Tilaisuuteen oli kutsuttu erityisesti kaupungin virkamiehiä ja päättäjiä, sillä seminaarin järjestäneessä Sanginjoki-liikkeessä on koettu, että vuoropuhelu kaupungin kanssa on ollut asiassa vaikeaa.
Valtuutettuja oli paikalla reilu kymmenkunta. Soraääniä ei seminaarissa kuitenkaan kuultu, vaan salissa vallitsi Sanginjoen virkistys- ja luontoarvoja eri kantilta puoltava yksimielisyys.
"On sääli, että emme saa paikalle keskustelemaan niitä, jotka ovat eri mieltä", toteaa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojelutoimikunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Auvinen.
Lue lisää seminaarista torstain Kalevasta!
Kommentoi
Oulun metsäosasto on koko Sanginjoen suojeluprosessin (alk. 2004) esittänyt jatkuvasti vääriä pinta-alatietoja ja muutakin harhaanjohtavaa tietoa kaupungin metsistä ja suojelusta. Luottamusmiehet ja poliitikot uskovat sokeasti näitä väittämiä, vaikka totuuskin olisi hyvin helposti löydettävissä kysymällä vaikka luonnonsuojelun viranomaisilta. Erään teknisen keskuksen ylemmän toimihenkilön toteamus taannoin oli, että kaupungin virkamiehet toimivat aina moitteettomasti ja asiallisesti. Näinhän tietysti pitäisi ollakin, mutta valitettavasti totuus on toinen.
Niinpä, tässä juuri olisikin virkamiehille töitä - ensin omien lukujen korjaamisessa ja sitten niiden esittämisessä oikeassa muodossa myös päättäjille. Kaupungin metsien hoito- ja käyttösuunnitelmassa nimittäin todetaan, että kaupungin metsiä ja soita on suojeltu 1939 ha. Suunnitelmassa olevasta taulukosta kuitenkin näkee, että tämä pinta-ala sisältää kaikkea muuta kuin metsiä, mm. kaupungin edustan saaret, Letonniemen rantalepikon, Pilpasuon (77 ha) ja Räkäsuon (667 ha). Myös Isokankaan metsäpuisto-osa (n. 270 ha), jonka suojelu on tähän asti mahdollistanut kaikki muut metsätaloustoimet paitsi avohakkuut ja metsänaurauksen, sekä Sangin HKSn toteuttamattomat suojelualueet on sisällytetty tähän pinta-alaan. Vertaamalla kaikkien suojelualueiden pinta-alaa metsien pinta-alaan on päädytty väittämään, että Oulun metsiä olisi suojeltu 11,6%. Tämä virheellinen väittämä on esitetty useasti myös tekniselle lautakunnalle. Eiköhän olisi aika korjata asia!
Oikeat luvut voi kuka tahansa käydä katsomassa kaupungin nettisivuilta, josta löytyy kaupungin metsien hoito- ja käyttösuunnitelma.
Auts, nyt menivät prosenttilaskut pieleen Laskutaitoisella. Kaupungin omistamista metsistä (siis metsämaasta) on luonnonsuojelulain nojalla tällä hetkellä suojeltu vain 1,3 % eli reilut kaksi SATAA eikä kaksi tuhatta hehtaaria. Kaupungin virkamiehillä olisikin kovasti töitä erilaisten väärinkäsitysten oikomisessa mm. suojelualueiden määrän suhteen. Samoin olisi aiheellista, että virkamiehet selvittäisivät kaupunkilaisille, miten kansallispuisto eroaa huomattavasti tiukemmin suojellusta luonnonpuistosta. Saako kansallispuistossa marjastaa - no ihan varmasti saa!
Mitä yhteistä on Mustanaamiolla ja Oulun kaupungin suojelluilla metsillä? Molemmat on taruolentoja! Ei löydy Mustista oikeasti Bengalin viidakoista, eikä löydy niitä 2000 hehtaaria Oulun suojelemia metsiäkään mistään.
Kun kaupungin metsistä on jo suojeltu lähes 2000 ha ja jos siihen lisättäisiin loput Sanginjoen metsistä, niin suojleuprosentti olisi jo reilut 22 %. Mikään ei takaa, etteivätkö aktivistit tämän jälken löytäisi uutta kohdetta, jonka suojelua taas vaatisivat. Niinhän se menee. Mallina toimivat Helsingin cityvihreät.
"Metsät ovat todellakin kaikkien kaupunkilaisten, ei vain aktivistien ", voihki nimimerkki "kaupunkilainen" eilen. Voi hyvä sylvi, mistä näitä laskutaidottomia oikein riittää? Sanginjoen ulkometsä on noin 15 % (VIISITOISTA PROSENTTIA) Oulun kaupungin omistamista metsistä. Sen suojelu tuhometsätaloudelta jättää noin 85% (kahdeksankymmentäviisi prosenttia) suojelun ulkopuolelle. Vallanhalu asustaa nyt nimenomaan Teknisessä keskuksessa, joka haluaa suurimman osan ulkometsästä hakkuualueeksi. Jääräpäisyydellä ja ahneudella ei ole mitään rajaa. Voi tietysti olla, että olemme vähemmistössä, mutta on meitä paljon, niin yksityisiä ihmisiä kuin järjestöjäkin, joita on pian parikymmentä, vaikkapa Oulun keskustaopiskelijat, Pohjanmaan partiolaiset, Oulun latu, Oulun luonnonsuojeluyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan vasemmistonuoret ja Luonto-Liitto, noin niinkuin esimerkiksi.
Mistähän se mahtaa johtua, ettei niitä kansallispuistoa vastustavia mielipiteitä kuule missään eikä näekään muualla kuin nimimerkkien takaa kirjoitettuna nettipalstoilla? Miksette tule sivistyneesti keskustelemaan, kun tilaisuuksia siihen järjestetään? Ja miksi kaupungin virkamiehet eivät tule keskustelemaan asiasta eivätkä ne poliitikot, jotka vastustavat asiaa? Tervetuloa keskustelutilaisuuksiin! Sitä vartenhan niitä järjestetään.
"Kaupunkilaiset" on kyllä paljon laajempi käsite kuin Sanginjoki-aktivistiporukka. He yleistävät itsensä mielellään "kaupunkilaisiksi" unhotaen, että ovat kuitenkin vähemistössä mielipiteineen. Metsät ovat todellakin kaikkien kaupunkilaisten, ei vain aktivistien. Aktivisti-vallanhalussa ei ole mitään rajaa.
No ei mitään rajaa tosiaan Oulun virkamiesvallassa! Kaupunginvaltuusto ei ole koskaan Sanginjoki-asiaa käsitellytkään. Demokratialle jää hyvin vähän tilaa, kun metsäosaston virkamiehet olivat jo etukäteen päättäneet, ettei koko aluetta suojella vaan valtaosalla pidetään kiinni puuntuotannosta - oli se sitten kannattavaa tai ei. Aika on muuttunut, virkistys- ja suojeluarvot kaupungin lähialueella ovat selvästi puuntuotannon arvoa suuremmat. Komea imago- ja matkailuvaltti menetetään, jos metsäosaston annetaan jatkaa huseeraustaan. Miksi kaupungin pitäisi jatkaa oman oksansa sahaamista?
Vain reilu kaksi vuotta sitten päätettiin DEMOKRAATTISESTI kaupunginvaltuuston enemmistöllä että Sanginjoen luontoarvot ja koko eivät puolla kansallispuiston perustamista. Tilanne ei ole kahdessa vuodessa muuttunut miksikään. Mikä ihme siinä on että vihervasemmiston on niin vaikea sulattaa demokraattisesti tehtyjä päätöksiä ja ruveta aina rettelöimään.
Ketkä olivat ne kymmenkunta valtuutettua, joita kaupunkimme asiat kiinnostivat?
Kyllä suomessa ja Oulun ympäristössä metsiä piisaa jos joku haluaa siellä kulkea.Sanginjoen kohdalla tilanteen tekee erillaiseksi se,että laiskimmatkin pääsevät autolla laavun viereen. Ne tässä suurinta elämää varmaan pitävätkin.
Eihän se ole vielä mikään luonnonpuisto. Samalla tasolla keskustelu kuin jos tädillä ois munat se ois setä.
Kun alueen suojelu metsätaloustoimilta on taloudellisesti kannattavaa imagoseikoista puhumattakaan, on hankkeen vastustajia vaikea ymmärtää. Ja he eivät suostu edes keskustelemaan asiasta. Mahtaa olla valta noussut päähän eräillä päättävillä virkamiehillä ja valtuutetuilla?
Kukaan ei ole ehdottanutkaan alueelle luonnonpuistoa! Kansallispuisto ei rajoita retkeily- ja virkistyskäyttöä yhtään mitenkään.
Eiköhän olisi parempi, että kaupunki myisi metsänsä pois. Tulisi suojelun kannattajille mahdollisuus ostaa maat omikseen ja saisivat sitten suojella niitä niin paljon kuin tahtovat. Nyt viherpiipertäjät ovat toisten taskuilla ja suojelemassa yhteisessä omistuksessa olevia maita.
Lekalle: Sanginjoen ulkometsä on vain 15 % kaupungin omistamasta metsäalueesta. Sen suojelu kaupunkilaisten lähivirkistysalueeksi on taloudellisesti kannattavaa ja kaupunkilaisten hyvinvointia lisäävää. Valtaosa kaikista metsistä on joka tapauksessa talouskäytössä - ja se kyllä näkyy Oulun ympäristön metsissä. Sanginjoen ulkometsän suojelu antaisi kaupungille mainion matkailuvaltin, erityisesti jos suojelussa päädytään kansallispuiston perustamiseen.
Oulunkaupungin metsät ovat tappiollisia liian suuren virkakoneiston takia.Hakuutulot eivät kata menoja. Toisinsanottuna koko metsät voisi jätää luonnontilaan ja lopetaa metsäpuoli Oulunkaupungissa. Säästöä syntyisi tällä toimella ilman minkäänlaisia hakuu suunitelmia.
Immu Cityvihreät haluavat lopettaa luonnosta nauttimisen.Luonnonpuistoissa ei voi liikkua kuin tarkoin määrätyillä poluilla.Kummallinen ajattelumalliheillä,en ymmärrä!