Maikkulassa paljastettiin perjantaina vanha Ruotsin vallan aikainen mestauspaikka. Pahaenteisestä paljastuspäivästä huolimatta kummituksia paikalla ei tarvinnut pelätä, sillä tiettävästi paikalla ei ole koskaan ketään teloitettu.
Oulun pitäjän mestauspaikka on merkitty maakirjaan vuonna 1830.
”Yhtään teloitusta ei ole paikalla toimeenpantu. Ei edes tiedetä paikalla tapahtuneen ruoskimista tai piiskaamista”, opetusneuvos Matti Rossi kertoo.
”Säädösten mukaan mestauspaikka piti kuitenkin olla merkittynä pahimman varalta.”
Mestauspaikan ylläpidosta vastasivat alueen manttaalitilat, joilla oli myös oikeus paikan käyttämiseen. Tilojen velvoitteena oli osoittaa ja ylläpitää yhteisiä alueita, kuten esimerkiksi teitä, karjakujia, venevalkamia ja hautausmaita. Maikkulan mestauspaikan käyttöön oli oikeus 17 tilalla.
Oulussa myös muita
mestauspaikkoja
Maikkulan mestauspaikka ei ole ainoa Oulusta löydetty mestauspaikka. Rossin mukaan keskikaupungilla on ollut yksi mestauspaikka lähellä Limingantullia, mutta tarkkaa sijaintia hän ei tiedä. Lisäksi Kontinkankaalta löytyy hirttopuu, johon hirtettiin Taavetti Lukkarinen vuonna 1916 pelotteena muille.
Kuolemanrangaistukseen johtaneita tekoja on Rossin mukaan olleet esimerkiksi noituus, aviorikos, lapsenmurhat ja maanpetos. Noituudesta Pohjois-Pohjanmaalla on tiettävästi teloitettu rantsilalainen Elias Simonpoika Pullo. Noituudesta on myös syytetty oulunsalolaista Anna Muikkua, mutta hän sälytti vastuun noituudestaan oululaiselle Klaara Juhontyttärelle, jonka kuolemantuomiota ei kuitenkaan laitettu voimaan.
Mestauspaikan merkiksi paikalle pystytettiin luonnonkivipaasi, johon paljastustilaisuudessa merkkikilven kiinnittivät Rossin lisäksi kulttuurijohtaja Risto Vuorio, manttaalitilojen edustaja Pekka Mikkola ja Oulujoki-seuran puheenjohtaja, kunnallisneuvos Erkki Suvanto.
