Yli-Iin Kierikki avattiin yleisölle syyskuussa 2001. Siitä lähtien arkeologinen näyttely- ja toiminta-keskus on esitellyt yleisölle kivikauden ajan ihmisten elämää 5 000–7 000 sitten.
Mitä merkitystä Kierikillä on, arkeologisten kokoelmien intendentti Leena Ruonavaara Museovirastosta?
– Tietysti Kierikki on merkittävä, sillä arkeologisia näyttelyitä ei ole paljon. Se on vastannut hyvin Pohjois-Suomen tarpeeseen. Rovaniemellä, Vaasassa ja Pohjois-Pohjanmaan museossa on arkeologisia näyttelyitä, mutta Kierikki keskittyy vain arkeologiaan, ja kivikauden asutuksesta on tehty elävöittäviä ennallistuksia. Lisäksi siellä järjestetään yleisö- ja koululaiskaivauksia.
Onko Suomessa muita vastaavia paikkoja?
– Pohjoisessa Suomessa on Kierikin lisäksi Tervolan Törmävaaran kivikaudenkylä, josta on löytynyt asuinpaikkoja ja asuinpainanteita. Keski-Suomessa Saarijärvellä on myös vastaava kylä. Kierikin löytyminen oli aikoinaan suuri asia, ja siellä on pitkään tehty tutkimusta.
Oletko itse käynyt Kierikissä?
– Olen käynyt kerran. Minulle jäi mieleen, että liikkuminen oli hyvin hoidettu ja maastosta löytyi hyvin informaatiota. Myös näyttely oli ihan hyvä. Sen tyyppisiä paikkoja ei monta ole Suomessa.
Kuinka hyvin Kierikki tunnetaan arkeologipiireissä, Suomen arkeologisen seuran varapuheenjohtaja, tutkijatohtori Kristiina Mannermaa?
– Kierikki on hyvin tärkeä arkeologipiireissä. Se on pohjoismaalaisittain tärkeä sekä kokeellisen arkeologian kannalta että kivikautisena ja pohjoisen arkeologian keskuksena. Arkeologian tehtävänä on välittää arkeologista tietoa yleisölle. Sitä varten on oltava joku paikka, missä sitä voi tehdä. Kierikki on sellainen.
Kuinka tuttu Kierikki on sinulle?
– Minulla on kesämökki Oulussa, ja melkein joka kesä käyn lasten kanssa Kierikissä. Ehkä minulla on paikkaan tämän takia erityissuhde, mutta ammatillisestikin ymmärrän, että Kierikki on merkittävä. Kaivauksia on joka kesä, ja ne on tarkoitettu myös harrastajille ja koululaisille, ja siellä vierailee paljon ulkomaalaisia tutkijoita.
Mikä on Kierikin merkitys?
– Yli-Iin kivikautinen kaivauskokonaisuus ja mitä siellä on tehty viime vuosikymmeninä, on tutkimukselle merkittävää sekä Suomessa että Pohjoismaissa.
– Kierikkikeskuksella kokonaisuutena on tärkeä rooli perehdyttää ihmisiä menneisyyteen ja sen eri kerrostumiin. Se on ehkä joidenkin mielestä kaukana, mutta jos sitä hoidetaan hyvin, se ajaa hyvin asiansa. Itse asiassa keskuksen toimintaa pitäisi kehittää edelleen.
Mikä on Kierikin merkitys, arkeologian professori Vesa-Pekka Herva Oulun yliopistosta?
– Se on yksi tärkeimpiä kivikautisia asuinpaikkakeskittymiä Suomessa. Koko Pohjois-Euroopan alueella se oli merkittävä keskuspaikka 6 000–7 000 vuotta sitten. Alueen arkeologinen aineisto on poikkeuksellisen hyvää, eikä aluetta ole ollenkaan vielä loppuun tutkittu.
Mitä paikka merkitsee tutkimukselle?
– Kierikissä on tehty tutkimuksia pitkään ja useissa eri yhteyksissä. Yksi Kierikkiin keskittyvä väitöskirjakin on tehty, ja hiljattain sitä tutkittiin yhtenä osana laajempaa kokonaisuutta. Se edustaa elämisen tavan isoa muutosta laajalla alueella Euroopassa noin 4 000 eKr.
Kierikissä on järjestetty jo pitkään kesäisin muun muassa yleisö- ja koululaiskaivauksia. Mikä niiden tarkoitus on?
– Koululaisille ja vapaaehtoisille tarkoitetut kaivaukset ovat äärimmäisen tärkeä asia. Ne avaavat ei-ammattilaisille uudenlaisen tavan tarttua asioihin ja mahdollistavat pohdinnan ihmisen paikasta maailmassa.
– Kierikin kaivaukset tarjoavat mahdollisuuden tajuta olevansa osa suurempaa kokonaisuutta ja historiaa.
16-vuotias Kierikkikeskus
Kierikkikeskus sijaitsee Iijoen varrella keskellä kivikautisia asuinpaikkoja.
Päärakennuksessa on arkeologinen näyttely. Keskusta ympäröivällä kivikautisella asuinpaikalla järjestetään kesäisin arkeologiset yleisökaivaukset.
Oulun sivistys- ja kulttuuritoimi hakee säästöjä luopumalla Kierikin päärakennuksesta.