THL:n tilastojen mukaan pakkotoimien määrä Oysin erityisvastuualueella, eli pohjoissuomalaisissa sairaanhoitopiireissä, lisääntyi vuosina 2009–2014 ainoana erva-alueena koko manner-Suomessa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen johtajan, ylilääkäri Outi Saarennon mielestä kahden yksittäisen luvun välinen vertailu ei anna täysin totuudenmukaista kuvaa pakkotoimien määrän kehityksestä.
Saarennon mukaan vuosi 2009 oli pakkotoimien käytössä sairaanhoitopiirissä sattumalta poikkeuksellisen alhainen, minkä jälkeen niiden määrä nousi samalle tasolle kuin muutaman aiempana vuonna.
Ylilääkärin mukaan pakkotoimien määrä sairaanhoitopiirissä on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Hänen mielestään ne ovat hyvällä tasolla verrattuna esimerkiksi muihin yliopistosairaaloihin ja suhteutettuna alueen väestöön.
– Eristämis- ja pakkotoimikulttuuri sairaanhoitopiirissämme on tilastojen mukaan ollut muuhun maahan verrattuna vähäisempää. Pidämme tärkeänä pakkotoimien määrän seuraamista ja potilaiden hoitamista mahdollisimman pitkälle pakkotoimia välttäen, hän kuvailee.
Yksi potilas voi nostaa lukuja
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä pakkotoimien määrä kasvoi Oysin erva-alueen sairaanhoitopiireistä eniten. Keroputaan sairaalan ylilääkärin Jyri J. Taskilan mukaan sairaanhoitopiiri on itsekin kiinnittänyt siihen huomiota.
– Olemme pyrkineet etsimään syitä sille sen jälkeen, kun kehitys huomattiin, hän kuvailee.
Taskilan mukaan mitään yksittäistä selitystä kehitykselle ei selvityksistä huolimatta ole löytynyt.
– Luvut ovat niin pieniä, että kyse voi olla myös satunnaisvaihtelusta. Yksikin hankala potilas voi nostaa näin pienellä alueella lukua merkittävästi, jos häneen joudutaan kohdistamaan pakkotoimia toistuvasti.
Ylilääkärin käsityksen mukaan tilastoinnissa voi olla myös valtakunnallisia eroja ja ”sisäänrakennettua harhaa”.
– Joissain sairaaloissa esimerkiksi eristettynä oleva potilas saatetaan päästää niin sanotusti koevapauteen eli eristys puretaan ja katsotaan, voidaanko hänet sijoittaa tavalliselle osastolle. Jos ei, eristystä jatketaan. Paikoitellen tämä tilastoituu yhtenä eristyksenä, toisaalla useina eri eristyksinä.
Taskila kertoo, että Länsi-Pohjassa on ryhdytty kiinnittämään huomiota pakkotoimien jälkeisiin purkutilaisuuksiin. Pakkotoimia ja niiden perusteita käydään jälkikäteen läpi potilaan kanssa.
– Mietimme yhdessä, miten vastaavassa tilanteessa voisi toimia seuraavalla kerralla, jotta pakkotoimiin ei jouduttaisi. Lähtökohta on se, että pakkotoimia käytetään mahdollisimman vähän ja erittäin tarkan harkinnan jälkeen.
Ylilääkärin mukaan pakkotoimiluvut Länsi-Pohjassa kääntyivät viime vuonna laskuun ja ovat olleet laskusuunnassa tänäkin vuonna.
Kainuu: Ei merkittävää lisääntymistä
Kainuun sairaanhoitopiirin alueella pakkotoimien kohteena olevien potilaiden määrä nousi vuodesta 2009 vuoteen 2014 runsaalla 40 prosentilla.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aikuispsykiatrian vastuualuepäällikön, ylilääkäri Juha Luukisen mielestä tämänkaltaisten yksittäisten lukujen vertailusta ei pysty luotettavasti tekemään päätelmiä.
– Meidän oman seurantamme mukaan pakkotoimien kuten eristysten määrässä Kainuun keskussairaalassa ei ole tapahtunut merkittävää lisääntymistä viime vuosien aikana, hän sanoo.
Luukinen kertoo, että tahdosta riippumattomassa hoidossa olevien potilaiden määrä on vähentynyt. Kolmisen vuotta sitten Kainuun keskussairaalassa oli keskimäärin 30 potilasta tahdosta riippumattomassa hoidossa, kun heitä nyt on keskimäärin 20.
Ylilääkärin mukaan tilanteeseen vaikuttaa myös se, että kainuulaisia potilaita on hoidettavana Valtion psykiatrisissa sairaaloissa suhteessa enemmän kuin muun vastaavan kokoisen alueen potilaita. Näihin potilaisiin kohdistuu keskimääräistä enemmän pakkotoimia heidän vaikeahoitoisuutensa vuoksi.
Luukinen huomauttaa, että Kainuussa pääsee psykiatriseen sairaalahoitoon matalammalla kynnyksellä kuin monella muulla alueella. Psykiatriseen hoitoon voi hakeutua omasta aloitteestaan ilman lähetepakkoa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä eli entisessä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä pakkotoimien määrä sen sijaan väheni rajuiten koko maassa
Piirin toimitusjohtajan Pentti Itkosen mukaan tälle on monia syitä. Pääsyy on se, että psykiatrinen erikoissairaanhoito on integroitu muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Laitoshoidon kulttuurista on pyritty eroon eikä hoitoa saadakseen tarvita lähetteitä.
Kaikki lapsille ja nuorille suunnatut palvelut aina neuvolapalveluista lastensuojeluun ja lastenpsykiatriaan löytyvät yhdestä talosta, jonka eri alojen asiantuntijat miettivät yhdessä parhaan ratkaisun asiakkaan ongelmiin.
– Asiakkaan hyvinvointi nähdään laajan kokonaisuutena. Emme lähde siitä, mikä on helpoin ratkaisu vaan päätökset tehdään asiakaslähtöisesti, Itkonen kuvailee.