Pyhäjärvi Kalakuolemiin johtaneet happamuusongelmat Pyhäjärvessä ovat huomattavasti odotettua laajemmat ja vaikeammat kuin tutkijat ovat tähän saakka uskoneet.
Järviveden pH on laskenut kaloille sietämättömiin lukuihin koko järven pohjoisosassa Junttiselällä.
Hapanta vettä laskee koko ajan Pyhäjokeen, jossa kalakuolemia on havaittu jo Kärsämäellä saakka.
Junttiselän veden tiistaisista näytteistä selvisi muitakin yllättäviä tietoja.
Veden ravinnepitoisuus on kohonnut erittäin korkeaksi, ja myös veden happipitoisuus on alhainen.
"Veden laadun pitäisi olla huonoimmillaan maaliskuussa, mutta silloin Junttiselällä ja Pyhäjoen luusuassa tilanne oli täysin normaali. Kahdessa kuukaudessa on tapahtunut aivan dramaattinen muutos, jolle on vaikea löytää selitystä", Ojutkangas sanoo.
Tiistain mittauksissa Junttiselän veden pH oli 4,5 ja 4,8 välillä. Kriittinen raja on särjellä 5,2 ja ahvenella sekä hauella 4,2. Se tarkoittaa, että kalat kuolevat, mikäli pH on raja-arvojen alapuolella muutamia päiviä.
"Aivan kriittisillä rajoilla Junttiselällä ollaan koko ajan. Jos happamuus vähänkään tästä pahenee, koko Junttiselän kalat saattavat kuolla. Se on varmaa, että tämän kevään kutu on kaikilla kaloilla epäonnistunut", Ojutkangas toteaa.
Merkkejä myös
happikadosta
Fosforipitoisuus vedessä on nyt Junttiselän pohjoispäässä peräti 120 mikrogrammaa litrassa, kun se vielä maaliskuussa oli vain 8 mikrogrammaa.
Fosfaattifosforia mitattiin tiistaina 90 mikrogrammaa litrassa, kun maaliskuussa pitoisuudet olivat niin alhaiset, etteivät ne ylittäneet edes määritysrajaa.
"Aivan uskomattomia lukuja, kun vertaa maaliskuun tilanteeseen", biologi Ojutkangas puuskahtaa.
Jostakin syystä myös veden happipitoisuus on yhtäkkiä vajonnut huolestuttavan alhaiseksi. Hapen kyllästysprosentti vedessä on nyt alle 50:n. Maaliskuussa, jolloin normaalisti on jääpeitteisen ajan jälkeen vaikein happitilanne, joen luusuasta mitattiin reilusti yli 90 prosentin happipitoisuuksia.
Happikato on yhteydessä myös veden ravinnepitoisuuteen, sillä vähähappisessa vedessä järven pohjasedimentistä vapautuu ravinteita.
Korkea ravinnepitoisuus aiheuttaa järvelle jo seuraavan uhan: kun vesi lämpenee, leväkukintojen riski on ravinteikkaassa vedessä suuri.
"Alhainen pH saattaa hillitä leväkasvua tai sitten järveen tulee sellaisia levälajeja, jotka sietävät happamuutta."
Suoraa yhteyttä veden happamuuden, happikadon ja ravinnepitoisuuksien välille Ojutkangas ei löydä. "Sellainen mahdollisuus on, että järven sisäisessä ekologiassa on tapahtunut joki yllättävä käänne. Mikä, sitä en osaa sanoa."
Ojutkangas vakuuttaa, että ympäristöviranomaiset yrittävät kaikin keinoin selvittää, mistä järven tilan dramaattinen muutos johtuu. "Etsimme parhaillaan sellaisia asiantuntijoita, jotka tietävät näistä asioista meitä enemmän", hän sanoo.
Kalakuolema
etenee joessa
Junttiselkä on 570 hehtaaria laaja, ja sen vesitilavuus on noin 10 miljoonaa kuutiota.
Hapanta vettä lähtee järven pohjoispäästä Pyhäjokeen koko ajan. Ensimmäiset kalakuolemat havaittiin noin yhdeksän kilometrin päässä järvestä Vesikoskella.
"Kuolleita kaloja ei enää Vesikoskella näyttäisi tulevan. Ehkäpä kaikki kalat ovat tältä jokiosalta kuolleet", Ojutkangas arvioi.
Sen sijaan alempaa aina Kärsämäeltä saakka on tullut tietoja kuolleista kaloista. Happaman veden "tulppa" etenee jokea alaspäin, joskin happamuus laimenee koko ajan, kun jokiveteen sekoittuu muualta tulevaa parempaa vettä.
Junttiselän veden laatua voitaisiin ehkä parantaa sillä, että Kirkkoselän puolelta laskettaisiin enemmän puhdasta vettä. Kirkkoselän ja Junttiselän välisessä salmessa veden laatu on normaali.
"Jos vettä lasketaan lisää, happaman veden kulku jokeen kiihtyy, jolloin ongelmat saattavat joessa jatkua aina vaan alemmaksi."
Junttiselän tilanteen korjaamiseksi ei heti ole tehtävissä mitään. Runsaat sateet ovat lisänneet veden määrää, ja tilanteen uskotaan sitä kautta helpottuvan.
"Tämä on kuitenkin sen mittaluokan juttu, että selvyys tähän on pakko saada", Esa Ojutkangas sanoo.
