voidaan sitten teurastaa ja syödä jos sillä eläimellä ei ole ollut hyvää elämää vaan kasvatettu esimerkiksi häkissä. Toisin kuin vaikka porot jotka ovat puolivillejä ja laiduntavat itsenäisesti ympäri tuntureita ja elävät mukavaa elämää vapaana ja teurastetaan sitten jos teurastetaan. Menipäs sivuraiteille mutta siis pointti on tässä se kultainen keskitie, että vähennetään nykyisestä mutta ei kuitenkaan lopeteta lihansyöntiä. Kaikki hyttyset jotka minun luokse tulee, on vaarassa kuolla sillä niitä kohtaan minulla ei ole empatiaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No tulihan sieltä joku joka ei ymmärtänyt kommenttini pointtia. Syökö ihminen heinää?
Saipahan ainakin päivän naurut lukiessa tuota kommenttiasi. Mutta älä ota liian vakavasti kommentointeja, sillä ne saattavat sisältää toisten kommentoijien vedätystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pelloilla käyskentelevät itikat tuottavat vähemmän valkuaisainetta kuin lentävät itikat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä artikkeli, mutta siinä kaivattaisiin jotain verrokkeja hyttysten määrälle. Paljonko hyttysiä on edellisiin vuosiin verrattuna? Entä pahimpiin ja kevyimpiin hyttysvuosiin verrattuna? Pelkästään tuo annettu 21 000 miljardin lukema on maallikolle vaikea hahmottaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän tuohon tarvita kuin yhdeksän nollaa perään ja kappalemäärä on selvillä. Lapissa syntynee näiden lisäksi noin 50 000 miljardia hyttystä, joten riittää linnuille evästä ja ihmisille huidottavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole mitään kokemusperäistä tietoa hyttysten määristä tällä tutkijalla.Muistan viiskymmenluvulta kesän kun hyttysiä ei ollut juuri yhtään.Syytä en tiijä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuinka paljon sitten mielestäsi on vähän?
Sen verran voin avittaa, että tuo luku ei ole vähän.
Tuossahan sitä verrokkia jo annettiin kertomalla miksi saattaa tulla hyttysiä paljon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

> Kuinka paljon sitten mielestäsi on vähän?

En osaa sanoa, kun ei ole mitään mihin verrata. Minulla ei ole mitään tietoa montako miljardia hyttystä muina vuosina on ollut. Siksi toivoin jotain lukemia aiemmilta vuosilta.

> Sen verran voin avittaa, että tuo luku ei ole vähän.

Kiitos. Tämä auttaa enemmän kuin vain iso luku ilman selityksiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan sinulla verrokki, kuten jo aiemmin sanoin. Tuosta luvusta hiukan enemmän, tai vähemmän riippuu vuodesta.
Mene laskemaan ne hyttyset, jos tarkkoja lukuja haluat.
Mutta opettele ensin se luetun ymmärtäminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sääsket kuuluvat kesään.. antaa tulla vaan.. sehän ois äkkiseltään outo tilanne jossei niitä olis...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulisi vaan kunnolla hyttysiä, niin olisi lintupoikueilla ruokaa. Ihmiselle hyttyset, eli sääsket, eivät mitään mahda.
Tehokas keino tulla toimeen hyttysten kanssa on heti ensimmäisten suurempien hyttysjoukkojen ilmaantuessa olla alasti ulkona ja ottaa pistoksia reilusti itseensä. Eivät muuten vaivaa pistot sen jälkeen koko kesänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täytyypä tehdä tarkastus laskelma. Yksi kaksi kol... Siis huhti ja toukokuu ovat olleet vähä sateisia joten seisovia vesi lammikoita aika vähän tällä hetkellä. Eli sääskien "pesiä" myös. Ja helle kuivatti lammikot pois. Joten ei mitenkään ötökkä runsas kesä tulossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edes tuosta määrästä hyttysiä ei kaloreita tule juuri yhtään. Yksikään maassamme elävä lintulaji ei käytä hyttystä ruuaksi, siihen on parempia ja kaloripitoisempia hyönteisiä. Hyttysen käyttäminen ei onnistu edes satunnaisesti, koska sen kiinni ottaminen vie jo enemmän energiaa kuin mitä yhdestä hyttysestä saa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (46)

Uutisvirta

18
Nämä kuusi asiaa jokaisen kuuluisi tietää taksiuudistuksesta – "Asiakkaalta vaaditaan nyt erilaista vastuuta"
15
Kysyimme, mihin aikaan nurmikkoa on soveliasta leikata? – "Asiasta ei ole olemassa mitään varsinaista lakia"
9
Pitkään eduskunnassa ollut Erkki Pulliainen pohtii yhä ydinvoimarakentamista ja kaivostoiminnan vaikutuksia luontoon
8
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
5
Turkin historiallisten vaalien äänistä laskettu yli puolet, Erdoğan näyttää onnistuvan nousemaan maan yksinvaltiaaksi
5
Turkin vaalilautakunta: Erdogan on voittanut presidentinvaalit ensimmäisellä kierroksella
3
Kotimaisista "b-luokan kaloista" halutaan kehittää Rovaniemellä jotain uutta – kuore sopii jopa suklaan raaka-aineeksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

196 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

Kyllä, juuri näin. Eli aloittaja on hyvä, ja miettii uudestaan ketkä täällä näitä taloustalkoita todella tekeekään. + pä... Lue lisää...
Taloudellisesti riip...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

25.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image