Kajaanilaiset nuoret ovat ihmeissään pizzeriatappelusta nousseesta rasismikohusta. Yksittäinen tapaus on lyönyt epäoikeudenmukaisen leiman koko kaupungille.
"Se oli rehellinen joukkotappelu ja miesten välien selvittely. Ärsyttää, että yksittäisen tapauksen takia koko paikka leimataan rasistiseksi", Konsta Leinonen, 20,toteaa.
Jukka Karppinen, 23, ja Kai Leinonen, 27, ovat samaa mieltä.
"Media on paisutellut ja hehkuttanut tappelua. Se antoi lehtimiehille työtä hetkeksi, joten siihen tartuttiin innolla", Leinonen toteaa.
Karppinen huomauttaa, että mediassa on annettu aivan väärä kuva tapahtuneesta.
"Kyse oli humalaisten suunsoitosta, josta pizzerian työntekijät ottivat nokkiinsa ja aloittivat tappelun. Vieressä baarissa olleet huomasivat, että menossa on tappelu ja liittyivät mukaan. Suomalaisiakin oli kuusi eikä viisitoista. Jos tapahtumassa ei olisi mitään hämärää, miksi pizzerian työntekijät eivät suostu kuulusteluihin ja yksi on poistunut maasta?"
Karppisen porukka tulee ulkomaalaisten kanssa hyvin toimeen. Leinonen toteaa, että hänen alapuolellaan asuu aasialaisia, jotka ovat todella mukavia tyyppejä.
Suuren maailman tapa
Emilia Schroderus, 20,huomauttaa, että suomalaiset miehet nyt tappelevat keskenäänkin, he vain ovat sellaisia. "Vaikka jotkut ählämeiksi ulkomaalaisia kutsuvatkin, ei se tarkoita mitään. Teot ratkaisevat. En minä menisi ketään lyömään."
Hänen mukaansa ristiriitoja aiheuttaa muun muassa ulkomaalaisten miesten erilainen suhtautuminen naisia kohtaan.
"Suomalaiset eivät hyväksy sitä, että naisia kohdellaan huonosti ja alentavasti."
Jari Kaivosaari, 23, ja Ville Grundmark, 23, arvelevat, että tekotapa, rynnistäminen pizzeriaan isolla joukolla, on omiaan herättämään median ja ihmisten mielenkiinnon.
"Ehkä se muistuttaa jotakin suuren maailman tapaa. Ihmiset haluavat tietää ja jokainen lehti haluaa esittää näkemyksensä, joten tapaus paisuu."
Asiassa pitäisi Kaivosaaren mielestä säilyttää suhteellisuudentaju. Sekä median että sitä seuraavien.
"Kaupunki leimautuu pienen ihmisjoukon takia. Rasistisia asenteita ja ihmisiä löytyy varmasti joka paikasta. Ei Kajaania voi esimerkiksi Joensuun aikaisempaan tilanteeseen verrata."
Ei vain nuorten asia
Grundmark toteaa, että on ikävää, että jotain pitää sattua ennen kuin rasistisiin asenteisiin herätään. Kaivosaaren mielestä kun reagoidaan voimakkaasti yhteen tapahtumaan, on vaara, ettei asennetyötä jakseta tehdä pitkäjänteisesti.
"Humutaan ja mennään liput ojossa. Kuitenkin maalaisjärki pitäisi pitää mielessä ja keskittyä tekemään pitkäkestoista työtä asenteiden muuttamisen eteen."
Hän toivoo, että tapauksen myötä rasismista keskustellaan ja otetaan askeleita oikeaan suuntaan. Asennetyö ei ole vain poliisin asia vaan sen pitäisi kuulua kaikille ja ulottua jokaiselle elämän sektorille.
Grundmark ihmettelee tapaa, jolla asia leimataan vain nuorten asiaksi. "Puhutaan, että nuoret rettelöivät ja mellakoivat, mutta missä asenteet nuoriin on istutettu?"
He toteavat, että Suomeen maahanmuuttajat ovat tulleet nopeasti. Kun erilaiset kulttuurit kohtaavat, resepti väärinkäsityksille ja konflikteille on valmis. Suomessa perustyö maahanmuuttajien kanssa on vielä tekemättä, toisin kuin Euroopassa. Kajaanissa on kuitenkin menty eteenpäin. Esimerkiksi kouluissa arki on kansainvälisempää kuin aikaisemmin.
Lue myös: Joensuussa rasimi kitkettiin
