Sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun vetovoimaisuudessa on selvä notkahdus, kun vertaillaan niiden kiinnostusta vuosina 2015 ja 2016.
Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä ja Oulun ammattikorkeakoulun vararehtori Jyrki Laitinen eivät ole notkahduksesta huolestuneita.
Pitkän aikavälin tarkastelussa Hentilä on kuitenkin huolissaan lukiossa pitkää matematiikkaa lukeneiden hakijoiden määrän putoamisesta.
– Ei se mikään salaisuus ole, että hakupaine eri alojen välillä vaihtelee. Meidän pitäisi saada viestiä 9-luokkalaisille jotka tekevät lukiovalintoja, että pitkän matematiikan lukemalla sekä laajasti kemiaa ja fysiikkaa lukemalla avautuu paljon luonnontieteen ja tekniikan alan opiskelupaikkoja yliopistosta, Hentilä sanoo.
– Paradoksaalista on, että siellä on monilla aloilla vielä hyvä työllisyystilanne ja hyvät palkat.
Ongelma ei kosketa pelkästään Oulua.
– Trendi on kansallinen, ja koskettaa ihan kaikkia Aalto-yliopistosta lähtien. Se on pidemmän ajan haaste ja Oulu joutuu tekemään siinä työtä, Hentilä sanoo.
Jyrki Laitisen mukaan Oamkin näkökulmasta pitkän matematiikan lukijoiden määrän väheneminen ei ole yhtä suuri huolenaihe kuin yliopistossa.
– Teoreettisemmassa yliopistossa se on varmasti isompi huolenaihe. Meillä on esimerkiksi tekniikan alalla alusta alkaen käytännönläheisempi painotus, ja jos on motivaatiota, lyhyelläkin matematiikalla pärjää.
Viime vuoden ja tämän vuoden tilastojen vertailu kuitenkin osoittaa, että notkahdus hakijamäärissä koskettaa laajasti eri aloja.
Laitisen mukaan Oulun ammattikorkeakoulun näkökulmasta kokonaishakijamäärän kehitystä hedelmällisempää on tarkastella alakohtaisesti, kuinka paljon ensisijaisia hakijoita kullakin alalla on yhtä aloituspaikkaa kohden.
– Jos katson Oulun ammattikorkeakoulun tilannetta nyt, homma on toistaiseksi hanskassa. Pääosin meillä on riittävästi hakijoita kaikille aloille. Erityisen ilahtunut voi olla sosiaali- ja terveysalan tilanteesta, jossa suosio on kasvanut viime vuosina, Laitinen sanoo.
