Sanginjoen suojelun puolesta osoitetaan taas mieltä

Ottakaa mallia kreikasta miten mellakoidaan....

Hohhoijjaa. Metsä kasvaa itsekseen, ei sitä tarvitse "hoitaa". Kansallispuisto tuo huomattavasti enemmän tuloja kuin mikään harvennus. Sanginjoki siis tuottamaan!

Surkuhupaisaa, kuinka ihmiset eivät tunnu uskovan biologian asiantuntijoiden lausuntoja metsäluonnon tilasta ja monimuotoisuudesta. Kenenkäs sitten? Entä jos samanlainen epäusko alan ihmisiä kohtaan vallitsisi vaikkapa talousasioissa? P.S. "Hipit" olivat pakkasten aikaan huomattavasti aktiivisempia, kuin viime maanantain mielenosoituksessa lauhemmassa ilmassa.

Voi hyvänen aika, ettemmekö me, ”metsätalousinsinööriopiskelijan”, ”Kervisen” ja muiden avohakkuupoikien ivaamat luonnossaliikkujat muka tiedä, mitä ”metsänhoito” on. Avohakkuisiin ja tasaikäismetsikköihin perustuvan puuntuotannon periaatteet ovat niin yksinkertaiset, ettei niiden ymmärtämiseksi tarvitse olla metsätalousinsinööri, ei edes luonnonvarasuunnittelija. Meistä monet ovat kulkeneet Suomen metsissä iät ajat, minäkin 1960-luvulta lähtien, ja olemme totisesti nähneet, kuinka metsämme on hoideltu: vanhat metsät ovat miltei hävinneet, tuhannet eliölajit vähentyneet, monet sukupuuton partaalle… puupeltoja kyllä riittää. Luulenpa, että juuri TE ette tiedä metsistä muuta kuin mitä teille on taottu päähän siitä, kuinka metsistä tulee läpipääsemättömiä ryteikköjä, jos ihminen ei niiden kehitystä ohjaa. Ettei peräti itsemurhakuusikoita! Oulun kaupungin Teknisen keskuksen nykyinen politiikka Sanginjoen ulkometsän laajaa suojelua vastaan on pahimman laatuista ekofasismia, jonka tavoitteena on yhteisen ympäristömme käyttö vain puuraaka-aineen tuotantoon, muut arvot jyräten. Ja aivan kuin Oulun onni ja menestys nyt riippuisivat Sanginjoen puukuutioista: vaikka koko alue rauhoitettaisiin puuntuotannolta, jäisi kaupungin metsäalasta siltikin suurin osa tuhometsätalouden piiriin (valitettavasti).

Laitoin hehtaarin verran metsämaata, pienellä mökillä. Sitä ei suojele sosialisoijapiiperöt eikä metsänkasvatusyhdistys tehohoivaa - ihan itse päätän mitä sille teen. Eli en paljon mitään. Saunapuiksi oon kaatanu muutaman koivun kun aiheuttivat näkymäpuutetta. Mukava on omalla maalla tepastella, eikä tarvitse suuta repiä kaupungilla tai näillä palstoilla.

Metsää ei tarvitse hoitaa, se kyllä kasvaa ihan itsestään.

Hyvä Kervinen, ongelma on se, että kaupungin metsäosaston virkamiehet pyrkivät harjoittamaan metsänhoitoa Sanginjoen ulkometsässä, joka olisi parhaassa ja kustannustehokkaimmassa käytössä kokonaan virkistys- ja suojelumetsänä. Kyllä ulkoilijat ja retkeilijät hyvin tietävät mitä metsänhoito on ja miltä sen jäljet näyttävät. Siltä ei kertakaikkiaan voi välttyä, koska lähes kaikki metsät ovat metsätalouden piirissä. Aika on muuttunut, ja Sangin metsissä liikkuville ovat tärkeämpiä muut arvot kuin puuntuotanto. Ei kannata kirjoittaa ollenkaan väheksyvästi marjamummoista - meitä vanhempia marjastajia, sienestäjiä ja luontoharrastajia on aika paljon Oulun asukkaina.

Ongelma tässä hommassa on se, etteivät sanginjoella liikkuvat 'citypiiperöt' ts. makkaranpaistelijat, marjamummot, amatööriluontokuvaajat, maastojuoksijat/pyöräilijät, yliopiston ulkoilukerholaiset ja lasten kanssa retkeilijät yksinkertaisesti tiedä, mitä metsänhoito on.

A. Passille: Kaikki Sangin suojelun puolesta jotain tekevät ovat Sangilla kulkijoita, ei kukaan lähde mielenosoituksiin ilman omakohtaista kokemusta tämmösessä asiassa. Etpä ole paljon Sangilla kulkenut, jollet ole huomannut, että Sangin retkeilyreittejä käyttävät nimenomaan nuoret päiväretkeläiset. Kalimeen polkukin oli viime syksynä kulunut muralle kulkijoista.

On käynyt yleisötilaisuuksissa ja mielenosoituksissa! Voi herran pieksut, mutta moniko niistä on käynyt esim. Sanginjoen alueen metsissä. Minä olen liikkunut siellä vuosikymmeniä. Kuten edellä "lakotakin" toteaa ja tehnyt saman onnettoman havainnon: Hyvin vähän siellä nuorempaa väkeä näkyy. Kyllä suurin osa on eläkeikäisiä, jotka edelleen ja vielä osaavat nauttia luonnosta, marjastuksesta ja sienestyksestä. Ja jos oikein tarkkaan asiaa tarkastellaan ja ollaan rehellisia, paljonko siellä on todella luonnonmukaista metsää Isokankaan ulkopuolella?

Metsätalousinsinööriopiskelijalle: Mitä kumman cityvihreyttä? Monenikäistä oululaista opiskelijoista eläkeläisiin on näkynyt yleisötilaisuuksissa ja mielenosoituksissa. Puolueiden nuorisojärjestöistä asiaa tukevat demarit, keskustalaiset, vasemmisto ja vihreät. Äläkä hätäänny! Sinulle riittää kyllä töitä, koska kaikista metsistä on jokatapauksessa yli 95% puuntuotannon piirissä. Työllistymisesi kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, että kaupunki päättäisi suojella koko Sangin alueen, joka on vain 15 % kaupungin omistamista metsistä. Ja vielä, metsää ei todellakaan tarvitse harventaa muuten kuin puuntuotannon takia, se kasvaa ja uudistuu kyllä ihan luonnonmenetelmin.

Jaahas, rantautunu tämä Helsingin cityviherpiiperrys Ouluunki. Veikkaampa että 90% näistä citypiipertäjistä oo ees käyny sanginjoenmetissä tai tiiä misä koko paikka on. Pittäähän ne metät harventaa ja hoitaa, puu kasvaa paremmin ja laadukkaammin joten teijjähän pitäs mesuta tämän asian puolesta! Suomessa kyllä riittää läpipääsemätöntä hoitamatonta pusikkoa, menkää suojelemmaan niitä.

Suomi elää metsästä! Onko se sitten parempi, että suojellaan Suomen metsät, ajetaan metsäteollisuus alas ja hakataan sademetsiä Indonesiassa?

Peraatekysymys, ei tilaaja/tuottaja mallissa tilaajan varpaille astuta. Odotetaan vain isoja avohakkuita alueelle, kun puututte herrojen asioihin. Olisi mahtavaa ja hienoa päästä luonnonsuojelualueelle kaupungissa vaikka virkistymään ja lasten lasten kanssa!

niinpä niin,me ollaan kaupunni,mutta kourallinen tekee mitä huvittaa. kaataa metsät,pumppaa vedet,louhii kalliot, käärien voitot itselleen. laillista ryöstöä.

1:13: Metsien käyttö ja hoito ei ole pelkästään Teknisen keskuksen virkamiesten asia, vaan kaikkien kaupunkilaisten. Suuri joukko kaupunkilaisia ja luonnonsuojelubiologian asiantuntijoita on esittänyt koko alueen suojelua virkistykseen ja retkeilyyn. Metsätalous ei todellakaan ole taloudellisesti järkevää metsän käyttöä kaupungin lähialueiden virkistymetsissä, kuten aivan Hiukkavaaran vieressä sijaitsevalla Muuraiskankaalla. Rauhaan jätettynä ja mahdollisesti paikoin ennallistettuna Muuraiskankaastakin kehittyisi vähitellen myös monimuotoinen, arvokas suojelualue, joka yhdistää Harakkalammen rehevän suojelualueen ulkometsään. Kaupungin olisi nyt järkevintä aloittaa koko Sangin ulkometsän suojelun valmistelu - monilla muilla kaupungeilla ei ole yhtenäistä arvokasta metsäaluetta puolen tunnin päässä keskustasta. Tulevaisuudessa lähivirkistysalueiden taloudellinen arvo vain kasvaa.

Kaupunki toteuttaa järkevää metsähoitoa omistamillaan alueillaan. Tämä tarkoittaa, että metsää tuottavat alueet pidetään sellaisessa kunnossa että niistä saadaan metsätaloudellisa hyötyä. Samalla voidaan varata sopivat alueet suojeluun, joita on kyllä täälläkin alueella aivan riittävästi. Kaikille nykyisille ja tuleville Oululaisille löytyy varmasti oma "luonnonpuisto" ihan tulevan kaupungin alueelta, jos niin halutaan.Pitää huomioida että tällaista mahdollisuutta ei ole monessakaan suuressa kaupungissa Euroopassa tai Aasian ylikansoittuneissa metropoleissa!

rahallinen arvo hakkuilla on kaupungin kassaan o.osaava oulu osaa raiskata.

Oulun metsät tuottamaan, tämähän on sitä "kapitaalia" ja metsänhoitoa ! Ostakaa vaan nukkavierut itelle sitä mettää ja suojelkaa sitä, yhteiskunnan omaisuus kuuluu tuottaa kaikille eikä muutamille marjamiehille.

Ei tarvitse olla "kauhtunut villapaita" päällä, kun menee kaupungintalolle mielenilmaisuun. Olen tavallinen äiti, liuontoharrastaja ja retkeilijä. Menen ehdottomasti paikalle, tule sinäkin. Kyllä Oulukin ansaitsee rauhoitetun ja kunnioitetun metsäpuiston!