Oulu

Puheenaihe: Pitäisikö uhanalaisten riis­ta­ve­si­lin­tu­jen metsästys kieltää?

Nokikana on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Suomen nokikanakanta on taantunut tällä vuosituhannella huomattavasti. KUVA: Kontiainen Jarmo
Oulu 25.2.2018 8:00
Pekka Rahko

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa uhanalaisten riistavesilintujen metsästykseen.

Uhanalaisten lajien metsästyksen salliminen puhutti eduskunnassa, kun joukko kansanedustajia teki kirjallisen kysymyksen kolmen erittäin uhanalaiseksi luokitellun riistalajin rauhoittamisesta. Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole kuitenkaan suunnitelmia kieltää metsästystä.

Riistavesilinnuista kuusi lajia on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi ja neljä vaarantuneiksi. Jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, tukkakoskelo ja nokikana on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi ja metsähanhi, haapana, haahka sekä isokoskelo vaarantuneiksi. Lisäksi alli on silmälläpidettävä laji.

Raadin ratkaisu äänin 3-2: uhanalaisten riistavesilintujen metsästystä ei pidä kieltää.

– Ei, sillä metsästys ei ole perimmäinen syy tiettyjen vesilintulajien taantumiseen, Suomen Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Ere Grenfors toteaa.

Grenfors pitää keskeisimpinä tekijöinä taantumisessa elinympäristöjen umpeenkasvua ja pienpetoja.

– Koska metsästävät maanomistajat ovat tärkein ryhmä, joka parantaa vesilintujen elinympäristöjä sekä hoitaa ja perustaa kosteikoita, ei ole järkevää viedä heiltä motivaatiota näihin toimiin metsästyskielloilla, hän perustelee.

Kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen päästään Grenforsin mukaan positiivisuuden kautta; suositellaan kohdentamaan metsästys kulloinkin parhaiten verotusta kestäviin lajeihin ja lisätään resursseja elinympäristöjen hoitoon ja pienpetopyyntiin.

– Viimeaikainen taantuminen ei liity niinkään metsästyspaineeseen, vaan elinympäristöjen muuttumiseen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) näkee.

Lepän mukaan olennaista on kehittää kosteikkojen hoitoon uusia, maanomistajien ja metsästäjien motivointiin perustuvia toimintamalleja.

– Viime kesänä uudistettu metsästyslakimme on Euroopassa malliesimerkki, sillä se mahdollistaa tarvittaessa metsästyksen säätelyn nopeasti ja tarkasti, esimerkiksi alueellisesti, ajallisesti tai metsästäjäkohtaisen saaliskiintiön avulla.

– Saalistietoa on kuitenkin tarkennettava, joten maa- ja metsätalousministeriö esittää pakollista saalisilmoitusvelvollisuutta taantuvien vesilintulajien metsästyksestä, Leppä lisää.

– Uhanalaisuus tarkoittaa, että lajilla on korkea todennäköisyys hävitä luonnosta, professori Janne Kotiaho muistuttaa. Kotiaho on ekologian professori ja resurssiviisausyhteisön tieteellinen johtaja Jyväskylän yliopistossa.

– Erittäin uhanalaiseksi määritetyllä lajilla todennäköisyys hävitä on 20–50 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä voidaan tulkita niin, että jos lisätoimia lajien elinolojen parantamiseksi ei tehdä, joka viides – joka toinen erittäin uhanalainen laji häviää seuraavan 20 vuoden aikana, Kotiaho toteaa.

– Riistavesilintujen suurin uhka ei ole metsästys, vaan niiden elinympäristöjen heikentyminen ja häviäminen. Tästä huolimatta jokaisen yksilön tappaminen pienentää lajin populaatiota eikä ainakaan paranna lajin selviytymistodennäköisyyttä, hän lisää.

Hailuodon metsästysseuran puheenjohtajan Hannu Viitaluoman mielestä metsästystä ei pidä kieltää.

– Uhanalaisiksi arvioituja vesilintuja voidaan metsästää kestävän kehityksen periaatteella niin kuin muitakin riistalajeja, Viitaluoma toteaa.

– Metsästäjien ja metsästysseurojen tekemä riistanhoitotyö koskien riistavesilintuja on kattava. Metsästäjät huolehtivat vesilintujen elinoloista niittämällä ruovikoita, tekemällä kosteikkoalueita ja keinopesiä. Vesilintujen eteen tehtävä työ on samalla riistalajien tunnistamista ja oppimista niiden käyttäytymisestä, hän jatkaa.

Metsästysseurat voivat Viitaluoman mukaan osaltaan rajoittaa tiettyjen riistalajien metsästystä huomattuaan niiden olemassaolon heikentyneen.

– Valikoivalla metsästyksellä ja riistanhoitotyöllä saavutetaan parempaa tulosta riistan elinvoimaisuuden hyväksi.

– Uhanalaisuus kertoo lajin heikosta tilanteesta. Tarpeesta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta väheneminen saadaan pysäytettyä ja kanta kasvuun, BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi korostaa.

Metsästyksen lopettaminen olisi Lehtiniemen mielestä edullisin ja helpoin toimintakeino tiellä lajin tilanteen parantamiseksi.

– Lintujen metsästys on harrastus samaan tapaan kuin vaikkapa hiihtäminen tai luontokuvaus. Nyt toisilla on oikeus vähentää hädänalaisia lintuja huvin vuoksi. Lisätä ahdinkoa lajeille, joiden tarkkailu tuo iloa sadoille tuhansille ihmisille.

– Järjetöntä. Metsästyksen tulee perustua luonnonvarojen kestävään käyttöön. Näin on kirjattu myös metsästyslakiin, Lehtiniemi muistuttaa.

Mitä mieltä olet uhanalaisten riistavesilintujen metsästyksestä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (111)

Vähän ollaan taas hukassa. Siis millä järjellä voidaan perustella uhanalaisten ja erittäin uhanalaisten lintujen metsästys. Syyksi ei todellakaan käy, että metsästys ei muka vaikuta uhanalaisuuteen.
Kun jokainen yksilö on tärkeä, ihan jokainen. Niin aika vaikea millään järjelle selitellä sitä tappamisen kiimaa mikä metsästäjillä on.

"kun minulla on ollut oikeus tehdä tätä tähänkin saakka, niin minulta ette oikeuksiani vie" Käsittämättömän takapajuista meininkiä.
Juuri tällä menttaliteetillä tapetaan ihmiskunta, ja kun katsoo tätäkin juttua, niin on kyllä aihettaki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suurin osa kansasta haluaa nähdä linnut elävinä !
Miksi edes kysellään. Kaikkien uhanalaisten lajien metsästys tulee ehdottomasti kieltää !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten on mahdollista metsästää uhanalaisia lintuja "kestävän kehityksen periaatteella"? Olisiko enempi niin, että metsästystä ei haluta kieltää, koska niin monen metsästäjän lajituntemus on surkeassa jamassa, etenkin hämärän ja pimeän aikaan ammuskellessa, ettei lajin harrastajia haluta kiusata tällaisilla oikeasti luontoa suojelevilla lakipykälillä. Kun siitähän voi tulla metsästäjälle paha mieli, kun hänen rakasta harrastustaan näin rajoitetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei todellakaan ole mitään aihetta kieltää .. metsästäjät osaavat ja heillä on tiedot ja taidot kuinka lajeja suojellaan siihen ei parvekebiologeja tarvita

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos metsästäjät oikeasti olisivat niitä suuria luonnonystäviä, joita ei aja harrastuksen pariin ensisijaisesti tappamisen ilo vaan luonnossa liikkumisen nautinto, niin tottahan ne hoitaisivat niitä linturantoja, vaikkeivät saisikaan tappaa lintuja. On järjetöntä, että edes kysytään, pitäisikö uhanalaisten eläinten tappaminen kieltää. Totta kai pitäisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kai se motivaatio rantojen ennallistamisen voi olla pelkästään uhanalaisten lajien metästyksestä kiinni? Tuskin kovin monesta metästäjästä on mukavampi ampua erittäin uhanalaista lintua kuin tavallista sorsaa! Miettii nyt Ere Grönfors vähän mitä suustaan päästää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikä ole Viitaluoman kommenttikaan kovin älykästä. "Uhanalaisiksi arvioituja vesilintuja voidaan metsästää kestävän kehityksen periaatteella niin kuin muitakin riistalajeja". Tulee tosi tyhmä olotila kun lukee tämmöistä tekstiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä metsästykselläkin oma osansa on taantuvissa lintukannoissa.Esimerkiksi teeren kuvastus syksyisin niiden soidin soilta pitäisi välittömästi kieltää koska se kohdistuu lisääntymisen kannalta parhaisiin yksilöihin,eikä ensivuoden ikäluokkaan jonka selviytyminen ensi talvesta on olosuhteista riippuvaista.Sen kokemuksen pohjalta mikä minulla on 50 vuoden kokemuksella metsästyksestä niin riekko on suurin kärsiä metson ohella ihmisen aiheuttamista olosuhteissa tapahtuneissa muutoksissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi ihmeessä tämä ei toimi toisinpäin? Miksi ei tuoda esille ja uusiksi metsästettäviksi lajeiksi erittäin runsastuneita vahinkoa aiheuttavia lintukantoja mm. merimetsot ja valkoposkihannet? Olen sääntelyn kannalla, mutta sen pitää liittyä kantojen suuruuteen puolin ja toisin. Montaako metsästettävää uutta lajia on Bird Life ehdottanut elinkaarensa aikana, ei yhtään!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerro yksi aivan oikea vahinko mitä kyseiset linnut aiheuttavat.
-roskakalojen syönti
-nurmikon leikkuu

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uhanalainen laji tarkoittaa että laji voi kuolla sukupuuttoon. Kukaan tuskin halua että eläinlajit kuolevat sukupuuttoon joten lajeja tulee suojella kaikin keinoin. Metsästyksen kieltäminen on ensimmäinen suojelu joka pitää toteuttaa välittömästi. Todella hölmöä että edes joku kehtaa sanoa että uhanalaista lajia saisi metsästää, sehän tarkoittaa että laji halutaan hävittää lopullisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen ensimmäinen valkoposkihanhipari pesi -80 luvulla. Syyskuussa 2016 valkoposkihanhia tavattiin laskennassa 28 500. Nykyinen rauhoittamispäätös on kymmenenien vuosien takaa. Laji on nykyään elinvoimainen ja täysi riesa, mutta miksi sen metsästystä ei voi vastaavasti nyt sallia? Laji on metsästettävä laji mm. Virossa ja Ruotsissa. Metsästäjät ovat valmiita rauhoittamaan lajeja tarvittaessa, mutta vastapuoli = "luonnonsuojelijat" eivät koskaan ole valmiita joustamaan toiseen suuntaan. Tämän vuoksi asioista neuvotteleminen on yhtä tyhjän kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyse ei ole huutokauppa neuvotteluista jossa jokin laji voidaan metsästää sukupuuttoon. Suomessa riittää metsästettäviä lajeja joten Suomi voi suojella lajeja muita maita enemmän. Toki Suomen tulisi tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa jotta lajien kanta kasvaisi ja tarvittaessa viedä asia EU:n ja YK:n jos muut maat uhkaavat lajien sukupuuttoa.

Eikä tuo valkoposkihanhi kanta ole vielä tarpeeksi vahva että sitä voisi metsästää. Jos niitä olisi 285,000 niin silloin asia olisi toisin. Jos jotain huutokauppaa kävisin niin muuttaisin suomen jäykkää metsästyslaki niin että rauhoitetun lajin ampumisesta ei tulisi kohtuuttomia sakkoja, tai ei ollenkaan sakkoja. Metsästäjien moraalia pitäisi muulla tavalla parantaa kuin typerällä uhkasakolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uhanalaisia lintuja ei ole tarpeellista ampua huvikseen. Maalitauluiksi riittää kyllä elinvoimaisiakin lintukantoja (mm. sinisorsa), jos elävät maalit ylipäätään ovat harrastuksessa tarpeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei missään nimessä! Vaan metsästys pitäisi sallia koko vuodeksi ja koskemaan kaikkia lajeja! Ei ole mitään hienompaa tunnetta kun paukauttaa menemään kohti sotkaparvea! Ai että kun ne höyhenet pöllyää kun lyijyhaulikuuro katkaisee sotkan lennon!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kannata kinata asioista vaan tehdä asioille jotain esim. hakea muutosta joutsenen metsästyksen sallimista.
Vuosia jo pesineet kaikissa pienimmissäkin rutakoissa ja häätävät muut vesilinnut ja metsähanhet kuivalle maalle pesimää niin eihän se silloin poikueitten tuotto voi olla kummonenkaan ja siihen vielä pedot syömään sitte loput niin kyllä sukupuutto väkisinkin lopuks tulee!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suojelusäännöissä saisi olla idea, että kun kannan koko ylittää tietyn rajan sen jälkeen tätä lajia voidaan vuodessa metsästää tietty määrä. Samaan tapaan kuin hirvikantaa pidetään kurissa. Esim. merimetsojen määrää voitaisiin jo vähentää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

höpö höpö. Kotikylällä joutsenen pesän lähellä on rivitalon verran sorsanpesiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä on vaatia kieltoja, kun ei vaivaudu ulos omasta kuplastaan katsomaan kokonaisuutta. Luonnossa liikkumisesta puhumattakaan. Suomi on kaikessa hiljaisuudessa tuhottu. Metsäojia on miljoonia kilometrejä. Suuressa viisaudessa ja yleisesti hyväksyttynä, kaikkien yhteisesti kustantamana. Suomiko elää metsästä? Ei! Suomen metsät on raiskattu. Koko metsäekologia tuhottu. Tilalla puupeltoja, yksipuolista lajia, lähes samanikäisenä. Muutama kymmenen vuotta ja se tehdään uudestaan. Niitto. Otetaan sato pois kuljeksimasta ja annetaan teollisuuden ruokkia kuplaamme, jossa kateus ja ahneus laittavat rattaat pyörimään yhä nopeammin. Valumavedet on pilannut vesistöt ylälappia lukuunottamatta. Siellä kun on omanlaisensa luonto, eikä siitä ole vielä keksitty puupeltoa rakentaa. Miksi oikeisiin ongelmiin ei haluta suhtautua yhtä voimakkaasti kuin johonkin yksittäiseen asiaan? Eikö riitä kyky vai kompetenssi? Liikkukaa luonnossa ja miettikää mistä olette valmiita luopumaan. P..seen pyyhkimisen voisi lopettaa ihan ensin, jos haluaa ympäristöön lajeineen vaikuttaa. Se paperi jätteineen huuhdotaan n. viidellä litralla maailman puhtainta juomavettä. Ongelma pois silmistä ja mielestä.. miettikää itse.
Ja uusi puhdas ja jalo, luonnon huomioiva ideologia tarvii tietenkin levittää koko maailmaan. Euroopassa kun paukuttavat tussareineen täällä pesimässä käyneitä lintuja vähintäänkin surutta.
Metsästäjistä löytyy ne, jotka oikeaati luonnon tuntevat. Eivät kuitenkaan palstoilla kouhkaa puoleen tai toiseen. Tietävät turhaksi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (111)

Uutisvirta

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Onko Venäjä purnannut virallisesti ennenkään? Sen sijaan russofanit ovat sotakiimassa. Lue lisää...
Ei Venäjä purnaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.4.

Naapurit

21.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image