Viiniasiantuntija Juha Berglundin mielestä suomalaiset viiniharrastajat suhtautuvat viineihin hyvin terveellä tavalla. Eri maalaisia viinejä ei tuomita etukäteen.
"Totta kai meille syntyy omia makumieltymyksiä, mutta olemme myös aika uteliaita ja valmiita kokeilemaan, ja se on oppimisen ja nauttimisen kannalta oleellisen tärkeää", Berglund toteaa.
"Meillä on sellainen etu, että koska emme ole itse viinintuottajia, meille tuodaan viinejä kaikkialta maailmasta. Mutta jos menee kauppaan Bordeaux´ssa, siellä on vain Bordeaux´n viinejä, ja Madridissa vain espanjalaisia viinejä."
Jos suomalaisessa viinikulttuurissa on jotain parannettavaa, niin viranomaisten asenne.
"Viinin kanssa touhottamisen ei pitäisi olla pelkästään verotulojen maksimointia, niin kuin se tällä hetkellä on, ja niin kuin se on oikeastaan aina ollut."
Berglundin viiniharrastus alkoi kauppakorkeakouluaikoina, kun hänen kaverinsa rehvasteli olemattomalla viinitietämyksellään. Berglund päätti yhdessä kaverinsa pikkuveljen kanssa pudottaa rehvastelijan takaisin maan pinnalle.
Vähitellen viinistä alkoi tulla enemmän kuin harrastus. Vuonna 1987 Berglund perusti Helsinkiin viinitarvikkeita myyvän yrityksen Decanterin. Pari vuotta myöhemmin sai alkunsa Viini-lehti, ensin Decanterin asiakaslehtenä, sitten riippumattomana julkaisuna.
Lopullisesti viini vei Berglundin, kun hän sai houkuteltua kaksi siskoaan hankkimaan kanssaan yhteisen viinitilan Ranskasta 1990. Joka syksy Château Carsinin isäntä matkustaa tiluksilleen puoleksitoista kuukaudeksi sadonkorjuutöihin.
Sittemmin Berglund ja hänen julkaisemansa Viini-lehti ovat olleet järjestämässä niin ViiniExpoa kuin Viini, ruoka ja hyvä elämä -tapahtumaakin. Lisäksi Berglund on kirjoittanut lukuisia viinikirjoja, hänen aikaansaannoksiaan on muun muassa vuosittain ilmestyvä Viinistä viiniin -vuosikirja.
Viinin perässä matkustaessaan Berglund on nähnyt paljon erilaisia viinejä ja tapoja tehdä viiniä. Tällä hetkellä miestä kiehtoo biodynaaminen viininviljely, eräänlainen luomutuotannon extreme-laji.
Viljeltäessä biodynaamisesti ei käytetä hyönteis- tai rikkaruohomyrkkyjä eikä muitakaan synteettisiä lisäaineita. Sen sijaan on oleellista tuijottaa kuunkiertoa ja tähtien asentoja sekä käyttää viljelyn tai kasvun osa-alueita edesauttavia preparaatteja.
"Näihin aikoihin, kun kasvu on saatu alkuun, ruiskutamme pellolle nokkosteetä. Sen tuloksena kasvin aineenvaihdunta paranee. Ihan sama, jos ihminen haluaa hikoilla tai saada muut nesteet liikkeelle, silloin voi suositella nokkosteetä tai nokkoskeittoa", Berglund kertoo.
Berglund vakuuttaa biodynaamisuuden maistuvan viinissä. Köynnöksetkin voivat paremmin. "Sen sijaan, että teen jollain reseptillä viinin, jota kuvittelen asiakkaitteni haluavan, haluan tehdä viiniä, joka tekee itse itsensä, ja joka maistuu alkuperältään."
Osaaminen viinin ympärillä on kasvanut valtavasti. Reseptiikan avulla voi valmistaa täsmälleen sellaisen viinin kuin haluaa.
"Mutta ei siinä ole enää mitään kivaa. Siinä vaiheessa viini tippuu pois, ja teemme vain jonkin elintarvikkeen. Uudessa maailmassa, kuten Chilessä, Australiassa ja Kaliforniassa, puhutaan viiniteollisuudesta. Euroopassa taas on aina puhuttu viininviljelystä, ja se on ollut perinteisesti pienviljelyä."
