Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemasta Leppiniemestä kehitetään omaleimaista ja vetävää, seudullisesti uudentyyppistä asuinaluetta. Ideana on sulauttaa uutta maaseutumaista taajama-asumista arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, joka on myös luontonsa puolesta poikkeuksellisen jylhää.
Vastavalmistuneessa asemakaavaluonnoksessa Oulujokilaaksoon noin kuuden kilometrin päähän Muhoksen keskustasta on suunniteltu 120 uutta rakennuspaikkaa.
Reilun 300 hehtaarin kaava-alueeseen kuuluu myös Pyhäkosken voimalaitos. Pyhäkosken pudotuskorkeus 32,4 metriä on Oulujoen suurin.
Voimalaitosrakennusten lisäksi Ervi suunnitteli Leppiniemeen noin 70 asuntoa - ajan tapaan kokonaisen voimalaitosyhdyskunnan. Kaavassa sitä käsitellään hellävaroin: vanhaan arvokkaaseen ympäristöön sallitaan vain hyvin vähän lisärakentamista.
"Kyseeseen voivat tulla pienet katokset tai varastot, jotta nykyasumisen vaatimukset täyttyvät", selvittää Muhoksen tekninen johtaja Kalle Huusko.
Alueelle etsitään jopa aivan omaa Leppiniemeen sopivaa tapaa rakentaa ja käsitellä ympäristöä.
Uusia omakoti- ja rivitaloja on tulossa Leppiniemen eteläosan metsiin Rättilän peltojen ja Leppiniementien väliselle alueelle sekä Leppiniementien itä- ja eteläpuolelle.
Pitkään haaveiltu
mahdollisuus
Leppiniemen uudenlaista hyödyntämistä on pohdittu Muhoksella pitkään. Käännekohta oli vuonna 2002 kun alueen ainoa omistaja energiayhtiö Fortum möi asuntoalueet yksityisille ja eri yhteisöille. Pari vuotta sitten sieviläisten Johanna ja Juha Takasen omistama Ameta Oy osti Fortum Oyj:ltä Muhoksen Leppiniemen kylän asuinrakennukset ja noin 500 hehtaaria maata. Kauppaan kuului myös Leppiniemessä oleva Fortumin entinen aluekonttori ja 2000 neliömetrin kokoinen toimisto- ja majoitusrakennus.
Muhoksen kunta ja pääosan kaavoitettavista maista omistava Ameta kehittävät aluetta hyvässä yhteistyössä. Kunta on tyytyväinen, kun alueelle on viimein löydetty yksi omistaja, jota kehittäminen kiinnostaa. Fortum tyytyi vain ylläpitämään kiinteistöjä, jotka eivät kuuluneet sen liiketoimintaan.
Huusko vertaa Leppiniemen mahdollisuuksia vanhoihin ruukkimiljöisiin, jotka ovat houkutelleet asukkaikseen muun muassa eri alojen taiteilijoita. Kaavassa tämä on huomioitu varautumalla voimalaitoksen lähellä asumisen lisäksi pienimuotoiseen yritystoimintaan.
Mökkitonttejakin
luvassa
Mökkitontteja asemakaavassa ei varsinaisesti ole, mutta niitä on luvassa Leppiniemen osayleiskaavassa, joka etenee samaan aikaan. Osayleiskaava yltää lähelle Utasen voimalaitosta.
Uusin aluetta koskeva hanke on Kainuun ympäristökeskuksen hallinnoima EU-projekti "Ervi Oulujoella", jossa kootaan Oulujoen voimalaitosalueista tietoa, piirustuksia ja valokuvia sekä dokumentoidaan ja tutkitaan alueiden rakennuskantaa.
Leppiniemi on herättänyt kiinnostusta, mutta Huusko uskoo, että vasta nyt kaavaluonnoksen jälkeen keskustelu todella pääsee vauhtiin. Asemakaavan on määrä olla valmis tämän vuoden lopussa ja rakentamaan päästäisiin ainakin joillakin alueilla jo ensi vuonna.
"Ametan asia on ratkaista, myydäänkö vai vuokrataanko tontit, eikä siitä ole vielä neuvoteltu. Todennäköisesti ryhdytään myymään sekä tontteja että kiinteistöjä", arvioi Huusko.
