Jätevesilietteen kompostointi siirtyi Oulun Taskilasta itään, ja samalla siirtyivät hajuhaitat ja niistä tehdyt valitukset. Haju häiritsee nyt etenkin Jäälissä, sillä kompostin aumausalue sijaitsee Vittakankaalla, Haukiputaan ja Kiimingin rajalla.
"Ensimmäisellä kerralla haju oli erittäin voimakas", muistelee viime kesää Jäälissä asuva Arto Aalto. Aallon mukaan hajuja aistii, kun tuuli käy Vittakankaan suunnalta. Aalto valitti hajuhaitoista Oulun Vedelle, eikä hän ole ainoa asiasta yhteyttä ottanut jääliläinen.
"Viisi valitusta on tullut, se ei ole paljon", laskee Oulun veden johtaja Jouni Lähdemäki. "Kun juuri kesällä saimme valitusten jälkeen tämän nykyisen menetelmän käyttöön, sen käyntiin saaminen ja seuranta ovat vieneet tämän kesän."
Yhteismädättämö harkinnassa
Ympäristölupa kompostoinnille Vittakankaalla on voimassa vuoden 2012 elokuuhun saakka. "Vuoden 2011 puolella joutuu Viherrengas uusimaan luvan. Kemira vastaa kemikaloinnista ja hajuttomuuden aikaansaamisesta ja kenttätoiminnasta Viherrengas Järvenpää", Lähdemäki lisää.
Kompostiaumojen hajuhaittojen vähentämiseksi on kokeiltu muun muassa aumojen lämpötilan rajoittamista, hajunpoistokemikaaleja ja kompostin kääntelyyn suunniteltua aumankääntelykonetta. Vuosi sitten liikelaitosten lautakunnassa oli esillä myös mädättämön eli biokaasutuslaitoksen suunnittelu.
Lähdemäen mukaan mädättämö on edelleen varteenotettava vaihtoehto.
"Tämä liittyy laajempaan kuvioon, jossa tutkimme Oulun Jätehuollon kanssa mahdollisuutta yhteismädättämöön", Lähdemäki kertoo. Mädättämössä käsiteltäisiin jätevesilietteen lisäksi biojäte.
Selvitystyötä ei ole vielä aloitettu. "Mitään erityistä kiirettä emme näe mädättämön käynnistämiseen, mutta selvitykset tehdään", Lähdemäki toteaa.
Oulun Vesi solmi vuonna 2006 Kemiran kanssa 15-vuotisen sopimuksen Kemiran Kemicond-menetelmän käyttämisestä. "Jos tehdään rinnakkainen järjestelmä, niin Kemicondin sopimuksen voimassaolo tulee tutkittavaksi. Ei se este ole, mutta kustannusvertailussa pitää kaikki ottaa huomioon", Lähdemäki muotoilee.
"Kannattaa myös muistaa nykymenetelmän positiiviset vaikutukset. Kompostoinnissa syntyy viherrakentamiseen kelvollista tuotetta, joka korvaa hyvin paljon energiaa käyttävää lannoiteteollisuutta", Lähdemäki huomauttaa.
Biokaasua
myyntiin asti
"Mädättäminen vähentää hajuhaittoja, sillä valtaosa lietteen hajotuksesta tapahtuu reaktorissa hallitussa tilassa", kertoo Mona Arnold VTT:ltä.
Arnold on toinen päätutkija Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n yhteisessä Energiatehokas lietteenkäsittely -tutkimuksessa.
Toinen mädättämön suuri plussa on se, että prosessissa syntyvä metaani saadaan talteen energiaksi. "Laitos voi käyttää sen itse tai myydä", Arnold kuvaa.
Mädättämisen jälkeenkin jää lietettä, mutta sen hajuhaitat ovat Arnoldin mukaan huomattavasti pienemmät kuin raakalietteen kompostoinnissa syntyvät.
"Toisaalta mädättäminen on kalliimpi prosessi, ja se vaatii huoltoa ja ylläpitoa", Arnold huomauttaa.
Jätevesipuhdistamojen lietteen mädättäminen on arkea jo monissa Suomen kaupungeissa. Uusin mädättämö on Arnoldin mukaan valmistunut Turkuun.
