Pattijoen Ylipäässä sijaitseva kivikautinen hylkeenpyyntipaikka, Kastellin jätinkirkko, on ehdolla Unescon maailmanperintökomitean aieluetteloon. Varsinaiseksi maailmanperintökohteeksi Suomi esittää Kastellin jätinkirkkoa vuonna 2006 tai 2007, arvioi yli-intendentti Marianne Schauman-Lönnqvist Museovirastosta.
Koska kukin Unescon Yleissopimukseen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta liittyneistä valtioista saa esittää vuosittain vain yhtä kohdetta varsinaiseksi maailmanperintökohteeksi, saattaa kohteen eteneminen aieluettelosta kestää vuosia. Toistaiseksi Unescon maailmanperintöluettelossa on Suomesta viisi kohdetta.
"Nyt Suomesta on lähdössä ensimmäisenä esitys luonnonkohteesta eli Merenkurkun alueesta sen maankohoamisilmiön takia ja seuraavaksi on vuorossa Paimion sairaala. Meidän omassa valmistelussa myös Inarin Ukonsaari on Pattijokea pitemmällä, joten todennäköisesti sekin tulee vielä ennen Kastellin jätinkirkkoa", Schauman-Lönnqvist kertoo.
Kastellin jätinkirkko ja siihen liittyvät muinaisjäännökset ovat noin 4700-4500 vuotta vanhoja. Suuren kivisen kehävallin eli jätinkirkon lisäksi paikalla on seitsemän asumuksen pohjaa, 19 röykkiötä ja 41 palokivikumpua.
"Jätinkirkon pääsy maailmanperintökohteeksi lisää varmasti sen seudun matkailutoimintaa, sillä maailmalla on paljon ihmisiä, jotka ihan huvin vuoksi kiertävät maailmanperintökohteesta toiseen ja suorastaan bongailevat niitä", yli-intendentti toteaa.
Ainutlaatuinen muinaisjäännös
Kastellin jätinkirkkoa on valmisteltu Unescon maailmanperintökohteeksi jo joitakin vuosia. Alueella ei ole tehty varsinaisia kaivauksia, mutta arkeologisissa tutkimuksissa sieltä on löydetty muinaisen asumisen merkkeinä kvartsiesineitä ja asbestisekoitteista keramiikkaa sekä kiviesineitä.
Yli-intendentti Marianne Schauman-Lönnqvistin mukaan Kastellin jätinkirkko on lajissaan ainutlaatuinen ja edustava muinaisjäännös, joka kertoo tietyn aikakauden elinkeinosta.
"Suomesta tunnetaan noin 40 jätinkirkkoa ja muualta maailmasta ei yhtään. Tunnetuista jätinkirkoista Pattijoen Kastelli on kookkain, ja lisäksi sen ympärillä on muun muassa hautaröykkiöitä ja sirpalekivikasoja, jotka kertovat hylkeenpyynnin harjoittamisesta."
Oulun yliopiston arkeologian laboratoriossa työskentelevä filosofian tohtori Jari Okkonen on tutkinut tuoreessa väitöskirjassaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikon esihistoriallisia kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavia kivirakennelmia. Okkonen on luonnehtinut Kastellin jätinkirkkoa erääksi Suomen vaikuttavimmista muinaisjäännöksistä ja Suomen monumenttirakentamisen aluksi.
Vuosittain karttuvaan Unescon maailmanperintöluetteloon pääsevän kohteen on oltava inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista.
