Kipuoireet ovat yleisiä suomalaislapsilla. Tavallisimpia ovat päänsärky ja mahakipu.
Joka kolmas entisen Oulun läänin yläkouluikäisistä lapsista kärsii viikoittain päänsärystä. Pitkittyneitä mahavaivoja ilmenee 10-30 prosentilla koululaisista.
Psykososiaaliset tekijät ovat taustalla isossa osassa lasten kipuja, eikä kipujen taustalta löydy aina elimellistä syytä. "Lasten kipuoireiden selvittelyssä pitää tarkastella sekä elimellisiä että psykososiaalisia tekijöitä", sanoo lastenpsykiatri Päivi Lindholm Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Lasten kivuista ainakin päänsärky on tutkitusti yleistynyt. Syitä on monia. Kivuilla on yhteys muun muassa psyykkiseen stressiin.
Lapset saattavat kipuilla perhe-, koulu- ja kaveriongelmien takia. Esimerkiksi perheriidat, koulukiusaaminen ja oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa kipuja.
"Kiire ja suorituspaineet ovat yhä useamman lapsen arkea. Osalle harrastuksistakin tulee stressiä", Lindholm kertoo.
Joskus taustalta löytyy univajetta, vääriä ruokailutottumuksia tai päihteiden käyttöä. Myös psyykkisiin vaivoihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen voi liittyä kipuja.
Kipuoire voi johtaa ongelmien jäljille ja oikean tuen saamiseen.
Kivut heikentävät elämänlaatua niiden syystä riippumatta. Kipua pitää lievittää, mutta pilleri ei auta kivun taustalla olevaan ongelmaan. Myös rentoutusharjoitus voi helpottaa pääkipua yhtä lailla.
"Jos kipuileva lapsi tulee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, olisi tärkeää kysyä, mitä lapsen elämään muutakin kuuluu kuin oire. Kipua ei mitätöidä, vaan tilanne kohdataan kokonaisvaltaisesti."
Pieni lapsi ei aina osaa kertoa, että häneen sattuu, vaan hän saattaa olla levoton, rauhaton ja helposti ärtyvä.
Lapsuudessa alkaneilla kivuilla on taipumus jatkua aikuisiässä. Kipuilevat lapset joutuvat herkästi tutkimuskierteeseen ja sairaan rooliin.
Kaikki kipuilevat joskus, eli taustalta ei aina löydy mitään hoitoa vaativaa. "Normaaliin elämään kuuluvia asioita ei pidä lähteä psykiatrisoimaan, mutta terveydenhuollon pitää osata tunnistaa apua tarvitsevat lapset."