Oulun yliopistossa lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkamäärät lisääntyvät sadalla opiskelupaikalla vuosina 2018–2021.
Tänä ja ensi vuonna varhaiskasvatuksen opiskelun Oulussa aloittaa 110 opiskelijaa. Lisäystä nykyiseen on 20 paikkaa molempina vuosina.
Vuosina 2020 ja 2021 sisään otetaan 120 opiskelijaa.
Aloituspaikkamäärät ovat korkeimmat Oulun yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen historiassa.
Koko maassa lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja lisätään kaikkiaan tuhannella vuoteen 2021 mennessä. Taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön päätös, jolla helpotetaan Suomea vaivaavaa lastentarhanopettajapulaa.
Etenkin Pohjois-Suomen kunnissa yliopistollisen koulutuksen saaneita ammattilaisia on vaikea löytää lastentarhanopettajan tehtäviin.
MAINOS
Kommentoi ()
Seuraava itkun aihe on se että koulutetaan liikaa ja kaikille ei olekaan heti töitä. Näinhän tämä menee.
Kannattamatonta koulutusta. Nuo diiba-daaba kurssit voi suorittaa kesäkuukausina yhden kesän aikana. Aurinkoisen sään sattuessa sopiva paikka opiskelulle on Pyykösjärven rannalla.
Suosittu ammatti ja etenkin tällä seudulla on huutava pula työpaikoista.
Saahan niitä kouluttaa kun sitten vain palkattaisiin. Ryhmäkoot on suuria ja opettaja/hoitaja vajetta paikataan työllisteyillä ja harjoittelijoilla. Minunkin lapseni on ollut tarhoissa työllistettynä, vaikka ei ole mitään koulutusta paitsi peruskoulu.
Opiskelijamäärää lisäämällä ei kyllä poisteta alan houkuttelevuutta. Ne menee muualle töihin, kouluttakaa vaan turhaan ja laittakaa rahaa kankkulan kaivoon.
Juuri näin. Sanoivat mulle suoraan, että maisterina en tälle alalle jää.
Totta! Eihän pula lastentarhanopettajista johdu nykyisestä pätevien määrästä vaan siitä alalta valuu porukkaa kokoajan muihin hommiin tai opiskeluihin. Kallista on kouluttaa uutta porukkaa kun päteviä ja kokeinta on pilvin pimein muissa hommissa. Palkkaus, ryhmäkoot yms.kuntoon niin saadaan takaisin väkeä.
Lapsukaiset kannattaa pitää kotona niin pitkään kuin mahdollista. Kaiken omaehtoinen opettelu sujuu juuri taaperona ihmiseltä kuin itsestään. Kyllä pienet raukkaparat ehtivät sitten myöhemmin altistua vaikka mille "opetukseile". Ehkä huippumodernissa korkeakoulussa he taas vasta pääsevät itse opettamaan itseään ja kavereitaan, opettajien käydessä kerran pari viikossa vilkaisemassa nettiin tuotettuja "opintosuoritteita".
Mistä opetusresurssit? Ryhmäkoot ovat jo nyt suuria ja opettajat ylityöllistettyjä.
Yliopiston tyylin mukaan opettajien määrä puolitetaan seuraavissa yt-neuvotteluissa.
Sen verran olen nähnyt tätä varhaiskasvatuskenttää, että suhtaudun osittain kriittisesti lastentarhanopettajiin. Kun puhutaan päiväkodeista ja tavallisista lapsista, jotka eivät tarvitse erityistukea, niin käytännön ero lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan välillä on olematon. Lähinnä sinne on luotu kaksi kastia, jossa opettajat pyrkivät tekemään itsestään tärkeitä tarpeettomasti. Yliopistotason koulutusta tarvittaisiin lähinnä erityislasten kanssa toimittaessa, sekä erityistuen tarpeen tunnistamisessa, ja päiväkodin johtotehtävissä ymv. Toki myös eskariopetus voi olla lastentarhanopettajien tuottamaa.
Varhaiskasvatusaspektia pyritään korostamaan osittain sen vuoksi, että saataisiin oikeutus korkeampaan koulutukseen ja koko ammattinimikkeen tarpeellisuuteen. Käytännössä suurissa päiväkotiryhmissä ei tapahdu mitään erityistä "varhaiskasvatusta", joka vaatisi akateemista tutkintoa. Kuvitteleeko joku vanhempi, että monisivuisen varhaiskasvatussuunnitelman täytettyään se oma "Nikopetteri" saisi jotain yksilöllisesti räätälöityä varhaiskasvatusta isossa päiväkotiryhmässä?
Lastentarhanopettajien yliopistokoulutus on yhteiskunnan rahojen väärinkäyttöä ja on osoitus yliopistojen huonosta tasosta. Oikea paikka lastentarhan (ja alakoulun) opettajien koulutuspaikaksi olisi ammattikoulu.
Huomaa, ettet ymmärrä maailman järjestyksestä kovinkaan paljoa. Näin ajateltuna voidaan kyseenalaistaa moni muukin asia. Mihin tarvitaan akateemisia arkkitehtejä, kun talonrakentaja osaa rakentaa talon ihan itse? Mihin tarvitaan akateemisia kirjaston informaatikkoja, kun jokainen osaa hakea kirjansa hyllystä itse? Mihin tarvitaan akateemisia liikunnanopettajia, kun kuka tahansa voi laittaa lapset hiihtämään ja pelaamaan jalkapalloa?
Maailma kun ei ole ihan niin mustavalkoinen, miltä se saattaa näyttää.
Eikä yliopistokoulutettuja lentokoneinsinöörejä tarvita, kun Sanginjoella päästiin ilmaan aivan kansakoulupohjalta.
No siinä on turha palkankorotuksista sitten haaveilla. Ottaisitte mallia lääkäreistä.
Myös lääkiksen aloituspaikkamäärät ovat viimeisen viiden vuoden ajan olleet historian suurimmat. Nythän he ottavat mallia lääkäreiltä.
Väestön vanhetessa ja siten hoidon tarpeen kasvaessa pieni lisäys on ymmärrettävääkin. Mutta ei lääkäreistä ylitarjontaa päästetä syntymään. Nyt kun lapsia syntyy vähiten koskaan, lastentarhanopettajakoulutuksen lisääminen rajusti vaikuttaa vähintäänkin ylimitoitetulta. Muutaman vuoden päästä heistä alkaa olla ylitarjontaa ja silloinhan harvemmin palkat nousevat.
Kymmenen prosentin työvoiman ylitarjonta tekee hyvää palkkatasolle ammatissa kuin ammatissa.