Oulu

Voisiko ihminen nukkua talviunta? Oulun yliopiston professori Esa Hohtola kertoo vastauksen

Ihminen ei voi vaipua talviuneen tai talvihorrokseen, sillä meillä ei ole fysiologisia edellytyksiä talven ohittamiseen karhujen tai siilien keinoilla. KUVA: Pekka Karhunen/KL
Oulu 14.12.2017 21:49
Heidi Niemi

Tämä juttu on Oulun ylioppilaslehden tuottamaa sisältöä.

Herätys pärähtää pimeydessä. Väsyttää. Päivällä on hetken valoisaa. Yhä väsyttää. Kotimatkalla päivänvalo on muisto vain. Pimeä vuodenaika sekoittaa uni–valverytmiä, uni ei virkistä ja halu peiton alle piiloutumiseen valtaa mielen.

Toiset lääkitsevät kaamoksen vaikutuksia suklaalla, kirkasvalolampulla tai pitämällä kurinalaisesti kiinni liikunnasta ja vuorokausirytmistä.

Väsymyksen keskellä tulee pohdittua, voisiko ihminen ottaa mallia muusta eläinkunnasta ja vetäytyä talviunille?

Oulun yliopiston eläinfysiologian professorin Esa Hohtolan mukaan ihminen tarvitsisi muutamia fysiologisia sopeumia voidakseen käydä karhun lailla talviuneen.

Ensin täytyisi kerryttää lyhyessä ajassa rasvavarasto, jota käyttäisi energianlähteenä talvikuukausien aikana. Elimistön pitäisi osata muuttaa myrkyllistä ureaa proteiineiksi ja ruumiinlämmön tulisi laskea 33–34 asteeseen jotta elintoiminnot hidastuvat. Lisäksi pitäisi estää lihasten ja luiden haurastuminen.

– Ihmisellä jo muutamankin viikon vuodelepo aiheuttaa voimakasta lihaskatoa, kertoo Hohtola.

Ei kuulosta helpolta. Entä sitten talvihorros? Voisimmeko ottaa oppia siileiltä ja lepakoilta?

– Talvihorroksessa elimistön pitäisi yllä mainittujen seikkojen lisäksi pystyä alentamaan lämpötilaansa hallitusti alle kymmenen asteen, jopa lähelle nollaa, mutta estämään lämpötilan aleneminen jäätymispisteen alapuolelle, toteaa Hohtola.

Ihminen ei siis voi vaipua talviuneen tai talvihorrokseen, sillä meillä ei ole fysiologisia edellytyksiä talven ohittamiseen karhujen tai siilien keinoilla.

Onneksi päivä alkaa pidentyä talvipäivänseisauksen jälkeen, joka tänä vuonna osuu tiistaille 22. joulukuuta.

Tämä juttu on Oulun ylioppilaslehden tuottamaa sisältöä. Lisää lehden juttuja voit lukea täältä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Olen kyllästynyt pimeään ja kylmään. Karhu on ratkaissut ongelman varsin viisaasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viidakossa toimii vielä tämä päivän näön aikaan saalistetaan yöt nukutaan sähkövalon keksintö huono asia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpöhöpö. Loskapaska pimeäkausi ja tulipalopakkaset ei nappaa. Vaatii elimistö sekä talviunta että -horrosta selvitäkseen harmaudesta. Edellisest kesästäkin on vasta 2,5 vuotta, vai oliko 3,5?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainakin omalla kohdalla vaikuttaa valon puute pahasti, kesällä nukuin 6-7 tuntia ja olin levännyt, nyt samaan oloon pääsee vasta 9-10 tunnin yöunilla. Päikkäreitä on tullu kans paljo lisää nyt

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entis aikaan on ihminen tehnyt työtä valon ajan mukaan, pimeä laskeutunut ja sisä puhteet tehty kun hämärä on laskeutunut pirttiin liiaksi, nukuttu se aika joka on ollut pimiää. Nykyään keinotekoinen "valo" määrää ihmisen unentarpeen. Ennen ihmiset ovat uinuneet talviunta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis voiko tämän kirjoituksen tulkita niin että ne meistä jotka pimeästä kärsivät, asuvat siis aivan väärässä paikassa. Eikö evoluution sitäpaitsi olisi pitänyt jo ajat sitten muokata meistä jo läskinkerääjiä ja ureahyödyntäjiä? Eipäilyttää koko evoluutio...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miltähän vuodelta tämä artikkeli on? Tänä vuonna talvipäivänseisaus on kylläkin
torstaina 21. joulukuuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet oikeassa. Talvipäivänseisaus, eli vuoden pimein päivä on 21.12.2017. Seuraavana päivänä on jo valoisampaa, eli pimeyden huippu on selätetty ja päivä alkaa pidetä. Sanavalinnat ovat tässä hankalia, sillä riippuu katsojasta alkaako päivä pidetä vasta pimeyden huipun jälkeisenä päivänä (kuten uutisjutussa) vai jo pimeimpänä päivänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla, Kolari ja Pelkosenniemi. Ruohikkopalojen vaara on suuri seuraavissa Lapin kunnissa: Muonio, Kittilä, Sodankylä, Savukoski ja Enontekiö.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mannerheim oli hieno mies

285 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

mölisevät lapset linja-autoissa

Eikös ne lasten äänet ole niitä elämisen ääniä aidoimmillaan? Pipo kiristyy ja naama muuttuu norsun takapuoleksi vasta ... Lue lisää...
mirko

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

24.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image