Pohjois-Suomi

Ki­vik­ko­kan­kai­ta myöten kuljettiin Oulusta Kuusamoon 1880-luvulla – matka kesti kaksi päivää

Majatalo Kuusamon ja Oulun väliltä. Nyt julkaistussa Ervastin kirjan toisessa painoksessa on professori J.A. Friisin ottamia valokuvia, jotka oli julkaistu Friisin vuonna 1871 ilmestyneessä matkakirjassa. KUVA: J. A. Friis, Museoviraston kuvakokoelmat
Pohjois-Suomi 7.4.2018 17:44
Pekka Rahko

"Matkaa Oulusta Kuusamoon ei juuri voi lukea hauskimpain matkojen joukkoon."

"Oulusta kesän aikana Jäämerelle aikojalla on monta eri tietä tarjona."

Näin aloittaa matkakertomuksensa August Vilhelm Ervasti, oululainen lehtimies, joka 30. kesäkuuta 1882 lähti Oulusta lähes kahden kuukauden matkalle Jäämeren rannoille: Kantalahden ja Kuolan kautta Pummankiin, Vesisaareen, Nordkappiin ja sieltä etelään Tromssaan asti.

Matkalta syntyi 350-sivuinen kirja Suomalaiset Jäämeren rannalla – Matkamuistelmia 1884.

Nimen vuosiluku on harhaanjohtava, sillä se viittaa ilmestymisvuoteen, jolloin kirjan ensimmäinen painos ilmestyi Ervastin itsensä kustantamana. Uusintapainoksia ei sen jälkeen ole julkaistu ennen kuin Karjalan Sivistysseura nyt sellaisen kustansi.

Matkakertomuksen Jäämeren rannoille sijoittuva osuus on nykypäivänä luettuna hyvin mielenkiintoinen. Ervasti kirjoittaa maantieteestä, elinkeinoista ja erityisesti Ruijan suomalaisten asemasta.

Vaan tätä ennen pitää päästä Oulusta pois ja tämäkin osuus kirjasta on kutkuttavaa luettavaa. Alkumatkan maisemat eivät nimittäin ole laisinkaan Ervastin mieleen.

– Matkaa Oulusta Kuusamoon ei juuri voi lukea hauskimpain matkojen joukkoon Suomessa, pikemmin ehkä päinvastoin, Ervasti pohjustaa.

– Oulujoen komeain siltain poikki on mukava kulkea ja joen pohjoispuolelta on kaunis katsella kuohuvaa Merikoskea ja Huvisaaria ja kaupunkia kosken tuolla puolen, vaan niin pian kuin Laanilan tuomaripuustellin takaa tie jokivarrelta erkanee, tulee suo kohta eteen ja kaikki kauniit näkö-alat ainaki Pudasjärvelle asti ovat sitte loppuneet.

– Soita ja kivikkoisia männikkökankaita vain vaihettelee, joku ainoa huononnäköinen talo siellä täällä, Ervasti jatkaa.

Pudasjärven jälkeen maastonmuodot alkavat vähitellen kohota niin, että katse kantaa kauemmaksi, mutta kehumista ei edelleenkään paljoa löydy.

– Vaan nämätki näkö-alat ovat kaikkia elonmerkkejä ja kaikkea vaihtelevaisuutta vailla: äärettömät, tasaiset metsämaat vain ulottuvat jokaiselle ilman suunnalle, vaan ihmisasuntoa tai vedenpintaa ei erota missään.

Ainoat maininnan saavat kohteet ovat Isosyöte ja Taivalkosken putous Pintamojärvestä lähtevässä joessa.

– Kahen puolen pientä kallioa vesi syöksee pystyjyrkästi alas jonku 6–8 syltää ja jatkaa sitten kouhuvana koskena korkeain törmäin välitse joutusaa kulkuansa, Ervasti kuvaa putousta.

Tungosta ei Koillismaan suuntaan mennessä reitillä ollut.

– Maakuntaa liikkuu tiellä sangen vähän: tavallisesti saa matkustaa 4–5 taivalta, toisinaan päiväkauden, eikä ainoaakaan matkamiestä tule vastaan, Ervasti kirjoittaa.

Pappila Pääjärvellä. Ervasti harmittelee kirjassaan, että alueen kartoissa on melkoisesti virheitä vesistöjen kuvauksissa. KUVA: J. A. Friis, Museoviraston kuvakokoelmat.

Koska viime vuosina oli "siirtohalu ylimaissa kiihtynyt arveluttavaan määrään", tuli Ervastia vastaan kuitenkin kymmenkunta hevosta "Amerikaan aikojia".

– He olivat helposti tunnettavat korvien ympärille käärityistä liinoistansa ja punaiseksi maalatuista matka-arkuistansa.

Matka Oulusta Kuusamoon kesti kaksi päivää. Kuusamosta matka jatkui Oulangansuun kylään, joka sijaitsi "kahen puolen Paanajärvestä Kuusamosta juoksevan Oulanganjoen jotenki leveää suuta; valtakylä pohjoiselle rannalle, vähempi osa eteläiselle".

Kylän koko oli vain 19 taloa, mitä kuitenkin Ervastin mukaan näin pohjoisessa saattoi kutsua vankaksi kyläksi.

Kuusamon ja Jäämeren välillä riitti muitakin kulkijoita, Ervastin mukaan "alituinen kansanvaellus", sillä kuusamolaiset kävivät merellä kalastamassa.

Luotettavalta mieheltä saamansa tiedon mukaan Ervasti kertoo joka vuosi noin 200 kuusamolaisen käyvän Jäämerellä kalanpyynnissä.

Määrä oli noin joka kymmenes mies tuonaikaisen Kuusamon väestöstä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Mikä tuon kirjan nimi on ja mistä voi tilata/hankkia?
Minulla on vain huono kopio siitä sata vuotta vanhasta, ostaisin uuden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin alkaa mutta tärkeintä on, että tilapäinen autovero jaksaa oikein hyvin! Autovero astui ensi kerran voimaan vuonna 1958 "yhden vuoden väliaikaisena verona". Kun eduskunta hyväksyi lain, se ilmoitti Autoliiton mukaan "edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva". Tällä perusteella tilapäinen autovero jatkuu kyllä maailman loppuun asti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistan mummoni kertoneen koulumatkan Kuusamosta Ouluun taittuneen kahdessa, pitkässä päivässä. Hevosta vaihdettiin Pudasjärven Pintamon tienoilla, mahdollisesti juuri tässä matkakertomuksessa mainitun kahden järven yhtymäkohdan kievarissa. Paikan vieressä oli vielä muutama vuosikymmen sitten vanha petäjä, nyt ei enää sitä näy. Joitain vanhempia rakennuksia paikalla on, tien vasemmalla puolella Oulusta Kuusamoon ajettaessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa kirjoittajakin olla aika vanha? Aika kultaa/muuttaa muistot,monen ihmisen kautta tieto kun kulkee,se muuttuu.Tiukalta tuntuu tuo aikataulu,voin kuvitella kuinka heikko ollut tuo tiestökin.Kuusamo kylläkin laaja pitäjä,jos taivalkosken rajalla asunu.En muista kuinka kauan kesti 50-luvulla(isäni kulki)Iistä taivalkoskelle, autolla mennä,ei tainnu 4 tuntia riittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaksi päivää mennyt välillä, maanantaina lähdetty Oulusta ja torstaina oltu Kuusamossa, oikeasti neljättä päivää tehty matkaa.

Rahtia haettu porukalla, hevosraitona Oulusta ylimaihin. Jos reessä oli vietävänä kuollut ihminen, vastaantulijat väistivät sivuun - Täydellä reellä Oulusta päin tulijat eivät ottaneet huumorista erään "vainajan" ajoa - mustaa liinaa hevosen luokissa, sillä reen pohjalla pyörikin vain yksi jäätynyt teeri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuusamo-Oulu väli oli tuohon aikaan n. 300km ,sillä Kiimingissä on vanha km pylväs kivestä Jolosjoen rannassa ,ja siinä on lukema 274km,ja siitä Ouluun Putkosen kautta on yli 30km.Tämä lukemat ovat kesätien mukaisia,mutta talvella oikaistiin suurten soiden yli rahtiliikenteessä ,mutta kestikievarit olivat kesätien varressa.Kestikievareissa yövyttiin tai vaihdettiin uudet hevoset jos oli kiire ja matkustajat nukkuivat reessä tai kärryissä.Myös poroja käytettiin rahdin ajoon,puhuttiin pororaidoista ,johon kuului kymmeniä jopa satoja poroja,Tutustukaa historiaan ,sitä löytyy kirjastosta tai aikanaan vanhoilta ihmisiltä,jos vaivautui kuuntelemaan.Matka-aika riippui paljon kelioloista,tuohon aikaan tiet oli parhaimmillaan kuivana kesänä ja talvella pakkasilla ja pitkinä poutajaksoina,ei teitä juuri aurattu,vaan polanne tallaantui.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kievarilaitos oli tsaarin määräykseen perustuva. J.G.Granö kirjassaan Altai kuvaa usein myös matkantekoa noilla kievarireiteillä. Jos oli keisarin määräyskirja, niin matkanteko saattoi olla myös todella vauhdikasta, koska jokaisessa kievarissa vaihdettiin tuoreet hevoset. Hän taisi käyttää systeemistä nimeä chemski (en muista ihan varmasti). Mielnkiintoinen, toimiva, tehokas järjestelmä ollut koko keisarikunnan alueella. Pudasjärvellä on kievareita ollut ainakin Taipaleenharjussa ja Korennolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen kievarilaitoksesta päätettiin valtiopäiväpäätöksellä vuonna 1642, siis Tukholmassa... :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistan myös kivet. Eräs pappara pelasti ne siltaremontin alta maanmittauslaitokselle. Olivat siinä kavunvarressa pystyssä. Hävisivät johonkin taloon tulleen remontin myötä... Missähän lie nykyjään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuusamosta Ouluun pääsi laskemaan Iijokea pitkin parhaimmillaan 1-2 päivässä jos joessa oli sopivasti vettä. Tästä kuvaus Arwid Korhosen kirjassa 1800-luvun lopulta. Mutta hevosen selässä kuulostaa aika epäuskottavalta että 250 kilometrin matka taitettaisiin noin lyhyessä ajassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen armeija laski aikanaan hevosten keskimääräiseksi marssimatkaksi 40 km/päivä. Oulun ja Kuusamon väli on nykyisin 217 kmTuohon aikaan n.260 km

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa oli siihen aikaan kievarilaitos. Matkalaiset eivät matkustaneet omalla hevosella, vaan hevoskyyti otettiin kestikievareissa. Määräysten mukaan kievari piti löytyä aina kahden peninkulman päästä. Kievarista sai hevoskyydin seuraavaan kievariin. Näin matka taittui näin joutuisasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Armeijan marssimatka 40km/pv tarkoitti kuormastoa tai tykit oli vedossa.Oulun ja Kuusamon väli oli n.300km,sillä kesätie kierteli kaikki kylät ja kulki mahdollisimman paljon kuivia maita .Muutama esim.Kiimingissä tie kulki Putkosen kautta,ja kävi kirkon luona ,sitten nykyistä Vehmaansuontietä,Pitkäahon ,Mannilan ,Keskimmäisen kautta.Pudasjävellä esim. Kipinä .Taivalkoskella Ingeen mutka ja pahimmat mäet Taivalkoskella ja Kuusamossa kierrettiin joten jos katsoo karttaa matkaa tulee.Talvella oli suorempi soiden poikki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

49
Oulun seudulla aamupäivällä kuuluneet ja tuntuneet pamaukset aiheuttivat Hornetit - ilmavoimien mukaan äänivallia ei rikottu liian matalalla
29
Kaavoitusvalta kuuluu valtuustolle – rakennusfirmoilla ja oululaisilla erilainen näkemys Oulun viihtyisyydestä Lukijalta
27
Terho: Kokoomuksen vastenmielinen teko ei ole riittävä syy kaataa hallitus – siniset pysyy hallituksessa
27
Tiukat pudotuspelit veivät kärppäluotsi Mannerin yöunet – ”Puhelin näyttää yleensä herätystä kolmen neljän tunnin päähän, kun menen nukkumaan”  
26
Nokian verkkoliiketoiminnassa yskimistä - tulos heikkeni alkuvuonna roimasti
25
Lasaretin suunnitelmat täsmentyivät: Rakennukset madaltuivat ja turvallisuutta korostetaan
25
Kärnä harkitsee Väyrysen valtakirjan riitauttamista – eduskunnassa tehdään selvitystyötä Väyrysen paluuoikeudesta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

327 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Kai ukko aikuisena ymmärsit, että taisteluvaiheessa kenttäpapin paikka on KS:ssa tai KEK:ssa? Lue lisää...
Tosi taistelut

Jari ja sarjakuvat

Jari

26.4.

Naapurit

26.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image