Pohjois-Suomi

Hirrestä tehty hotelli- ja toi­mis­to­ra­ken­nus isoon remonttiin si­säil­maon­gel­man takia Pudasjärvellä - syynä tuttu virhe

Kyse ei ole itse hirsirakentamiseen liittyvästä sisäilmaongelmasta, painottaa toimitusjohtaja Jouko Väänänen tiloja hallinnoivasta Pudasjärven Vuokratalot Oy:stä. Kuvituskuva. KUVA: Kurjenluoma Minna
Pohjois-Suomi 27.2.2018 8:14
Markku Rättilä

Pudasjärvellä on edessä mittava remontti hirrestä tehdyssä hotelli- ja toimistorakennuksessa.

Hirsitalokorttelissa Iijoen pohjoisrannalla sillan kupeessa olevassa Hirsikunnas 2 -talossa on havaittu sisäilmaongelma. Kyse on Pudasjärven kaupungin kokonaan omistamasta talosta.

Uutinen sisäilmaongelmaisesta hirsitalosta Suomen ”hirsipääkaupungissa” voi hätkäyttää, onhan Pudasjärvi päättänyt tutkia kaikessa julkisessa rakentamisessa hirren käyttöä juuri sisäilmakysymysten vuoksi.

Hirsikunnaksen tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole hirsiongelmasta, toimitusjohtaja Jouko Väänänen tiloja hallinnoivasta Pudasjärven Vuokratalot Oy:stä sanoo.

– Ongelma on lattiapinnoitteessa ja sen asennuksessa. Matoista erittyy kaasumaisia epäpuhtauksia huonetilaan.

Väänäsen mukaan talon rakennusaikana ei ole varmistettu vinyylimattojen alustan kosteutta. Kosteuden vuoksi vinyylimatot ovat vaurioituneet.

Korjaustöissä vaurioituneet pinnoitteet puretaan ja alusta lämpökäsitellään tai kapseloidaan. Menetelmää ei vielä ole päätetty.

Pudasjärven kaupungin tekninen johtaja Eero Talala uskoo, että Hirsikunnaksen sisäilmaongelma ratkeaa remontilla.

– Jos työ tehdään huolella ja mietitään, mitä tuotteita käytetään, uskon, että homma onnistuu.

Talala perustelee luottamusta remonttiin juuri sillä, ettei kyse ole hirren kastumisesta.

Pelottaako ”hirsipääkaupungin” teknistä johtajaa, että hirsirakennuksissa alkaa ilmetä ongelmia samaan tapaan kuin vaikkapa betonisissa rakennuksissa?

– Aina pitää miettiä kaikessa rakentamisessa sitä, että työt tehdään hyvin, eikä missään rakentamisen vaiheessa anneta kiireen tai huolimattomuuden johtaa huonoon tulokseen, Talala muotoilee.

Etenkin vesikatto, alapohja ja seinät ovat rakenteita, joissa Talalan mukaan voidaan tehdä kalliita ja ratkaisevia virheitä, jotka jossakin vaiheessa johtavat sisäilmaongelmiin.

Vuokrataloyhtiön Jouko Väänänen on samaa mieltä.

– Hirsirakentamisessa tulee noudattaa huolellista rakentamista, valvontaan ja suunnitteluun tulee panostaa. Tämähän pätee myös muuhun rakentamiseen.

Pudasjärvellä on saatu paljon kokemusta hirsirakentamisesta ja siitä, miten materiaalin kanssa pitää toimia, jotta talot pysyvät kunnossa.

– Kun on kysymys painuvista hirsirakenteista, on painumien huomioiminen ja kiristystoimet erilaisia kuin perinteisessä rakentamisessa. Talotekniikan huomioiminen on tarkempaa ja vaatii rakenteilta enemmän tarkkaavaisuutta ja osaamista, Eero Talala sanoo.

Luotto hirsirakentamiseen on Pudasjärvellä edelleen luja. Suunnitteilla on useita hirsitalokohteita.

Pudasjärven tunnetuin hirsikohde on koulukampus, joka valmistui vuonna 2016.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (275)

Nyt hirsirakentajatkin huomaavat sen, minkä muut jo tiesivät. Sisäilmaongelma ei ole yksittäisen materiaalin ongelma, eikä sitä siis myöskään voida ratkaista yksittäisillä materiaaleilla. KOKONAISUUS pitää olla kunnossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi ei tehty puulattioita hirsitaloon kysyn vaan? Sama virhe kuin osekk rakenuttamissa kouluissa Haukiputaalla ja Oulussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ihan vängällä kö se piti saaha tuoki hirsirakennelma tohrattua pilalle.Kyllähän ne mummot jo sanoisivat(jos eläisivät)että:Voi taivahan talikynttilät!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten se virhe on voitu tehdä jos se kerran on tuttu ja tunnettu? Kuka lattiapinnoitteen on valinnut?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lattian alla kosteutta, maanvarainenlaatta perustus?
Ei tainnut olla rossipohjatalo.
Rossipohja hoitaa alapohjan kosteus ja radon ongelmat.
Vielä jos on tehty tuulettuvana laatan päältä harkkonostolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi on muovia hirsitalossa? Ei ole hirsitalo semmoinen. Lankkua lattiaan. On halpa, on hyvä, on ekologinen. Sitä sitten öljytään ja joskus hiotaan.

Mutta lööppiin oli kuitenkin pakko läväyttää "hirsi" ja "sisäilmaongelma".

Koska ideologia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rakentajilla on vahva osaaminen tehdä huonoja / heikkoalaatuisia rakennuksia, näin varmistetaan se, että kallis ja rakentajille tuottoisa urakointi ei lopu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalainen talonrakennusosaaminen on taas näyttänyt parasta osaamistaan. Ne saa aikaiseksi homeongelman asiasta kuin asiasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

*hohhoijaa* mitäs rakennustyön valvoja teki sillä aikaa kun lattioiden kosteutta mitattiin ja pintamateriaalien asennus aloitettiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ällistelijälle:
Kun hirsi hengittää, sen raoissa siirtyy silloin kosteaa ilmaa sisältä ulos tai toisinpäin, riippuen paine-eroista. Jos päivä ei näy raoista läpi, vesihöyry tiivistyy rakoihin ja alkaa lämmön kanssa yhdessä muodostamaan hometta. Sieltä raosta se sitten paine-eron ollessa sopivimmilaan siirtyy sisälle hengitysilmaan. Niin että: Terve, terve talo?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entäs monesta kappaleesta liimatussa hirressä? Liima muodostaa hengitystä estävän kalvon???

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näiden koulujen yms. julkisten rakennusten aikataulut pitäisi kääntää toisin päin. Nykyisellään puolueet tappelee 3 vuotta siitä, että tehdäänkö jopa kunnan/kaupungin omana työnä vai elinkaarimallilla yms. Mihin rakennus tulee jne. Tämän vatuloinnin jälkeen kun saadaan rakentamispäätös, niin sitten rakennuksen pitääkin yhtäkkiä olla suunnitteluineen valmiina 10 kkn päästä. Jatkossa aikaa päätöksentekoon 10 kk ja rakentamiseen vaikka 2 vuotta. Johan ehtii lattiat kuivua. Ja silti voitettiin ajassa 1 v.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä enemmän kokkeja, sen huonompi soppa. Ilmastoystävällistä taloa oli suunnittelemassa ympäristöministeriö, Oulun yliopisto ja kuusamolainen arkkitehti. Pääurakoitsijana oululainen Sonell, rakentajana rakennusliike Takaharju, Kiintesitöyhtiön hallituksessa KH:n puheenjohtaja ja KH:n jäsen. Valvonta ilmeisesti mitä sattuu. Monta altistunutta,, kaikki oireilee. Se tavallinen tarina - Pudasjärvellä.

Lasku veronmaksajille. Vastuuta ei kanna kukaan. Ei mikään ainutlaatuinen tilanne Pudasjärvellä. Ainesta hirsipääkaupungiksi. Ruljanssi jatkunee tien toisella puoella muutaman vuoden päästä isommissa kuvioissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kukaan vastuullinen suunnittelija eikä rakentaja käytä maavaraisissa alapohjissa muovimattoja. Jos maanvaraisen alapohjan betonin alapinnasta mitataan pienempiä kosteusarvoja kuin rh 90%, niin on tapahtunut mittausvirhe. Kosteus nousee betonissa kapilaarisesti jopa 2 metriä. Maaperä on loputon kosteuden lähde.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noniin. tulepa sieltä harjalta alas. Kapilaarisen kosteuden nousun estämiseksi tulee maanvaraisen lattian alle laittaa kapilaarinousun katkaiseva murske/sepelikerros. Pihit rakentajat korvaavat tämän vain kovin usein tiivistetyllä hiekalla kun se on vähän halvempaa.
Että semmosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ajelin 26. tammikuuta paikan ohi ja huomasin koulurakennuksen ulkoseinissä nurkkasalvosten ympäristössä paksut kerrokset kuuraa. Näky kieli jostain ongelmasta koulurakennuksessakin. Nurkkasalvokset ei ole tiivistestetty ja samaan aikaan voimakasta kostean sisäilman vuotoa ulos. Jossakin kohdin kuuraa oli erittäin voimakkaasti. Mutta silloinhan on ylipainetta sisällä.
Vastaavaa ilmiötä ei ollut tässä toimistohirsirakennuksessa.
Turha puhua hirsien terveellisyydestä, hirsien lamelliliimauksissa on valtavasti liimaa ja hirsien poltto täten kielletty.
Tämä liimamäärä reagoi myös kostuessaan muiden pintamateriaalien kanssa muodostaen myrkkyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liimaa niin paljon jotta niitä ei saa polttaa eikä jakaa ihmisille tehtaalta myrkyllisyyden takia.
Pankaapa nuotio niistä pystyyn niin näette.
Liima reagoi muiden kosteana olevien materiaalin kanssa, seuraus myrkkykaasut...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otsikointi tarkoituksellisen raflaava. Kuten jutusta selviää eihän hirsieakenteella ole mitään osuutta maittuun ongelmaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (275)

Uutisvirta

39
Lassintalon laitospaikkojen alasajolle sinetti – 44 pitkäaikaishoidon paikkaa lakkautetaan
34
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa Pohjois-Euroopan turvallisuutta – tärkeä puheenvuoro julki molemmissa maissa
29
Oulun lautakunnilta tukea lapsiperheille: syksyllä kokeilu maksuttomasta kotipalvelusta, subjektiivinen päivähoito-oikeus halutaan palauttaa
26
Oulussa pankkiautomaatista nostettu väärennetyksi epäilty seteli olikin aito, mutta kulunut
25
24 vinkkiä karavaanareille – Millaisella ajokortilla saa ajaa minkäkinlaista vaunua?
23
Hammashoitoon tulee muutoksia Oulussa – aukioloaikoja on tarkoitus pidentää
13
"Mitä ihmettä USA:ssa tapahtuu?" – Yhdysvaltojen päätös vetäytyä YK:n ihmisoikeusneuvostosta herättää hämmennystä

Etusivulla nyt

Kaleva.fi suosittelee

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa länsituuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

218 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Unohdit lapsiperheet, palkansaajat, työkyvyttömät, yksinhuoltajat ja yksinäiset. Lue lisää...
HeikkiKoi

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.6.

Naapurit

20.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image