Oulu

Mainos

Oulun yliopiston esitys: Yliopistosta Oamkin enem­mis­tö­omis­ta­ja

Oamk muuttaa Linnanmaan kampukselle yliopiston kupeeseen vuoden 2020 aikana. Arkistokuva. KUVA: Essi Puuri
Oulu 14.2.2018 12:39
Kaleva

Oulun yliopisto esittää Oulun ammattikorkeakoulun omistajille uutta omistusjärjestelyä.

Yliopisto ehdottaa Oamkin omistajille eli Oulun kaupungille ja Oulun seudun kunnille sellaista järjestelyä, että yliopistosta tulisi Oamkin enemmistöomistaja.

Yliopisto katsoo, että omistusjärjestelyllä voitaisiin saavuttaa merkittäviä toiminnallisia hyötyjä. Se voisi esimerkiksi helpottaa yhteisiin tietojärjestelmiin siirtymistä ja yhteisen kampuksen palvelutoimintojen rakentamista.

– Yhteistyötä kehittämällä meillä on mahdollisuus luoda kansainvälisesti vetovoimainen tiede-, koulutus- ja innovaatioyhteisö. Kahden korkeakoulun ja tutkimuslaitosten kampuksemme ovat kilpailukykyisiä ja palvelevat yhteiskuntaa. Arvioimme, että omistusjärjestely helpottaa yhteistyön hyötyjen saavuttamista. Tavoitteena on vahvistaa kumpaakin korkeakoulua, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki toteaa.

Oamkin rehtori Jouko Paaso puolestaan sanoo, että yhteistyön myötä Oamk pystyy vahvistamaan rooliaan alueen ja koko Pohjois-Suomen työelämän tarpeet huomioivana kouluttajana ja kehittäjänä.

– Vahvistamme myös yliopiston alueellista vaikuttavuutta toteuttamalla ja jatkojalostamalla yliopiston tutkimustuloksia työ- ja elinkeinoelämän hyödyksi.

Oulun kaupunki omistaa Oamkista 76 prosenttia. Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan valtuuston hyväksymissä omistajapoliittisissa linjauksissa on vastikään todettu, että kaupungin omistus arvioidaan.

– Joten yliopiston ehdottaman selvityksen tekemiselle ei ole estettä.

Oamk muuttaa Linnanmaan kampukselle yliopiston kupeeseen vuoden 2020 aikana. Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oamk jatkaisi itsenäisenä oikeushenkilönä ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä.

Lue lisää torstain Kalevasta!

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (57)

Mutta OAMKhan on aloittanut viime viikolla ihan rahankeräyskampanjan. Jos se tarkoitus onkin hommata rahoitus kaikille yliopiston työntekijöille, jotka myöhemmin siirtyvät OAMK Oyn palkansaajiksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se tulee joulu nyt yliopistollekin. Korkeamman koulutuksen saaneiden palkat kun nousevat vihdoin kaikilla OAMK-tasolle.

Varmaan tässä suunnitelmassa on tarkoituksena pitää OAMK yhtiönä, jotta sinne voidaan myöhemmin siirtää kaikki yliopistolaiset nauttimaan leppoisia viimeisiä vuosia ennen eläköitymistä. Hyvin palkoin ja toki pienemmällä työmäärällä. Kun akkreditointejakaan ei enää tarvita ja paineet kansainvälisestä menestymisestä voidaan tarpeettomina unohtaa, menee Oulun korkeakouluilla nyt paremmin kuin koskaan.

Mitä sitä vaivaa päätänsä kun vähemmän on selkeästi enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tunne OAMK:n opettajien palkkoja mutta tunnen yhden opettajan sieltä joka joutuu oikeasti tekemään kokopaiväistä opetusta. Eikö siitä pidä maksaakin työkuorman mukaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saapas nähdä millainen meteli nousee yliopistossa siitä, että ammattikorkeassa palkat ovat ihan toista luokkaa. Molemmissa paikoissa olen ollut töissä ja yliopiston palkat ovat huvittavan alhaiset ammattikorkean palkkoihin nähden. Etenkin kun ammattikorkean yhtiöittämisessä taannoin koko opetushenkilökunnan palkat nousivat reippaasti. Toisaalta melkoinen meteli nousee varmaan siitäkin, jos oamkkilaiset joutuvat YPJ-järjestelmän palkkauksen piiriin! Taitaa monella houkuttaa taas yksityinen sektori.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen tässä yrittäjänä pitkään seuraillut tätä OAMKn touhua. Ymmärrän täysin niitä henkilöitä jotka kertovat OAMKn olevan hunningolla ja tarpeeton. Yliopistot ovat kehittyneet huomattavasti kuluneiden vuosien aikana uusien tutkimustensa kaupallistamisessa ja käytännön työelämään viemisessä. Ne ovat ajautuneet tähän usein projektirahoitukseen liittyvien rahoitusvaatimusten vuoksi. Rahaa ei tule ellei tutkimuksellasi ole riittävää vaikutusta työelämään. Enää ei voi siis pelkästään kehitellä teorioita kuten jotkut AMK ihmiset yhä ajattelevat yliopistojen tekevän. Yliopistojen syyttely teoretisoinnoista on jonnin joutavaa, kun oma lehmä on tällä tavalla ojassa.

OAMK on mielestäni pudonnut kärryiltä jo vuosia sitten. Ei sellaista voi soveltaa käytäntöön mitä ei ymmärrä olevan olemassakaan. Toisaalta en ole OAMKsta saanut kyllä koskaan tukea myöskään alueellisessa mielessä. Ei tällaisia markkinoita nykyisin enää ole. Tämä on paikallispoliitikkojen ”vanhaa epistolaa.” Mennyttä maailmaa. Nykyjään osaaminen on kansainvälisempää ja yritykset odottavat uusilta työntekijöiltään laajempaa valmiutta ja ymmärrystä.

Yliopistot kuten Oulun yliopistokin tutkii siis itse asioita ja kaupallistaa hankkeensa myös itse. On aivan selvää että uudet innovaatiot kehittänyt tutkimusryhmä on niitä myös paras käytäntöön viemään. Ei siihen tarvita henkilöitä, jotka eivät ensinnäkään ymmärrä teoreettisesti mistä on kysymys eikä myöskään henkilöitä, joiden käytännön työelämän kannukset eivät ole riittäviä tai kuten tällä palstalla joku kirjoitti ”rajoittuvat omien opiskeluvuosien työelämä harjoitteluihin.” AMK ja OAMK on kaunis ajatus mutta ei palvele siis teoriaa eikä käytäntöä.

Opettajakunta OAMKssa on suurelta osin todella heikosti verkottonutta meidän käytännön elämän ihmisten kanssa. Mutta ymmärtäähän sen että ellei se käytäntökään ole hallussa, on turvallisempaa kikkailla kampuksella opiskelijoiden kanssa. Henkilökohtaisesti olen ihmetellyt myös sitä että kun joku "todella pätevä" käytäntöä ja teoriaa osaava henkilö sitten eksyy OAMKlle töihin, pyrkii OAMK kaikin tavoin pääsemään hänestä eroon. No eihän se toiminta näin kehity.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sain kaksi vuotta sitten OAMKn tutkintopaperit ryhmäni priimuksena. Se mihin niillä pääsin...niin pääsin yliopistolle SIIVOOJAKSI.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todella kallis tapa ajaa käytännön asioista sekä tieteen käytännön soveltamisesta täysin vieraantunut OAMK alas. Ei tainnut se viimeviikkoinen rahankeräys edellisine keräyksineen OAMKssa sujua riittävän hyvin? Näin kurakunnossa olevaa laitosta ei yliopiston kannata ostaa.

OAMK lähinnä vain monistaa tutkintopapereita halukkaille, eikä pärjää missään korkeakoulujen puolueettomissa arvioinneissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan humpuukia väittää että OAMK olisi jotenkin profiloitunut Pohjois-Suomen työelämän kehittäjänä. Ne ajat jolloin meillä oli tällaisia "erikoistyömarkkinoita" olivat noin 100 vuotta sitten. Nykyisin koulutetun väen työnteon taustalla on lähes aina erityisesti kansainvälinen toiminta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi että yo-porukkaa pelottaa. Jos yhtään on maailman meininkiäbseurannut, niin ymmärtää erittäin hyvin kandi ja maisteritasot. Lisukkeena käytäntö vs. tiede. Höysteenä alue(et) ja TK. Puhumattakaan yhteisestä infrasta ja koulutuspoluista. Nämä ovat win-win juttuja. Katsokaa Tampere3 ja LUT-group. Marssua tokia saa, sitä enemmän, mitä enemmän taustapeiliin tuijottaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistoa läheltä seuranneena ei paljon naurata: kurjistusta, säästöjä ja työpahoinvointia monella rintamalla ja pitkän linjan tieteentekijät piipussa. Opetuksen laatu hukassa monin paikoin. AMKissa on palkat ja budjetti kohdillaan, niin käydään tietenkin niiden pussille, ensin väännetään vuokranmaksajaksi Linnanmaalle ja sitten opettajakoulutettu henkilöstö ulos, samaa reittiä kuin yliopiston aiempikin porukka: yt:n ja sairaslomien kautta? Yliopisto on todella huonossa maineessa työnantajana Oulussa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lahjoituksien luvattu käyttö? Ei ikinä enää, jos tämä toteutuu. firmat lahjoittivat yliopiston toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen, ei huonosti johdetun ja tappiollisen yksikön ostostoon, josta ei ole minkäälaista lisäarvoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olennaista hommassa lienee se että hallituspaikat säilyvät...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin se yliopisto potki meitä käytännön työelämässäkin olleita tohtoreita pihalle ostaakseen näitä heikommin koulutettuja tilalle. Ei se Suomessa koulutus kannata ja kyllä tässä tosiaan on koulutuksen alasajo alkanut. Olennaisempaa on puliveivaus jolla OAMK käytännön mukaisesti ajatellaan nähtävästi pärjättävän myös kansainvälisissä piireissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin absurdia väittää että OAMK olisi millään lailla käytännöistä perillä. Suurella osalla henkilöstöä (johto mukaanlukien) ei ole edes tieteellistä peruskoulutusta (tutkijan koulutus) selvittää ja ymmärtää oman alansa uusia teorioita, saati sitten soveltaa niitä uusiksi käytänteiksi kuten "applied science" konseptiin kuuluisi.

Jos ei ole kykyä ymmärtää ei voi siis soveltaa.

Tältä pohjalta on todella ihmeellistä että OAMK kuvittelee edes itse osaavansa alansa uusia käytäntöjä. Toisaalta kun OAMKssa opettajien käytännön kokemukset rajoittuvat suurelta osin omien opintojen aikaisiin harjoitteluihin voidaan selkeästi kyseenalaistaa myös vanhempien käytänteiden hallinta.

Eipä tässä yliopisto hyödy mitään. Kivirekeä pääsee vain vetämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tai sitten päinvastoin.
Tieteelliselle koulutukselle on toki aina jalansijaa ja tulee olla, jos se on kehittyvä eikä itseään toistava. Teoriat ja käytäntö, teoreettisesta ideologiajargonista on joskus vaikea löytää kytköstä käytäntöön ja sitä kautta hyviä käytänteitä, ellei sellaisiksi lasketa täydellisen omassa kuplassaan pyörivät teoriat?

Luulisi, että nyt on hyvä mahdollisuus yhdistää voimia ja ehkä päästä samalla eroon kiintokalusteista sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa. Sekä vahvistaa niitä tekijöitä, jotka ajavat yhteistä hyvää eivätkä tee vaikeaksi uuden rakentamista omien asenteidensa synkistämänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onpa hyvä sitten, että kukaan ei ole näin väittänyt.

Ammattikorkeakoulutuksen tarkoitus pakenee sinulta aivan täysin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lain mukaan amkin yliopettajalla tulisi olla joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Lehtorille riittää ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi ammatillisia aineita opettavilta vaaditaan vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä. Tutkimustyön painotusta kelpoisuusvaatimuksissa ei ole.

Yliopistossa professorilta vaaditaan tohtorin tutkinto, samoin apulaisprofessorilta ja yliopistolehtorilta. Yliopisto-opettajalle riittää ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi näyttöjä tehdystä tutkimustyöstä painotetaan. Käytännön työelämäkokemusta ei samalla tavoin ole laissa määritelty, kuin amkien osalta.

Molempien sektoreiden koulutusvaatimuksissa näkyy koulutussektorien erilaisuus ja vaatimukset: amkit kouluttavat alempaa korkeakoulututkintoa käytännönläheisesti, mikä luonnollisesti kuvastuu myös opetushenkilökunnan kelpoisuusvaatimuksiin.
Yliopistosektori kouluttaa ylempään korkeakoulututkintoon ja tieteelliseen tutkimukseen, mikä näkyy myös opetushenkiöstön pohjakoulutusvaatimuksessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa ei tarvita OAMKta. On täyttä hurskastelua että siitä olisi mitään hyötyä. Homma on ajettu täysin metsään kuluneiden vuosien aikana. Yliopisto on puolestaan ajanut selkeästi edelle myös käytännön opetuksessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kilpailija ostetaan itselle ja sen kurssitus räätälöidään itselle sopivaksi.
OAMK:n alasajo on taattu sen jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (57)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

25
Utajärvi vähentää johtajia – kunnanjohtajan mukaan pieni kunta pärjää pienemmällä hallinnolla
9
Iivo Niskaselle kuninkuusmatkan olympiakultaa! "Lämmin oli se Suomen lippu kietoutua"
6
Oma lautakunta lyttäsi koko Oulun palveluverkkoselvityksen, lautakunta haluaa lapset ja nuoret keskiöön
3
Aggressiivisuuden väheneminen on kutistanut ihmisaivoja – ihminen on alkanut muistuttaa kasvoiltaan simpanssin poikasta
3
Lännen Median kysely: Jyrki Katainen onnistunut kiitettävästi EU-komissaarina, suomalaismeppien antama arvosana 9-
2
Kullan kiiltoa – Iivo Niskanen lähtee lauantaina 50 kilometrin hiihtoon yhtenä suurimmista ennakkosuosikeista
2
"Me emme saa apua sinisten silmiemme tähden" - Jussi Niinistö vastaa, voiko Suomi turvautua Saksaan kuten aiemmin historiassa

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän mahdoton työllisyystavoite toteutuu !

Koska Juha Sipilä on tehnyt noin valtavan paljon Suomen työttömien hyväksi - hän on suorastaan antanut kaikkensa - on me... Lue lisää...
Kansalta kaunis kiit...

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.2.

Naapurit

24.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image