Kajaani Keväällä turpeeseen kätketyt hillan juurenpätkät ovat kasvaneet Peuraniemen Taimitarhassa jo terhakoiksi taimiksi. Omasta hillapellosta haaveilevat osasivat jo viime kesänä kysellä norjalaista alkuperää olevia taimia. Tarhuri Kari Komulainen muistuttaa, ettei hillan viljely ole hoppuisen ja huolimattoman hommaa.
"Ensimmäinen kunnollinen sato on odotettavissa 3-4 vuoden kuluttua istutuksesta, ja kasvualusta on kasvukauden aikana pidettävä jatkuvasti kosteana. Sen verran uutta hillan viljely vielä Suomessa on, että satoa ei vielä ole päästy viljellyistä hilloista korjaamaan", Komulainen toteaa.
Norjassa hillaa tuotetaan jo usealla tilalla sivutoimisesti. Hyviä kasvupaikkoja viljellylle herkkumarjalle on löytynyt muun muassa pohjoisilta Lofoottien saarilta.
Huono hillavuosi on selvästi lisännyt kiinnostusta hillan viljelyä kohtaan. Kun poimijallekin maksettava kilohinta nousee yli kymmenen euron, on moni alkanut laskea, että onnistuneella viljelyllä voisi tehdä kenties komean tilin.
Kari Komulainen kertoo, että hillapellolta voidaan Norjasta saatujen kokemusten mukaan korjata jopa 3 000 kilon hehtaarisatoja. Luonnossa keskimääräinen sato on 300 kiloa hehtaarilta.
"Norjassa uskotaan myös, että kasvihuoneessa hillasta voidaan saada vuodessa jopa kolme satoa. Vielä varsin teoreettisten laskelmien mukaan yksikin sato voisi tuottaa hehtaarilta 12 000 euron tulot."
Peuraniemen tarhalla kasvatettuja taimia istutettiin viime kesänä Vaalaan puolen hehtaarin alalle. Talvesta taimet selvisivät hyvin, ja satoa odotellaan parin vuoden päästä.
Kainuun Maaseutukeskuksen ja maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallinnoima Lakka 2002-2004 -hanke jatkaa hillan istutuksia tänä syksynä. Hortonomi Katja Keränen kertoo, että maanomistajien kiinnostus kokeilua kohtaan on ollut hyvä.
"Erilaisin viljelytavoin tehdään tänä syksynä istutuksia noin parille hehtaarille. Koealoja perustetaan ainakin Kuhmoon ja Sotkamoon. Viljelyä kokeillaan myös karpalolla.
Hillan ja karpalon viljelyyn sopii parhaiten turvepitoinen kasvualusta, jonka pH on alle 5. Pohjaveden pinnan pitää olla ojilla säädettävissä noin 30 senttiin maan pinnan alapuolelle.
"Maatunut, tumma turve ei sovellu lakan viljelyyn, vaan turpeessa pitää olla ilmatilaa. Hyvän lakkaviljelmän tuntomerkkejä ovat myös luontainen hillakasvusto ja se, ettei paikka ole hallanarka", Katja Keränen neuvoo.