"Meilläkin on tätä tavaraa kertynyt, ettei tästä halua mihinkään. Joskus sitä miettii, miten sitten kun ei jaksa enää kivuta portaita kolmanteen kerrokseen."
Sisarukset ovat halunneet säilyttää asunnon mahdollisimman alkuperäisenä. Sisustus on tummasävyistä. Keittiön alkuperäinen väritys löytyi kaappien takana olevasta tapetista. Sen seinät on maalattu nyt yhdellä tapetin sävyistä. "Pidän tummista väreistä. Vaaleat seinät tuovat sairaalatunnelmaa, enkä osaisi elää valkeassa huoneessa."
Lähes neljä metriä korkeissa huoneissa kaikuu helposti, mutta jos on paljon tavaraa, niin ei kaiu, Saara Irjala toteaa. Myös tekstiilit ja taulut seinillä pehmentävät ääniä.
Kun Cumulusta rakennettiin, sisarukset pelkäsivät menettävänsä näkymän Tuomiokirkolle, mutta edelleenkin kellonajan voi tarkistaa kirkontornista eikä tarvitse erikseen vekkarista katsoa, nauraa Saara Irjala. Talossa ei ole koskaan esiintynyt kosteusvaurioita. Taloyhtiön hallitus oli päättänyt, ettei huoneistoihin saanut rakentaa omia saunoja. Viime vuosina se on kuitenkin ollut mahdollista, vaikka talossa on edelleen yhteissauna. Talossa on myös yhteinen pesutupa.
Outi Yli-Niemi on asunut talossa kulmahuoneistoa yhdeksän vuotta puolisonsa Matti Leinon kanssa. "Kun tulin Ouluun opiskelemaan, ajattelin, että olisi ihana päästä tähän taloon asumaan. Sitten tuli tämä huoneisto myyntiin ja pääsin."
Outi Yli-Niemi oli ehtinyt asua sitä ennen kaksi vuotta Kulmassa, 1920-luvulla rakennetussa kerrostalossa, joten hänellä on viehtymys vanhoihin taloihin. Olohuone on niin suuri kooltaan, että pariskunta on jakanut sen musiikki-, televisionkatselu- ja lukunurkkaukseen.
"Tässä on hirvittävän helppo asua. Kaikki on lähellä ja helposti saavutettavissa", vakuuttaa Outi Yli-Niemi. Jos talosta pitää hakea haittapuolia, niin helteillä joutuu pitämään sälekaihtimet kiinni kuumuuden takia kuten muissakin paksuseinäisissä kivitaloissa, miettii Yli-Niemi.
Pariskunta on tehnyt huoneistoon pintaremonttia. Kylpyhuone on saanut kylpylämäisiä piirteitä ja lisää jugend-talolle tyypillisiä kaarilinjoja.
Talon historiaa innokkaasti kerännyt rovasti Juhani Räisänen asuu toisen kerroksen huoneistoa, jota on uudistettu 1970-luvulla laskemalla kattoja alemmaksi.
"Tämä kaappi on 1920-luvulta talon alkuperäisen asukkaan konttorinhoitaja Kalle Kosken huomenlahja tulevalle puolisolleen Alma Koskelle. Minulle on muutenkin jäänyt heidän jäämistöään", Räisänen kertoo ja esittelee saman tien rouvan kuivattua rippikukkaa vuodelta 1907.
Pitkään lukion opettajana toimineella Räisäsellä liittyy muistoja myös mustaan nahkasohvaan. Siinä ovat sadat abit istuneet ja suorittaneet suullisia tenttejä sekä kymmenet hääparit suunnitelleet häitään. Kodissa ei juuri löydy esinettä, mihin rovastilla ei liittyisi muistoja.
Musiikkimiehenä hänestä on mukava tietää, että säveltäjä Toivo Kuula on asunut hänen huoneistoaan vuosina 1910--1911, jolloin Kuula oli toiminut Oulun soitannollisen seuran kapellimestarina.
Outi Yliniemi arvostaa vanhoja rakennuksia. Opiskelijatyttönä hän haaveili nähtyään Tuomi-talon siinä asumisesta. Nyt hän on asunut huoneistossaan jo yhdeksän vuotta. Samalla asuntoa on sisustettu ja remontoitu talon henkeen sopivaksi, mutta myös nykyajan mukavuudet täyttäväksi viihtyisäksi kodiksi. Rovasti Juhani Räisänen osaa kertoa kuulijaa kiehtovalla tavalla lähes jokaisen kotinsa esineen historiasta. Monet tavaroista ovat periytyneet hänelle talon entisiltä asukkailta. Hänen kodissaan myös viherkasvit menestyvät, vaikka hän väittääkin sen johtuvan vain Tuomi-talon hyvistä ominaisuuksista.
Huoneisto täynnä muistoja Perinteet kunniassa
Saara Irjalan huoneistossa asuu talon oma kotikummitus. Pariisin Louvre-museosta tuotu pieni veistos katosi ja taas yhtenä päivänä ilmestyi. Kun Irjala siirsi veistoksen makuuhuoneeseensa, oveen koputettiin ja koputus jatkui kunnes veistos oli omalla paikallaan olohuoneen hyllykössä.
Huoneistossa on myös edelleen talon alkuperäiseen kalustoon kuuluva toimiva kakluuni, mutta kettingillä vedettävästä vessanpytystä ei ole enää tallella kuin posliininen kädensija, jossa on ohje "Trag och slipp".
Antiikkia ja kummituksia
Punainen sohvakalusto on tuotu Pietarista 1800-luvulla. Seinällä on komea Gallen-Kallelan Liekki-ryijy, pöydällä Terho Sakin veistos ja viherkasvien hyvinvointi on varmistettu kosteutta tuovilla vesikulhoilla. Juhani Räisänen on musiikkimiehiä ja pahoittelee, että Tuomi-talon oma kuoro ei enää toimi. Saara Irjalan kodiissa katse kohtaa jokaisella silmäyksellä jotakin kaunista.
Kommentit