Vaasan asuntomessujen pientalot lämpiävät ainutlaatuisella merenpohjan maaperästä saatavalla lämmöllä. Kyse on maalämmöstä, jota on ensi kertaa osattu etsiä ja ottaa käyttöön merenpohjasta.
Oululaiset ovat ottaneet oppia Vaasasta ja toiveissa on, että tulevaisuudessa myös oululaiset lämmittäisivät asuntojaan merenpohjasta saatavalla lämmöllä.
"Tämä voisi olla vaihtoehto pohjoiseen suunnitellulle ydinvoimalalle. Joku tekee varmasti tulevaisuudessa tällaisesta energiamuodosta myös suurta liiketoimintaa", Mäkikyrö arvioi.
Geologinen tutkimuskeskus on alustavasti selvittänyt, että Oulun rannat soveltuisivat lämmöntuotantoon.
Vaasassa kokemukset merenpohjan ekolämmöstä ovat olleet hyviä, kertoo putkiverkoston "keksijä"
"Lämmönlähde vaikuttaa todella hyvältä. Putket voi sijoittaa joko vierekkäin tai viuhkamaisesti. Vaasassa ne ovat 2,5 metrin välein. Vaasassa yhden jakokaivon varassa on neljästä kuuteen taloa", Lieskoski sanoo.
Merenpohjassa lämpimämpää
Vaasassa huomattiin, että merenpohjan lämpötila on esimerkiksi talvella pari astetta korkeampi kuin perinteisen maalämmön. Merenpohjan lämpötila on keskimäärin 8-9 astetta. "Tämä oli yllättävä tulos ja se tarkoittaa, että lämpöä saataisiin pienemmillä kustannuksilla", Mäkikyrö sanoo.
Säästö näkyisi siis myös oululaisen sähkö- ja lämmityslaskussa. Vaasassa asuntomessualueen omakotitaloasukit liittyivät matalaenergiaverkkoon, josta kunkin talon piti maksaa 1 500 euroa. Lisäksi talous maksaa 2,50 euroa lämmitettävältä neliömetriltä vuodessa. Maksu on kiinteä, eikä energian kulutusta mitata erikseen.
Miksi Oulussa ei sitten ryhdytä poraamaan merenpohjaa heti?
"Tämä on uusi asia ja olemme jotenkin sitoutuneet vanhoihin tapoihin. Toivottavasti kuitenkin pääsemme hyödyntämään merenpohjan lämpöä mahdollisimman pian", Mäkikyrö toteaa.
"Meillä on jo tehokas turvevoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä. Lisäksi meillä on myös kaukolämpöverkosto ja toimija eli Oulun Energia, joka osaa hyvin energiantuotannon."
Ensin
kalliolämpöä
Merenpohjan lämpöä odotellessa oululaiset saavat todennäköisesti ensin kalliolämpöä. Kun tontit pienenevät, ei joka pihan alle pysty enää rakentamaan perinteistä maalämpöputkistoa vaakatasoon, joten on syytä porata pystyreikä suoraan kallioon.
"Oulussa kallio on melko lähellä maanpintaa, joten useimmissa paikoissa sitä kannattaa hyödyntää lämmityksessä. Reikä porataan noin 200-400 metriin eli melko syvälle", Tapani Mäkikyrö kertoo.
Oulussa kalliolämpöä ei ole vielä hyödynnetty. Vain muutamat oululaiset ovat porauttaneet pihoillensa reikiä.
Kaupunki pohtii, voisiko kalliolämpöä käyttää uusilla asuinalueilla Nykäsenrannassa ja Hiukkavaarassa.
"Jos kalliolämpö päätetään valita, Nykäsenrannassa se tulee varsin nopeasti eli jo parin vuoden päästä käyttöön. Järkevintä olisi tehdä suuria reikäkenttiä, joissa olisi noin 50-100 putkea kerrallaan. Näistä johdettaisiin lämpöä keskitetysti taloihin."
Yhdestä pystyputkesta riittää lämpöä keskimäärin yhden omakotitalon lämmittämiseen. Kallion reiät eivät näy maan päälle, vaan reikäkentän päällä voi olla esimerkiksi parkkipaikka, puisto tai piha.
Kommentoi
Jaa että halpaa? Ehkä tuottajalle. Kyllä se vaan tod.näk. on loppukuluttajalle ihan yhtä kallista. Aivan saletisti siihen joku keinottelija keksii väliin semmosen optio-automaatin että rahat pois. On nämä jo nähty.
Fiksu veto teoriassa, mutta ei sitä lämpöä voida poistaa kohtuuttoman paljoa. Nuin suuri jäähdytysteho saa merenlahden jo umpijäähän,
Montako reikää Tapani Mäkikyrö on nähnyt porattavan 200-400m ja varsinkin 400m syväksi. Porareikien poraaminen 50-100 reikää vierekkäin. Reikien välissä tulee olla riittävästi välimatkaa. Energian saanti porareijästä perustuu peruskalliossa tapahtuviin virtauksiin, epäilenkin reikien poraamista kentäksi sen toimivuutta. Liittymishinta 1500? ja 2,5?/hm2 mitä järkeä... oma kaivo 6000?....no tulipaha valitettua...
Kannattaa muistaa että Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla. Suomen 60:stä Turvevoimalasta suurin on Toppilan turvevoimalaitos, joten olisi aika iso vaikutus koko Suomen tasollakin jos merenpohjan lämmöllä saadaan korvaavaa energiaa. Ja periaatteessa ilmaista energiaa (alkuinvestointien jälkeen).
Lämpöpumppuhan tuottaa energiaa ja lämpöä pakkasellakin, tärkein on lämpötilojen välinen ero. Eli ihan sama vaikka meri olisi jäässä (pohjaa myöten) se tuottaisi tarvittavan energian.
"Perämeri on hyisen kylmä arktinen meri, ja siten lämmönlähteenä aika kyseenalainen nimenomaan siihen aikaan vuodesta jolloin lämpöä eniten tarvitaan. Valtameret ovat eri asia, sillä niissä lämpötila on suhteellisen tasainen vuoden ympäri." Heh, aika hauska kommentti!
Olen satavarma, että jos hankkeen isännäksi päästetään Oulun Energia, niin lämmön hinta ei käyttäjälle tule olemaan yhtään sen halvempi - mahdollisesti kalliimpi - kuin tuontisähkön hinnalla kuluttajalle myyty sähkö- tai lämpöenergia.
Eikö olisi järkevää laittaa eteläisen ja pohjoisen alikulut ympärille pyörä-ja autotielle maalämpöputket, liukkauden ja suolan käytön sijasta tie olisi aina sula..
Tehtiin asiat miten tahansa niin kuluttajaa se ei hyödytä yhtään. Raha otetaan pois maksajalta aina jollain verukkeella. HERÄTKÄÄ PAHVIT.
Olishan se hienoa jos Oulussakin osattaisiin, mutta kuten jo haastateltava itsekin myöntää "olemme jotenkin sitoutuneet vanhoihin tapoihin", eli olemme kaavoihin kangistuneita ja vastustamme kaikkea uutta varsinkin jos se on ympäristöystävällistä. Hienoa Vaasa.
Jäähdyttäisko tämä sitten samalla yhden ydinvoimalan verran perämerta?
Hyvähän se on ihmetellä maalämmön puuttumista uusilla asuinalueilla, kun omakotiasujienkin on ollut käytännössä pakko liittyä kaukolämpöverkkoon! Hyvä, että asioista vastaavatkin ovat pikkuhiljaa kiinnostumassa myös uusiutuvasta energiasta. Ja pitää muistaa, että ydinvoimala tuottaa sähköä, maalämpöjärjestelmä taas kuluttaa sähköä tuottaen lämpöä erityisen hyvällä hyötysuhteella. Ne eivät mitenkään voi korvata toisiaan, tai ole toistensa vaihtoehtoja valtakunnallisen mittakaavan energiantuotannossa.
Kun tämä kalliolämpö nyt keksittiin, niin nythän kannattaa rakentaa kallioparkkilämpöä.
Lukijalle: Merenpohjan lämpötila ei laske tuon 8-9 asteen alle edes kovimmilla pakkasilla. Nykyiset ilmalömpöpumput toimivat vielä kohtuullisesti -10 asteessa joten merenpohjasta saa aina lämpöä enemmän kuin sen pumppaamiseen käytetään energiaaa. Totta on se ettei se ilmaiseksi tule yhden ydinvoimalan energian korvaamiseen tarvitaan 1/2 ydinvoimalan energia kattamaan pumppauskustannukset.
"Jos merenrantaan porattaisiin kolmensadan metrin pituisia maalämpöputkia sadan kilometrin matkalle, Vaasassa ne ovat 2,5 metrin välein" Tarkoittanee 120 km putkea kilometrin matkalla ja 100 km matkalla 12 000 km putkea. Jokos pannaan Nuffi+UM käyntiin ja aletaan kaivamaan... Tarvisko jotain YVA tutkimustakin rannikolle. Jotakin suhteelisuuden tajua näihin ydinvoima rinnastuksiin, pls.
Toppilan tuvevoimala on aikansa elänyt, se on korvattava hajautetulla energiantuotannolla eli on rakennettava isompi määrä pienempitehoisia metsähaketta polttoaineenaan käyttäviä sähköä ja kaukolämpöä yhteistuottavia voimalaitoksia eri kaupunginosiin. Oululainen fossiilisella turpeella tehty kaukolämpö on kaikkea muuta kuin ekologista. Sen markkinointi ympäristöystävällisenä ratkaisuna on kuluttajien harhaanjohtamista ja todennäköisesti jopa laitonta. Ei kannata takertua menneeseen vaan katsoa avoimin silmin tulevaisuuteen.
Miksei kaukolämmön paluuvettä hyödynnetä. Paluuvesi on jopa haaleaa eikä kylmää, kuten merenpohja tai ilmalämpöpumpun hyödyntämä pakkasilma. Saisivat samalla Toppilan sähköntuotantoon vastapainetta ilman, että hukkalämpöä pukattaisiin Toppilansalmeen. Todellinen WIN WiN tilanne, kun kuluttaja maksaa sähkön, jolla Toppilan paluuvettä jäähdytetään. Samalla tuo kuluttaja saapi huomattavasti paremmalla hyötysuhteellä lämpöä kuin pakkasilmata tai kylmästä merenpohjasta pumppaamalla, kun pumppaa lämpöä kaukolämmön paluuputkesta.
Eipä mainittu säteilyä ja muita haittoja jotka varmasti tulee kuvaan mukaan kun joku energiayhtiö koittaa kotitalouksille moista keksintöä kaupata. Vihreät sitten saapuu paikalle ja köyttävät itsensä kettingillä siihen putkeen.
Perämeri on hyisen kylmä arktinen meri, ja siten lämmönlähteenä aika kyseenalainen nimenomaan siihen aikaan vuodesta jolloin lämpöä eniten tarvitaan. Valtameret ovat eri asia, sillä niissä lämpötila on suhteellisen tasainen vuoden ympäri.
Hyvä! Vaikutuksensahan tuolla on luontoon kuten tuulivoimaloillakin, mutta kyllä se ydinvooiman voittaa! Putket eivät ainakaan jätä miljoonien vuosien radioaktiivista saastetta jälkipolville vaaraksi.