Mainos

Tekoniveljonot kasvaneet Oulussa

Lisää leikkauksia. Ortopedi Juha Haataja Oysin ortopedian osastolta haluaisi tehdä enemmän tekonivelleikkauksia. Lisää leikkauksia. Ortopedi Juha Haataja Oysin ortopedian osastolta haluaisi tehdä enemmän tekonivelleikkauksia.
Tapio Maikkola
Oulu  23.2.2004 | Pekka Karjalainen Muuta tekstin kokoa -+
Oysin tekonivelleikkausjono kasvaa koko ajan, vaikka leikkausjonojen purkuun pantiin suurella kohulla lisärahaa. Sairaalan ortopedian osaston jonoon juuttui pari vuotta sitten 500 kansalaista, mutta nyt on odottamassa kirurgin veistä yli 600 leikattavaa. Osaston leikkaussalissa ehditään leikata vain 400 potilasta vuodessa.

Tekoniveljonoissa Oys on koko maassa epämieluisalla piikkipaikalla. Viime elokuussa sairaalaan jonotti Kuntaliiton tilastojen mukaan 751 ihmistä (reumaosasto mukana), kun esimerkiksi kaikenlaisena ongelmakimppuna pidettyyn Hyksiin pyrki samaan aikaan vain vajaat 500 potilasta.

Oulun muut leikkausjonot ovat paljon tätä kohtuullisempia. Kaikkiaan jonotti Oysiin leikkausta vain noin 8 200 ihmistä, kun esimerkiksi Hyksiin jonotti yli 21 000 sairasta. Muun muassa Keski-Suomen keskussairaalan leikkausjonot olivat suurempia kuin Oulun.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Heikki Punnonen sanoo, että jonkin verran jonoja selittää väestön ikärakenne. Hoitokäytännöt ja jonoihin pääsy voivat vaihdella. Myös sairaaloiden erikoislääkärivaje ja kuntien rahapula voi vaikuttaa jonottajien määrään. Kuitenkin jonot antavat kohtuullisen selvän kuvan tilanteesta.



Jonossa tuskin ilmaa


"Jono ei lyhene", valittaa Oysin ortopediaosastolla leikkauksista vastaava ortopedi Juha Haataja. Pahimmillaan ihmiset joutuvat ensiksi jonottamaan vuoden päästäkseen Oysiin ortopedin tutkimukseen ja sitten kaksi vuotta leikkaukseen.

Haataja ei usko, että jonossa on ilmaa. "Kuolleita tai sellaisia, jotka ovat kyllästyneet ja hoidattaneet vaivansa yksityisellä ei ole kokemukseni mukaan paljoa, ehkä vain viisi prosenttia", arvioi Haataja.

Jo pienillä muutoksilla sairaalassa pystyttäisiin toimimaan paljon nykyistä tehokkaammin. Ykkösasia on toisen leikkaussalin saanti. Nyt lääkäri pystyy leikkaamaan vain kaksi potilasta päivässä, kun ainoassa salissa tehdään potilaan esivalmistelut, puuduttaminen ja nukutus.

Kankea järjestelmä ei myöskään terävöitä tehokkuuteen. Kun sairaala tekee paljon leikkauksia, joutuu se antamaan jäsenkunnille alennuksia sopimusohjauksella samalla lailla kuin bonuskortilla.

Budjettisäästöt purevat. Leikkaukset ovat kalliita ja kunnat säästävät näennäisesti. "Kun potilas joutuu odottamaan, kunnallekin napsahtaa lasku vasta parin vuoden päästä. Jos kunnasta lähetetään potilas yksityissairaalaan, leikkaus ja lasku tulevat kunnalle kahdessa kuukaudessa", lataa Haataja. "Kun joku kuolee jonoon, se tulee kunnalle kaikista halvimmaksi."

Jonot maksavat maltaita erilaisina muina kuluina. Jonojen kulut on myös tieteellisesti todistettu. Jollain pitäisi olla kokonaisvastuu ja kuntakenttä on hajanainen. "Ehkä pallon pitäisi olla valtiolla tai sairaanhoitopiirillä. Silloin myös hoidon perusteet olisivat mahdollisimman samanlaiset", miettii Haataja.

Kun hoitotakuu astuu voimaan, tulee rahaa löytyä. Päävastuu hoidon järjestämisestä on kunnilla.

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki viestinä puhelimellasi numeroon 13222 tai käytä lomaketta.

Mainos
Mainos
Mainos
Mainos
Uusimmat » | Oulu Down Up
Pääuutiset
Mainos
stats-image
Takaisin ylös