Sanginjoen ulkometsässä aloitettiin harvennushakkuut tammikuun toisella viikolla. Hakkuiden perusteena on pari vuotta sitten hyväksytty Sanginjoen ulkometsän hoito- ja käyttösuunnitelma. Alue on ollut aiemmin hakkuukiellossa.
Sanginjoen ulkometsä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Hakattavat metsät eivät ole nykyisellään suojelualuetta eivätkä vanhan metsän aluetta. Hakkuut sijoittuvat kuitenkin ehdotetun Sanginjoen kansallispuiston alueelle.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaosto huomauttaa, että harvennushakkuut keskeyttävät metsien kehittymisen kohti luonnontilaa. Ympäristöjaosto kannattaa kansallispuiston perustamista Sanginjoelle.
Kommentoi
Ylitti se uutiskynnyksen Hesarissa ja YLE:ssä, Kalevassa ei.
Ei ympäristöministeriön vastustus kansallispuistoja kohtaan ylitä uutiskynnystä. Ministeriöhän on vastustanut lähes kaikkia uusia kansallispuistoja perustamisestaan 1.10.1983 lähtien. Niitä on kuitenkin tällä hetkellä ympäristöministeriöstä huolimatta Suomessa 37 ja 14 niistä on perustettu myöhemmin kuin ympäristöministeriö. Ja lisää saadaan vielä muutama, kun me aktiiviset kansalaiset niitä vaadimme!
Ympäristöminnisteriö ei kannata kansallispuiston perustamista, Oulussa voitaisiin siis jo lopettaa höpötys siitä. Kaleva voisi myös kirjoittaa ympäristöministeriön kannasta, jos on puolueeton lehti. Onko?
Sanginjoen ulkometsä suojeltava tuhometsätaloudelta Voi että kun on hakkuiden puolustajilla a) tiedot ja b) arvot hukassa. Luulin ettei heitä voi aliarvioida, mutta minkäs teet. Tietoa on ollut jaossa viljalti, mutta yhä luullaan, että ollaan sosialisoimassa jotain (ulkometsähän on jo nyt yhteiskunnan/kaupungin omaisuutta), että metsäteollisuutta ollaan tässa ajamassa alas (se tekee sen kyllä ihan itse, siirtämällä tuotantoa muualle), että näillä vähäisillä hakkuutuloilla olisi jotain merkitystä kaupungin kassassa, että metsistä tulee hoitamatta läpipäääsemätöntä ryteikköä (aluksi varmaan tiheikköä tuleekin, mutta ajan mittaan ne harvenevat -- käykääpä oikeassa metsässä joskus), että tässä pyritään estämään yksityishenkilöiden metsätaloutta (ulkometsä on kaupungin maata, ja nimenomaan metsälakihan se tiukkoinen tulkintoineen estää ihmisiä hoitamasta metsiään kuten haluaa, ellei mene valtavirran mukana)... Aivan älytöntä on vedota siihen, että "hankkikaa metsää ja suojelkaa se" (vaikka hyvähän sekin olisi). Useimmat tätä virttä veisaavat ovat metsänsä perineet; sieltä on hyvä huudella perinnön turvin. Maattomien oikeuksia poljetaan, jos (melkein) kaikki kaupungin metsät uhrataan puuntuotannolle. Ja turha pottuilla yliopisto-opiskelijoille noinylipäätään -- mahtaakohan Oulun elinvoimaisuudella ja yliopistolla olla jotain tekemistä toistensa kanssa?
Kyllä luonnontilainen metsä on kaunis verrattuna tasakokoiseen, yhden puulajin puupeltoon.
Kyllä huomaa että eräät kommentoijat eivät ole luonnonmetsää nähneetkään jos luulevat että se on läpipääsemätöntä risukkoa. Ei sinällään ihme, sillä Suomen eteläosasta sellaista ei löydy kuin muutamalta luonnonsuojelualueelta. Loppu on puupeltoa, ja se ei todellakaan ole ilo silmälle.
Mutu-kommentoijille tiedoksi, että internetistä löytyy asiallista tietoa siitä, mikä Sanginjoen ulkometsä on, ja miksi sitä halutaan suojella. Hakkuilla kun on vaikutusta muuhunkin kuin siihen, miltä se näyttää Teidän silmissä tai puuteollisuuden kukkarossa (joka ei näistä hakkuista kasva). Esimerkkinä uhanalaiset eliölajit ja biodiversiteetti, jotka nyt uhkaavat hävitä. Ymppäjaosto ylioppilaskunnan alaisuudessa voi tehdä hallituksen niin päättäessä tällaisiakin kannanottoja. Oululaisen opiskelijan ja kaupunkilaisen yhteinen etu on se, millainen kaupunkimme on tulevaisuudessa.
Moniko kaupunkiilainen tietää että kaupungin metsistä saatu tulolla ei ole mitään merkitystä kaupungin kassassa. Se mitä tulee menee lähes kokonaan kaupungin metsäosaston pyörittämiseen. Eli yksinkertaistettuna me kaupunkilaiset omistamme metsät. Metsäosasto maksaa palkkansa jne kulunsa kaupungin metsistä saaduilla tuloilla. Meille kaupunkilaisille ei jää mitään muuta kuin hakkuaukea. Eikö olisi parempi meille kaupunkilaisille että tuokin alue jätettäisiin virkistyskäyttöön. Metsätalousmaata ei voi jättää hakkaamatta, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää joko kansallispuisto tai vapaaehtoinen suojelu. Kaupungin metsäosasto voitaisiin lopettaa. Sellaisten metsien joita kannattaa hakata, palvelu voitaisiin ostaa vaikka metsänhoitoyhdistykseltä
Luonnontilainen metsä on erittäin huono virkistyskäytössä, siellä on nimittäin hankala kulkea ryteikköjen ja maatuvien puiden ja oksien takia. Lisäksi se on silmälle ruma. Hyvin hoidettu metsä on ilo silmälle ja siellä on mukava liikkua. Pidetään tämä hieno Sanginjoen alue meidän ihmisten käytössä, ei jätetä sitä luonnon armoille.
Kaupunkien lähimetsät tuottavat myös rahassa mitattuna enemmän virkistys- ja suojelukäytössä kuin puuntuotannossa. Ympäristöjaosto ei kannanotossan puuttunut yksityismetsiin eikä metsien hooon yleisesti, joten koettakaahan nyt rauhoittua puuntuotannon puolestapuhujat. Jokatapauksessa aivan valtaosa sekä Oulun kaupungin metsistä että kaikista metsistä on talouskäytössä. Mikä tässä Sangin ulkometsän suojelussa oikein ahdistaa?
Kyllä, kansalispuisto myös Oulun kupeeseen!
Metsää ei tarvitse hoitaa, se kyllä kasvaa ihan itsestään. Käykääpä Siperian taigalla vaeltamassa niin näette oikeaa metsää. Itseasiassa ei tarvitse mennä kuin Suomen rajalta yli niin alkaa oikea metsä, Suomen puolella on vain auroilla ja metsäkoneilla raiskattua metsää.
Jaa että suojelumetsän muutamalla motillako SUOMI nostetaan uuteen nousuun? Metsäteollisuus on menneisyyttä, puuta ja paperia tarvitaan uudessa maailmassa perseen pyyhkimiseen, ei juuri muuhun.
Mikäli oikein tulkitsin, yliopiston ympäristöjaosto ajaa metsiämme kohti luonnon tilaa, eikö nämä höyrypäät näe että Suomen puuteollisuutta ajetaan koko ajan alas ,toinen jalka nilkku, metalli joten kuten hengissä, nokia siirtää lähivuosina koko tuotantonsa kiinaan, tätä menoa olemme ennenpitkää lakki kourassa koko kansa kerjuulla
Hyvä, että metsiä hoidetaan. Pääsee taas syksyllä vitamiinipommeja poimimaan. Ryteiköissä ei viitsi kulkea kukaan.
Onpa persujen puistojaoksella taas oikeinkin vaikeaa...
Viherpiipittäjät voi suksia suolle. Nyt on luntakin niin helpommin pääsee.
Onkohan näillä viisailla mitään hajua,että mistä saadaan rahaa,jotta he voivat haista ja maata vuosikausia Yliopistossa??
Hoitamattomista rytteiköistä ei kukaan nauti, ei nyt, eikä tulevaisuudessa, kyllä ne hoidetut metät on partempia, niin marjastukseen, kun sienestykseenkin ja siihen vähään, mitä nämä ns. luontoaktivistit viitsivät metsissä samoilla.
Miksi tätä mainostetaan ylioppilaskunnan kantana? Ympäristöjaosto tekee mitä lystää. Toisaalta ompahan viherpiipertäjille oma leikkikenttä missä saavat touhuta rauhassa. Kunhan eivät ylitä toimivaltaansa ja toimi koko ylioppilaskunnan äänitorvena.