Talousjohtaja Jukka Weisell kertoo kaupungintalolla lasketun, miten veronkorotuksella selvitettäisiin Oulun kaupungin taloudelliset ongelmat.
Koelaskelmissa on käytetty 0,75 prosenttiyksikön korotusta. Sillä kaupunki tienaisi 23 miljoonaa euroa.
Weisellin mukaan veroja pitäisi nostaa 3-4 prosenttiyksiköllä, jotta talous saataisiin tasapainoon. Yhden prosenttiyksikön tuotoksi Weisell laskee 32–33 miljoonaa euroa.
Weisell muistuttaa, ettei Oulussa toteutettu tämän vuoden alusta tuloveron korotusta, vaan kunnallisvero harmonisoitiin 19,25:een.
”Siinä kanta-Oulun asukkaat joutuivat maksamaan hieman lisää ja liitoskuntien asukkaat saivat tuntuvan veronkevennyksen.”
Yhteisöverojen raju lasku suurin ongelma
Maan hallitus sopi kehysriihessään kiinteistöveron hienoisesta nostosta, kun kiinteistöjen jälleenhankinta-arvoa päätettiin nostaa 70 prosentista 75:een prosenttiin. Tuota arvoa käytetään kiinteistöveron laskennassa, vaikka itse kiinteistöveroprosentteihin ei koskettaisi.
Suurin ongelma kuntien ja erityisesti Oulun verotulojen kohdalla on ollut yhteisöverojen lasku raju lasku.
Vuonna 2005 yhteisövero tuotti Oululle noin 100 miljoonaa euroa. Nykyisin tuotto on enää 20 miljoonaa euroa. ”Siitä yhteisövero ei enää pysty ratkaisevasti alenemaan”, Weisell toteaa.
Oulun poliittiset päättäjät eivät ole linjanneet kaupungin talouden tervehdyttämistoimia.
Oulun palvelumalli 2020 on osa tätä suunnitelmaa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen (kesk.) toivoo, että niin sanottu valtuustosopimus saataisiin valmiiksi palvelumallin kanssa yhtä aikaa toukokuun lopulla. ”Neuvottelut ovat kesken. Niitä on käyty kuitenkin hyvässä yhteisymmärryksessä, joten toivon sopimuksen syntyvän.”
