Hillan perässä juokseville näyttäisi kehkeytyvän kiireinen kesä, sillä hillan hyvä kukinta enteilee suurta marjasatoa. Metsäntutkimuslaitoksen, Metlan ennusteen mukaan suomuuraimen eli hillan kukinta on ollut monilla soilla runsasta ja sen perusteella odotettavissa on hyvä sato.
Metlan vanhempi tutkija Kauko Salo muistuttaa kuitenkin, että voimakkaat ukkoskuurot, rankkasateet ja tuulet voivat vielä alentaa hillasatoja. "Tällöin terälehdet voivat pudota maahan, jolloin hyönteiset eivät löydä terälehdettömiä kukkia", Salo sanoo.
Salon mukaan ulkoiset olosuhteet hillan kehittymiselle ovat olleet tänä vuonna erinomaiset ja kukinta onkin ollut koko maassa parempi kuin moneen vuoteen. "Todennäköisyys, että hillaa päästään tänäkin vuonna poimimaan, on aika suuri", Salo heittää.
Mustikkaakin on Pohjois-Suomeen tulossa ihan mukavasti, mutta eteläisen Suomen kohtalo näyttää köyhemmältä. "Toukokuun hallat ovat vieneet paljon mustikan kukkia Etelä-Suomessa, vaikka ei se huippukukintaa ole missään päin", Salo arvioi.
Vain kymmenesosa marjoista talteen
Salon mukaan tänä vuonna erot mustikkasatojen suuruuksissa metsiköitten välillä voivat olla merkittäviä. Alavilla paikoilla sato on hallan vuoksi niukka, järvien ja jokien rantametsissä selvästi parempi. Pohjois-Suomessa hallaa ei ole ollut, mutta kukinta on silti viimevuotista heikompaa.
Kauko Salo arvioi, että talouden päämarjojen, mustikan, puolukan ja hillan vuosittainen sato on noin 500 miljoonaa kiloa. Talteen siitä kerätään parhaimpina vuosina noin kymmenen prosenttia.
"90 prosenttia sadosta jää metsään, missä erilaiset eläimet niitä syövät. Mustikan sato onkin niille tärkeää", Salo sanoo.
Pelkkää hillaa poimitaan Salon mukaan ahkerammin, sillä Lapin läänissä on parhaimmillaan kuntakohtaisesti poimittu 30 prosenttia alueen hilloista.
Omiin kotitalouksiin poimiminen ei ole Salon mukaan vähentynyt, mutta marjoja pitäisi saada myös myyntiin ja teollisuuteen. Salo kritisoikin sitä, että suomalaisten ei kannata enää poimia mustikkaa tai puolukkaa myyntiin, koska se ei ole kannattavaa.
Korvaamaton
vitamiinin lähde
Kuusamolainen Hannu Parkkisenniemi odottelee vesi kielellä hillasadon kehittymistä. Miehellä on tiedossa suo, joka on vieläkin valkoisenaan hillan kukkia.
"Kovin kukintavaihe alkaa silti olla tässä jo ohitse. Tähän tuppivaiheeseen alkavat pikkuhiljaa mennä ja siten pahimmat uhkakuvat hillasadon osalta jo väistyvät", mies myhäilee toiveikkaana.
Hilla kiehtoo Parkkisenniemeä lähinnä sen monipuolisuuden ja maun takia. Hän arvelee osan marjan arvostuksesta kumpuavan myös historiasta, olihan hilla vanhanajan herrasherkku.
Kaikenlaiset marjat kuuluvat tärkeänä osana kasvavan Parkkisenniemen perheen ruokavalioon ja suurin osa poimituista marjoista meneekin omaan tarpeeseen. "Vitamiinin lähteenä ne ovat korvaamattomia. Kaikkia marjoja tulee poimittua ja niistä tehtyä kaikenlaista mehuista lähtien", Parkkisenniemi kertoo.
Marjastus on ennen kaikkea isännän, mutta myös perheen yhteinen harrastus. "Kai se on verenperintönä tullut, mutta näkyy olevan pojillakin vetoa marjamaille", Parkkisenniemi sanoo.