Oulu

Lassinkallion koulussa sai tehdä ja kokeilla – Pohjois-Suomen ensimmäinen kielistudio hankittiin kouluun 1968

Lassinkallion koulu on päätetty purkaa korkeiden kerrostalojen tieltä. KUVA: Hilli Jorma
Oulu 30.12.2017 19:02
Erkki Hujanen
KUVA: Lassinkallion yhteiskoulun oppilaslehti

Kielistudio ja sisäinen televisio kuuluivat yhteiskoulun varustukseen.

Oppilaat Lassinkallion koulussa Oulun Tuirassa kokeilivat oppitunneillaan ajan uutuuksia 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Koulu perustettiin 1962 Oulun kaupallis-teknilliseksi yhteiskouluksi, minkä vuoksi oppiaineissa oli tarjolla konekirjoitusta, jossa moni poikakin hanki konttoritöissä hyödyllisen kymmensormijärjestelmän. Kun kirjoituskoneen kanssa saatiin perustaidot haltuun, siirryttiin nopeusharjoituksiin. Lisäksi laadittiin kauppakirjeitä ja muita asiakirjoja. 

Ylioppilaita valmistava 8-luokkainen yhteiskoulu Lassinkalliosta tuli 1967. Kunnalliseen peruskouluun Oulu siirtyi ensimmäisenä suurena kaupunkina syksyllä 1974, jolloin myös Lassinkallion yhteiskoulu muuttui peruskoulu-lukioksi.

Yhteiskoulun ykkösluokalla 1969 aloittanut Ari Kilponen muistaa, että koululla oli kuntosali aluksi juhla- ja liikuntasalissa. Vähävaraisten perheiden lapsille koulu järjesti käytettyjä liikuntavarusteita, muun muassa suksia ja sauvoja. Koulun kirjastossa oli keväällä 1971 yhteensä liki kaksituhatta nidettä, joista vieraskielisiä 470. Teknisen työn tunnilla havaintovälineenä toimi mopedi sekä erillinen mopedin moottori.

– Lassinkallion yhteiskoulu oli vaihtoehto, sen ajan edistyksellisempi kouluja, jossa oli hyvät opettajat, Kilponen sanoo.

Koulua johti 25 vuotta rehtori Aarno Arokylä. Pohjois-Suomen ensimmäinen kielistudio hankittiin 1968 Lassinkallioon. Oppilaat istuivat matalilla sermeillä erotelluilla paikoillaan korvakuulokkeet päässä. Opettaja lähetti kelanauhuristaan puheharjoituksia ja kommentoi ääntämistä kunkin oppilaan kuulokkeeseen.

Keväällä 1972 koululle asennettiin sisäinen televisio. Oppilaslehden mukaan tv-järjestelmään kuului kaksi kameraa, kaksi tarkkailumonitoria, kuvanauhuri, kuvanvaihdin, äänisekoitin, kaksi mikrofonia ja viisi monitoria. Oppilaat ja opettajat tuottivat omasta studiosta omaa ohjelmaa. Laitteilla seurattiin myös valtakunnallista koulutelevisiota. Kerran yksi televisioista tipahti käytävän lattialle säpäleiksi, kun opettaja oli kuljettamassa laitetta pyörillä varustetulta jalustallaan luokkahuoneeseen.

Puu-Tuirassa oli miellyttävän rauhallista, kesäkuumallakin viileää muhkean korkeiden koivujen varjossa, Ari Kilponen muistelee.

– Tuiran urheilukenttä oli lähellä. Liikunnanopettaja Kalevi Juntunen pelasi joskus jääpalloa yksin koko luokan poikia vastaan oppilaiden hauskuuttamiseksi. Turvallisuussyistä ja kalliiden varusteiden hankinnan välttämiseksi ei pelattu koskaan jääkiekkoa, aina jääpalloa. Kale voitti aina keskikoulussa, mutta eipä enää lukiossa, ei ainakaan yhtä suvereenisti. Kalen ”kikka kakkonen” on legendaarinen muisto kaikille Lassinkallion pojille.

Ikkunapaikoille istuneet tunkivat talvisin verhojen liepeitä ikkunapokien ja -karmien väliin vetoa estämään. Tuiran ratapiha näkyi hyvin Kaarretien puoleisiin luokkiin.

–  Aika usein hienot höyryveturit vetivät poikien kiinnostusta sinne suuntaa opetuksen sijasta.

Myllytien mäen päällä oli pieni sekatavarakauppa puurakennuksessa. Ari Kilponen kertoo, että sieltä sai seudun herkullisimmat possumunkit.

– Tuiran torilla sijainnut, koululaisiakin aina niin ystävällisesti kohdellut urheiluliike Pyörä-Juka oli luistimien vakioterotuspaikka. Puoliura kiitos, pyydettiin.

Punatiilinen Lassinkallion koulurakennus valmistu 1964. Laajennukset ajoittuivat vuoteen 1968 ja 1972. Nyt koulu on päätetty purkaa korkeiden kerrostalojen tieltä.

 

”Turvallisuussyistä ja kalliiden varusteiden hankinnan välttämiseksi ei pelattu koskaan jääkiekkoa, aina jääpalloa.”

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

60-luvun lopulta on Lassinkallion koulusta mieleeni jääneet diskontapaiset illanvietot, joissa soi rautalanka kovaa. Lukiolaisena opettelin parin kielen alkeita Kansalaisopistossa, joka toimi Lassinkallion yhteiskoulun tiloissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Steinerkoulussa 94 vai 95 - 00. Ei mitään vikaa rakennuksessa, mutta ehkä se joutaa jo mennä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näitä kommenteja lukiessa tulee mieleen että, ei siellä ainakaan äidinkielen oikeinkirjoitusta opetettu...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lassinkallion lukiossa minut hyväksyttiin omana itsenäni. Sain opetuksen, koulukavereitteni tuen, yo-lakin. Kaikesta tästä lähetän sydämellisen kiitoksen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On muitakin kouluja .mutta se on toinen asia minkä tasonoppilaita on missäkin koulussa osataamme muidenkin koulujen oppilaat

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt joku puuhapete järkkäämään jäähyväisbileet entisille opettajille ja oppilaille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oi niitä aikoja. Minä aloitin oppikoulun Lassinkalliossa 1972
Kävin 5 - vuotisen oppikoulun ja
jatkoin siitä luonnollisesti Las -
sinkallion lukioon ( päivälinja ).
Paljon on mukavia muistoja
noilta ajoilta. Minäkin muistan
ne Juntusen Kassun liikunta -
tunnit mm. Tuiran luisteluken-
tällä. Samaisella kentällä pelat-
tiin keväällä ennen kesälomien
alkua leikkimielinen pesäpallo -
ottelu oppilaat vs. opettajat.
Kielistudio teki tehtävänsä.
Vielä nykyäänkin jopa syntype-
räiset britit kehuvat ääntämistä
ni. Kiitos tästä Littowin Sirkal-
le, joka piti huolen siitä, että
asiat menivät juuri oikein ei-
kä vähän sinne päin. Myös
Korhosen Eija ( = ruotsin ope )
" tuli ajoittain kuulokkeista lä -
pi 😉 . "
Keväisin oli Raatin uimahallis -
sa Oulun oppikoulujen ja lu -
kioiden uintimestaruuskilpailut.
Noissa kisoissa uin jokaisena
kahdeksana vuonna kilpaa.
Mitaleja tuli joka vuosi ja var
sinkin sekä tyttöjen että poi -
kien viesteissä. Pirjo Kaakinen,
Anna - Leena Miesmaa, Ulla Ka-
rinen, Arja Järvelin, Arto Järvenpää, Jari Arponen, Artturi Vuotila, Antti Karinen ja monet monet
muut tuon ajan kilpauimarit
opiskelivat Lassinkalliossa.
Oppilaat edustivat koulun ulko
puolella eri seuroja, Oulun Ui-
maseuraa ja Oulun Lohia, mutta koulujenvälisissä kisois -
sa uivat " verenmaku suussa "
oman koulunsa, Lassinkallion,
puolesta. Tyttöjen uintijoukkue
voitti myös Suomen mestaruu-
den koulujenvälisissä uintikil -
pailuissa.
Rehtori Aarno Arokylä oli omalla karismallaan lukion "isä " samoin kuten Kinnulan
Seppo oli oppikoulun reksinä.
Nyt tuli kyllä niin huono lause,
että Jartin Paula ( äikän ope
lukiossa ) kyllä suuttuisi : )
Toivon kaikille tuon ajan opet
tajille, ketään teitä unohtamat-
ta, oikein hyviä eläkepäiviä ja
kaikkea hyvää. Teistä kaikista
jäi hyvät muistot kun painet-
tiin ylioppilaslakit päähän ke -
väällä 1980. Voikaa oikein
hyvin !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika jätti myös legendaarisesta Heino Hokkasesta tänä vuonna. Lassinkallion koulun metallityöluokassa pojista tehtiin miehiä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lassinkallion koulu on todella edelläkävijä ollut kaikista käymistäni oppilaitoksistani. Aloitin -69 kansalaisopisitossa oppikouluni
tenttimällä Lassinkallion päiväkouluun oppikouluni. Silloin oli rehtori Veli Kostama, joka aivan uskomattomalla tavalla kannusti
yrittämään oppilaita saada tutkinto. Hän piti koulun aulassa aina tenttituloksista puheen jokaiselle erikseen ja oli vastassa
ulko ovesta saapuvaa oppilasta ja muisti ulkoa oppilaan nimeni ja arvosanani minulle kaikkien kuulen ääneen. Aivan mahtava tunne ja motivaation kasvu käydä koulua lisääntyi. Toinen rehtoreista oli Antti Aavarinne myös siirryttäessä lukion puolelle. joka oli innostunut ohjaamaan opintoja. Kielten opettajat olivat myös taitavia ja jakoivat aina spriimonisteita ennen tunnin alkua.
Itseäni häirfitsi allergian vuoksi voimakas haju eli sprii. Vesi valui nenästä ja olin niin nuori valittamaan mistään kun kaikki oli
niin hienoa muuten. Minusta Lassinkallio tulisi entisöidä eikä purkaa. Haikea mieli jää ainutkertaisesta opinahjostani luopua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kävin Lassinkallion lukion luokattoman iltalinjan 78-81. Näin jälkikäteen ajatellen koulu oli uskomattoman edistyksellinen ja hengeltään tavattoman kannustava. Kiitokset silloisille opettajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lassinkallio ei ole siis suojelukohde ja saa väistyä korkeiden kerrostalojen tieltä. Trendi näyttää tällä hetkellä olevan korkeat kerrostalot tai kerroskolhoosit, joihin ahdetaan väkeä kuin meren mutaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täälläkin nämä risuparrat ovat suojelevinaan vanhaa röttelöä. Edistyksellistä siinä ei ole muuta kuin parran pituus, jos sekään. Oulussa on pari oikeaa suojelukohdetta (tuomiokirkko ja kaupungintalo) ja toisesta en ole siitäkään varma!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä vain 1966 syntyneenä kävin ylä-asteen 80- luvun titteessa. Kuvasin ylä-asteella valokuvauskerhossa opettaja Honkkiksen ohjaamana puutuiraa ja sen purkamista elementtikertostalojen tieltä joiden piti olla vain väliaikainen ratkaisu ja jotka puretaan pois 30 vuoden päästä. Kuvaamataidon pettaja Honkkis ( lempinimi) oli niin surullinen kun kaunis puutuira tuhotaan ja rumat elementti kerrostalot tulevat paikalle. Elementtikerrostalot ovat vieläkin pystyssä 😊. Nykyään ovat maailmalla arkkitehtoonisesti arvokas kokonaisuus tuosta ajasta :))

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kassun kanssa pelattiin ankaria jääpallo-otteluita ja pukukopissa kamina loi lämpöä ja mukavan tuoksun. Puutuira oli kyllä idyllinen ja koulu aovan verraton.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla, Kolari ja Pelkosenniemi. Ruohikkopalojen vaara on suuri seuraavissa Lapin kunnissa: Muonio, Kittilä, Sodankylä, Savukoski ja Enontekiö.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mannerheim oli hieno mies

285 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

mölisevät lapset linja-autoissa

Eikös ne lasten äänet ole niitä elämisen ääniä aidoimmillaan? Pipo kiristyy ja naama muuttuu norsun takapuoleksi vasta ... Lue lisää...
mirko

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

24.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image