Se­nio­ri­asun­toi­hin riittää tunkua

Oululaisessa Caritas-kodissa on 240 vuokrattavaa senioriasuntoa, joihin Caritas tarjoaa maksusta vapaavalintaista kotihoitoa asukkaan tarpeiden mukaan. Oulun seudulle pitäisi valmistua 50 palvelu-asuntoa vuodessa, jotta tarjonta vastaisi kysyntää.

Ystävykset Sulo Lehto (vas.) ja Eero Koivunen kehuvat Caritas-kodin monipuolisia palveluja kilpaa. "Vain ystävät pitää itse hommata", kaverukset huomauttavat.
Ystävykset Sulo Lehto (vas.) ja Eero Koivunen kehuvat Caritas-kodin monipuolisia palveluja kilpaa. "Vain ystävät pitää itse hommata", kaverukset huomauttavat.
Kuva: Jukka Leinonen

Oululaisessa Caritas-kodissa on 240 vuokrattavaa senioriasuntoa, joihin Caritas tarjoaa maksusta vapaavalintaista kotihoitoa asukkaan tarpeiden mukaan. Vastaavanlaisia seniori- ja palveluasuntoja yli 55-vuotiaille, vuokralle tai omaksi, pitäisi Oulun seudulle rakentaa joka vuosi 40-50 lisää.

Tällä hetkellä Caritas-kodin vuokra-asuntojonossa on toistasataa hakijaa.

"Senioriasuntojen kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä missään tapauksessa vastaa toisiaan. Ouluun mahtuisi yksi palvelutalo vuodessa", Caritas-säätiön johtaja Heikki Keränen sanoo. Caritas-säätiö on osa Oulun evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän konsernia.

Loppuvuodesta marraskuussa Caritas-kylän naapuriin valmistuu vapaarahoitteinen asunto-osakeyhtiö Elegia, joka soveltuu myös senioriasumiseen. Rakennuttaja on Oulun seurakuntayhtymä, ja asuntoja taloon tulee 65. Vuonna 2009 tammikuussa Elegian viereen valmistuvan Sonaatin asuntojen vuokraaminen ei Keräsen mukaan ole vielä ajankohtaista. Kohteeseen tulee 70 asuntoa.

Maaliskuussa Kempeleeseen valmistuu TA-yhtymän rakentama ja omistama asuntokohde, jossa palveluntuottaja on Caritas-säätiö. "Kysyntää on. 32 asunnon vuokraaminen aloitetaan lähiaikoina", Keränen lupaa.

Kiinteistövälittäjä Marko Pallas Kiinteistövälitystoimisto Pekka Arbelius LKV:sta kertoo, että Elegia on yksi parhaiten myytyjä kohteita Oulun keskustan tuntumassa. Ostajat ovat Pallaksen mukaan selvästi vanhempia kuin asunnon ostajat keskimäärin.

"On vaikea arvioida, johtuuko hyvä myynti sijainnista ja kevyen liikenteen yhteyden eli Madetojanraitin rakentamisesta radan ali Etu-Lyöttyyn, vai siitä, että Caritaksen palvelut ovat lähellä. Asuntojen myynti kuitenkin osoittaa, että Elegian tapaisilla kohteilla on kysyntää ja tarvetta", Pallas kertoo.

Palveluasuntoja 55 vuotta täyttäneille ja vanhemmille ihmisille tuottavat pääsääntöisesti yleishyödylliset säätiöt tai yhtiöt, kuten Oulun Villa-Metsola. Unohtaa ei sovi myöskään Oulun kaupungin palvelusäätiötä, jonka omistuksessa on useita palvelutaloja, -koteja ja -keskuksia sekä osakehuoneistoja vanhuksille.



Ongelmana
toimiva hoitoketju


Palveluasuntojen rakentaminen ei Keräsen mukaan ole Suomessa homma eikä mikään.

"Suurempi kuin seniori- tai palveluasuntojen tuotanto-ongelma on vanhusten tarvitsemien kotipalvelujen, siis kotihoidon ja kotisairaanhoidon riittävä tarjonta. Niiden lisääntyvä kysyntä edellyttää koko toimialan voimakasta kehittämistä niin, että vanhukset pärjäävät omissa kodeissaan, olipa koti omakotitalo, palvelutaloasunto tai ryhmäkoti."

Alan kehityksen avainasioita ovat Keräsen mielestä osaava, koulutettu ja motivoitunut henkilöstö, asiakkaan tarpeista lähtevät mitoitetut palvelusopimukset, palvelun laadun jatkuva kehittäminen ja uuden hyvinvointiteknologian järkevä soveltaminen.



Omaksi ostettavat senioriasunnot yleistyvät


Senioriasuntojen ja palveluasuntojen rakennuttamisessa on tapahtunut viime vuosina merkittävä muutos, kun Raha-automaattiyhdistys linjasi 2000-luvun alussa toimintaansa siten, ettei sen investointiavustuksilla tueta palvelukeskusten, palvelukotien tai palveluasuntojen rakentamista niissä kaupungeissa, joissa vanhusten asumisessa ovat markkinat olemassa.

Tällä hetkellä investointiavustuksia ja korkotukilainoja myöntää Valtion asuntorahasto ARA yleishyödyllisille yhteisöille, kuten säätiöille, tai yleishyödyllisen statuksen saaneille rakennuttajille, kuten TA-yhtymä, VVO tai YH-rakennus.

"Investointiavustusten tarjonta ei käsitykseni mukaan riitä läheskään kattamaan kysyntää toimijoiden herätessä vähitellen uuteen tilanteeseen", Keränen sanoo.

Kunnat toimivat uudessa tilanteessa omistamiensa vuokrataloyhtiöiden kautta joko suoraan tai perustamalla yhtiöitä palveluasuntojen rakentamista varten hyödyntäen korkotukilainoja ja investointiavustuksia.

Asukkaiden itsensä omistamat senioriasunnot yleistyvät tulevaisuudessa. Ihmiset muuttavat varallisuutta, myyvät esimerkiksi vanhan omakotitalon ja sijoittavat rahat myytäviin tai vuokrattaviin senioriasuntoihin.

"Vähitellen senioriasuntoja ostetaan ja myydään samalla tavalla kuin muitakin asuntoja", Keränen arvioi tulevaisuutta.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä