Kiimingin lukioon otetaan vuosittain sisään 85 opiskelijaa. Tänä keväänä heistä vain 41 eli alle puolet valmistuu ylioppilaaksi.
Mistä tämä johtuu, Kiimingin rehtori Pia Räsänen?
– Sen kun tietäisi. Olemme kovasti koettaneet motivoida opiskelijoitamme.
– Myös opettajien kokouksessa on keskusteltu siitä, että motivoitumisessa ja motivoinnissa on sekä meillä että opiskelijoilla paljon tehtävää.
– Meillä on ollut jo pitkään tavoitteena, että saisimme luotua me-henkeä ja yhteisöllisyyttä sekä ylpeyttä omasta tekemisestä.
– Esimerkiksi tänä vuonna lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille oli kakkosjaksossa team-jakso, josta tuli paljon myönteisiä kokemuksia.
– Erilaisia toimenpiteitä on siis tehty ja niitä tehdään myös jatkossakin.
Onko tämä tavallista, että näin pieni osa sisään otetuista opiskelijoista valmistuu?
– Ei, tänä vuonna heidän osuutensa oli poikkeuksellisen iso. Yleensä luku on pienempi.
Mitä käytännössä on tapahtunut niille opiskelijoille, jotka ovat tulleet sisään lukioon mutta eivät nyt saa valkolakkia?
– 30 opiskelijaa jatkaa opintoja vielä neljäntenä vuonna.
– Opiskelijat ovat yksilöitä ja kullakin on omat syynsä sille, miksi he haluavat käydä lukiota pidempään.
Entä ne loput 14, missä he ovat?
– Vuosien aikana he ovat saattaneet siirtyä esimerkiksi ammatilliselle puolelle.
– Jotkut ovat voineet siirtyä myös aikuislukion puolelle.
– Elämän kohtalot ovat erilaisia. Kokonaan opinnot keskeyttäneet ovat harvassa.
Mitä tästä seuraa?
– Kansantaloudellisesti tämä ei tietenkään ole hyvä asia. Olisi parempi, että opiskelijat valmistuisivat kolmessa vuodessa mutta onhan se laissakin, että lukiota saa käydä 2–4 vuotta.
– Neljännelle vuodelle jatkavat sulautuvat olemassa oleviin opetusryhmiimme, lisäryhmiä ei tarvitse perustaa eikä lisäkustannuksia tule.