Muoniolaisen luonnonsuojelijan, Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston puheenjohtajan Markku Kuortin mielestä Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (yva) on ainakin yksi epäkohta. Voimayhtiö aikoo kuulla yva:sta sijoituspaikkakuntia, mutta Simon iso naapuri Kemi jää kuulemisen ulkopuolelle.
"Simon voimalan vaikutuksethan olisivat esimerkiksi onnettomuustilanteessa laajemmat juuri Kemissä kuin Simossa, joten kemiläisiäkin olisi kuultava. Jos omalle tontille rakentaa vaikka pienen mökin, siinäkin on kuultava naapurinkin kanta", Kuortti vertaa.
Kuortti panisi pisteen Suomen ydinvoimabuumille. Mutta jos niitä kaikesta huolimatta rakennetaan, rakennettakoon nykyisille ydinvoimalapaikkakunnille. Pohjois-Suomen elinkeinot eivät ydinvoimaa, saati uraanikaivoksia kestä.
"Matkailu on täällä ehdoton ykkönen, ja uraanikaivos tulppaa matkailua. Ulkomaalaiset matkailijat ovat niin tarkkoja, että he vahtivat jopa hotellien roskapöntöt, että niissä kierrätys pelaa", Markku Kuortti muistuttaa.
Pohjoisen kolme luonnonsuojelupiiriä on koolla viikonvaihteessa Kemissä keskustelemassa uraanikaivostoiminnan ja ydinvoiman varjopuolista ja keskeisimmistä ongelmista. Lapin piirin puheenjohtajan Sari Hännisen mukaan piireillä ja myös liitolla on yksiselitteinen kanta kaivoksiin: ei missään tapauksessa.
Liitto onkin aktivoimassa ydinvoimakampanjointiaan. Kampanjan peräsimeen on palkattu koordinaattoriksi Janne Björklund, joka lupaa jatkossa lisää toimintaa ydinvoiman ympärillä. Uusi kaivoslakiesitys vie oikeaan suuntaan, mutta jättää myös kysymyksiä.
"Valton veto-oikeudella voidaan lakaista kuntien uraanikaivoksen kieltävä kanta maton alle", Björklund huomauttaa. Liiton mielestä uraanikiistoista päästäisiin poistamalla uraani kokonaan kaivoslaista. Kaivosluvat taas tulisi siirtää ympäristövirastoille.
Lapin luonnonsuojelupiiri palkitsi lauantaina Tervolan kunnan esimerkillisestä ja vastuullisesta uraanikielteisestä päätöksestä. Hänninen kuvailee päätöstä loistavaksi ja suoraselkäiseksi, joka tehtiin hyvissä ajoin, "jo ennen kuin rytinä alkaa".
Tervolan kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti kuukausi sitten, että kunta suhtautuu kielteisesti Mawson Energin tutkimuslupaan. Myöskään uraanikaivosta kunta ei hyväksy alueelleen. Tutkimuslupa on työ- ja elinkeinoministeriön käsissä ja harkinnassa.
"Mutta miksi siis polttaa rahaa Tervolassa tutkimiseen, kun siellä ei voi kuitenkaan harjoittaa kaivostoimintaa", Tervolan valtuuston puheenjohtaja Pertti Keränen sanoo.
Mawsonin tutkimusalue sijaitsee Pisan luonnonpuiston vieressä. Keräsen mielestä jo pelkkä tutkiminen tuo riskejä, ,jotka saattavat toteutua "elämänvirrassa", Kemijoessa. Kunnan imago metsästyksen, marjastuksen ja virkistyksen alueena kärsisi.
Kemissä luennoinut ranskalaisen Pois ydinvoimasta verkoston Véronique Marchandier huomauttaa myös ydinvoiman pitkän aikavälin kielteisistä vaikutuksista.
Säteilyn vioittama geneettinen perimä välittyy tuleville sukupolville. Verkosto vastustaa ydinvoimaa sen vaarallisuuden ja onnettomuusriskien vuoksi.
"Ydinvoima on hajuton, mauton ja näkymätön. Sitä ei voi aistia. Ydinvoima tekee meidät riippuvaisiksi asiantuntijoiden lausunnoista", Marchandier sanoo. Ranskan, maaliman ydinvoimavaltaisimman maan päättäjiä hän syyttää siitä, että ydinvoima on ujutettu Ranskaan ilman demokraattista keskustelua.
