Kuusi Suomen puolustusvoimien varuskuntaa tai joukko-osastoa lakkautetaan. Näiden joukossa ei ole Pohjois-Suomessa sijaitsevia yksiköitä, mutta Rovaniemellä toimiva Lapin Ilmatorjuntarykmentti yhdistetään Sodankylän Jääkäriprikaatiin.
Rovaniemellä toimivaa Lapin lennostoa puolestaan vahvistetaan, sillä ilmavoimien Hornetit keskitetään Rovaniemelle ja Karjalan lennostoon Rissalaan.
Joukko-osastojen yhdistämisiä nähdään myös muualla Suomessa. Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen mukaan joukko-osastojen yhdistämisten vaikutukset eivät ole vielä täysin selvillä. Uudistuksia on tulossa ainakin hallintoon.
Lakkautettavien joukko-osastojen listalla ovat Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen rykmentti Lahdessa, Lentosotakoulu Kauhavalla, Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella, Kotkan rannikkopataljoona ja Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä.
Puheloisen mukaan joukko-osastojen lakkauttaminen ei tarkoita sitä, että kyseiset toiminnat loppuvat puolustusvoimista kokonaan. Sen sijaan toiminnot siirretään uudistuksen myötä muihin joukko-osastoihin.
Uudistuksen jälkeen puolustusvoimien perustana on 15 joukko-osastoa. Huomiota kiinnitetään erityisesti valmiusryhmiin.
Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaallisen liittomattomuuteen. Puheloinen mainitsi myös, että rauhanajan joukko-osastoilla on puolustuksellinen merkitys.
Wallin: Uudistukset pakko tehdä
Puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) totesi valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa, että uudistukset on pakko tehdä. Puolustusministerin mukaan kiinteitä menoja täytyy karsia, jotta rahaa saadaan itse toimintaan.
Wallin arvioi, että yleiseen asevelvollisuuteen jouduttaisiin vuosikymmenen loppupuolella puuttumaan, jos puolustusvoimia ei nyt uudistettaisi.
Stefan Wallin totesi, että kuntia, joissa varuskuntia lakkautetaan, voidaan tarvittaessa muuttaa "äkillisen rakennemuutoksen" alueiksi. Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi, että lakkautuspaikkakuntien tulevaisuuteen kiinnitetään huomiota.
Puolustusvoimien rahoitus jaetaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan jatkossa kolmeen ryhmään: kolmasosa rahoituksesta käytetään henkilöstöön, kolmasosa materiaalihankintoihin ja kolmasosa toimintakuluihin.
Wallin nosti esiin myös sen, että puolustusmenoja on viime vuosina karsittu useissa muissa Euroopan maissa.
