Oulun kolmasluokkalaiset eivät moneen vuoteen ole aloittaneet ensimmäisenä vieraana kielenä mitään muuta kuin englannin. Ainuttakaan ranskan, saksan tai venäjän ryhmää ei syntynyt myöskään viime syksynä.
Muuta kuin englannin kieltä opiskelemaan haluavien kolmasluokkalaisten määrä on laskenut jatkuvasti. Viimeksi saksan ja ranskan ryhmät saatiin alkamaan syksyllä 2003. Sitä ennenkin opetus aloitettiin välillä vaadittua minimioppilasmäärää pienemmällä ryhmäkoolla. Venäjän ryhmää ei ole syntynyt yli 10 vuoteen.
"Tuntuu hullulta, ettei näin isosta kaupungista saada kokoon edes ranskan ryhmää", harmittelee väliaikainen perusopetuksen johtaja Päivi Mäki Oulun kaupungin opetustoimesta.
Jotta kieliryhmä saataisiin kasaan, pitäisi Oulun kouluista saada kerättyä yksi 12 oppilaan porukka. Viime vuosina muihin kuin englannin kielen ryhmiin on kuitenkin ilmoittautunut vain muutamia oppilaita, eivätkä ne ole päässeet alkamaan.
Viime lukukaudesta lähtien saksan, ranskan ja venäjän opiskelu on Oulussa keskitetty tiettyihin kouluihin. Tätä ennen usean vuoden ajan kieltä olisi voinut opiskella missä tahansa koulussa, jos sen alueelta olisi löytynyt 12 halukasta. Ryhmiä ei tällöinkään saatu kasaan.
"On huolestuttavaa, että enää ei valita muuta kuin englantia, oli systeemi mikä hyvänsä", Mäki sanoo.
Viime lukukaudesta alkaen päätettiin palata järjestelmään, jossa kieltenopetus on keskitetty tietyille kouluille. Joustonvaraa kuitenkin on edelleen. Jos joltain alueelta löytyy 12 innokasta saksan, ranskan tai venäjän opiskelijaa, opetus voi alkaa heitä lähinnä olevassa koulussa.
Kansainvälinen
ilmiö
Mäki uskoo, että englanti valitaan ensimmäiseksi pitkäksi kieleksi monessa tapauksessa automaattisesti. Se tuntuu turvalliselta ja helpolta valinnalta. Usein jokin muu kieli päätetään ottaa vasta viidennellä luokalla, jolloin voi aloittaa toisen pitkän kielen opiskelun. Oulussa A2-kielen opiskelijoiden määrä on vakiintunut, vaikka valtakunnallisesti kakkoskielen opiskelu on vähentynyt.
Englannin kielen kasvava ylivoima ei ole vain Oulun kouluja koskeva ilmiö. Opetushallituksessa asti on huolestuttu siitä, että kielten opiskelu on peruskoulussa yhä yksipuolisempaa. Opettaja-lehti kertoi tässä kuussa, että kymmenet kunnat lopettivat viime lukuvuonna jonkin vapaaehtoisen kielen opetuksen ja että jopa 89 prosenttia kunnista tarjoaa pitkäksi kieleksi vain englantia.
Kielitarjonnan supistumisessa on opetusneuvos Kalevi Pohjalan mukaan toisaalta kyse kuntien tekemistä säästöistä, mutta myös siitä tosiseikasta, etteivät oppilaat valitse mitään muuta kuin englannin kielen. Englanti houkuttelee kiistattomana jatko-opintojen ja nuorisokulttuurin kielenä ja sen asema on viime vuosina korostunut Euroopassa vielä entisestäänkin.
"Kehitys on huolestuttavaa kansallisen kielitaitovarannon kannalta", Pohjala sanoo.
Tilanteeseen on kiinnitetty huomiota myös Euroopan unionin tasolla, kertoo Suomen edustajana alan asiantuntijaryhmässä Brysselissä toiminut Pohjala. Huolta kannetaan siitä, että englanti jyrää muiden kielten ja kulttuurien tuntemuksen alleen.
"Unionin viime vuonna tekemän selvityksen mukaan on virheellinen käsitys, että esimerkiksi yritysmaailmassa pärjäisi pelkällä englannin taidolla."
