Jos merenrantaan porattaisiin kolmensadan metrin pituisia maalämpöputkia sadan kilometrin matkalle, putkista saatava energia vastaisi yhden ydinvoimalan tuottamaa energiaa. Näin kerrottiin Oulun rakennusvalvontaviraston päällikölle Tapani Mäkikyrölle, joka vieraili muiden mukana Vaasan asuntomessuilla viime kesänä.
Vaasan asuntomessujen pientalot lämpiävät ainutlaatuisella merenpohjan maaperästä saatavalla lämmöllä. Kyse on maalämmöstä, jota on ensi kertaa osattu etsiä ja ottaa käyttöön merenpohjasta.
Oululaiset ovat ottaneet oppia Vaasasta ja toiveissa on, että tulevaisuudessa myös oululaiset lämmittäisivät asuntojaan merenpohjasta saatavalla lämmöllä.
"Tämä voisi olla vaihtoehto pohjoiseen suunnitellulle ydinvoimalalle. Joku tekee varmasti tulevaisuudessa tällaisesta energiamuodosta myös suurta liiketoimintaa", Mäkikyrö arvioi.
Geologinen tutkimuskeskus on alustavasti selvittänyt, että Oulun rannat soveltuisivat lämmöntuotantoon.
Vaasassa kokemukset merenpohjan ekolämmöstä ovat olleet hyviä, kertoo putkiverkoston "keksijä" Mauri Lieskoski Mateve Oy:stä.
"Lämmönlähde vaikuttaa todella hyvältä. Putket voi sijoittaa joko vierekkäin tai viuhkamaisesti. Vaasassa ne ovat 2,5 metrin välein. Vaasassa yhden jakokaivon varassa on neljästä kuuteen taloa", Lieskoski sanoo.
Merenpohjassa lämpimämpää
Vaasassa huomattiin, että merenpohjan lämpötila on esimerkiksi talvella pari astetta korkeampi kuin perinteisen maalämmön. Merenpohjan lämpötila on keskimäärin 8-9 astetta. "Tämä oli yllättävä tulos ja se tarkoittaa, että lämpöä saataisiin pienemmillä kustannuksilla", Mäkikyrö sanoo.
Säästö näkyisi siis myös oululaisen sähkö- ja lämmityslaskussa. Vaasassa asuntomessualueen omakotitaloasukit liittyivät matalaenergiaverkkoon, josta kunkin talon piti maksaa 1 500 euroa. Lisäksi talous maksaa 2,50 euroa lämmitettävältä neliömetriltä vuodessa. Maksu on kiinteä, eikä energian kulutusta mitata erikseen.
Miksi Oulussa ei sitten ryhdytä poraamaan merenpohjaa heti?
"Tämä on uusi asia ja olemme jotenkin sitoutuneet vanhoihin tapoihin. Toivottavasti kuitenkin pääsemme hyödyntämään merenpohjan lämpöä mahdollisimman pian", Mäkikyrö toteaa.
"Meillä on jo tehokas turvevoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä. Lisäksi meillä on myös kaukolämpöverkosto ja toimija eli Oulun Energia, joka osaa hyvin energiantuotannon."
Ensin
kalliolämpöä
Merenpohjan lämpöä odotellessa oululaiset saavat todennäköisesti ensin kalliolämpöä. Kun tontit pienenevät, ei joka pihan alle pysty enää rakentamaan perinteistä maalämpöputkistoa vaakatasoon, joten on syytä porata pystyreikä suoraan kallioon.
"Oulussa kallio on melko lähellä maanpintaa, joten useimmissa paikoissa sitä kannattaa hyödyntää lämmityksessä. Reikä porataan noin 200-400 metriin eli melko syvälle", Tapani Mäkikyrö kertoo.
Oulussa kalliolämpöä ei ole vielä hyödynnetty. Vain muutamat oululaiset ovat porauttaneet pihoillensa reikiä.
Kaupunki pohtii, voisiko kalliolämpöä käyttää uusilla asuinalueilla Nykäsenrannassa ja Hiukkavaarassa.
"Jos kalliolämpö päätetään valita, Nykäsenrannassa se tulee varsin nopeasti eli jo parin vuoden päästä käyttöön. Järkevintä olisi tehdä suuria reikäkenttiä, joissa olisi noin 50-100 putkea kerrallaan. Näistä johdettaisiin lämpöä keskitetysti taloihin."
Yhdestä pystyputkesta riittää lämpöä keskimäärin yhden omakotitalon lämmittämiseen. Kallion reiät eivät näy maan päälle, vaan reikäkentän päällä voi olla esimerkiksi parkkipaikka, puisto tai piha.
