Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ampuu alas huhut, joiden mukaan yliopiston musiikkikasvatusta oltaisiin ajamassa alas. Huhu alasajosta lähti liikkeelle Opetusministeriöstä, missä aiemmin otettiin kantaa muutamien koulutusalojen ylitarjonnasta muun muassa taidealojen. Liikakoulutus ei koske yksistään yliopistoja, vaan myös ammattikorkeakouluja.
"Korostan, ettei Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen osalta ole mitään alasajopäätöksiä", Lajunen rauhoittelee.
Epätietoisuus musiikkikasvatuksen tulevaisuudesta kalvaa niin opiskelijoita kuin yksikön henkilökuntaa. Viime syksyn vuosikurssilla aloitti reilu 20 uutta opiskelijaa, opetushenkilökuntaa on parisenkymmentä. Opinahjostaan huolestuneet musiikkikasvatuksen opiskelijat ovat perustaneet Facebookiin oma ryhmänsä musiikkikasvatuksen pelastamiseksi. Myös adressiin kerätään nimiä.
Keskustelu alasajosta lähti Lajusen mukaan liikkeelle yliopistojen ja Opetusministeriön välisistä tulosneuvotteluista koskien vuosia 1010--1012. Lajunen myöntää, että neuvotteluissa Oulun yliopiston musiikkikasvatus tuli esille ja se, miten opetus jatkossa Suomessa järjestetään. Asiasta on Lajusen mukaan keskusteltu Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa sekä musiikkikasvatuksen kouluttajien kanssa.
"Opetusministeriö on lähtenyt siitä, että kukin yliopisto keskittyy vahvuusalueisiinsa ja miettii, mistä voisi luopua", Lajunen selvittää ministeriön yleistä kannanottoa.
Parhaillaan jokainen Oulun yliopiston tiedekunta miettii omaa talouden tasapainottamis- ja kehittämisohjelmaa. Ratkaisuja saadaan selville vuoden loppuun mennessä.
Opetusministeriön ja Oulun yliopiston linjaukset käydään Lajusen mukaan läpi tammikuussa. "Meidän lähtökohta ei ole alasajo, vaan se, miten voimme kustannustehokkaasti pitää musiikkikasvatuksen."
Huhtikuussa Opetusministeriö tekee yliopistoista annettujen tietojen pohjalta jatkon rakenteellisen kehittämisen ohjelmaan. "On erittäin tärkeää, että Pohjois-Suomi saa musiikinopettajia, mutta koulutus on meille kallista. Olemme hakeneet aktiivisesti ratkaisua ammattikorkeakoulun kanssa, miten voimavaroja voitaisiin yhdistää."
Adressi osoitteessa http://www.adressit.com/oulunmuko
Kommentoi
Aalto yliopiston piirustukset on laatinut Sailas &kumpp esikuvanaan konepajaorganisaatio, jossa yksi osasto suunnittelee teknologiaa, toinen takee taiteelisen muotoilun ennen valmistusta ja kolmas markkinoi. Malli on alunperin lähtöisin DDR:sta. Tähän konseptiin ei kuulu luovuus eikä perustutkimus. Parhaiten malli toimi 1930-luvulla Neuvostoliiton raskaassa teollisuudessa. Jokainen voi arvioida, millaiset menestymisen mahdollisuudet Aaalto-konseptin tuotteilla tulee olemaan maailmanmarkkinoilla. Tällä menolla Suomesta kehkeytyy hölmöjen kokeilujen ulkomuseo EU:ssa.
Lajunen sanoo "Korostan, ettei Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen osalta ole mitään alasajopäätöksiä". Kuitenkin tulosneuvotteluihin liittyvässä tiedotustilaisuus ti 3.11 tiedotettiin henkilökunnalle että tiedekunnassa on päätetty ettei musiikkikasvatukseen oteta uusia opiskelijoita keväällä 2010. Jos tänä ei ole lopun alkua niin mikä?
Kulttuuripellet? Heh, ikävä, jos sinun henkinen maailmasi ei koostu muusta kuin -haaveista, mutta elämässä on kyse muustakin kuin rahasta. Musiikki voi tuoda ihmisten elämään jotain, mitä ei voi korvata rahalla tai teknologialla.
Dille Meskus: onko tuottavuus vain taloudellista ja materiaalista hyvinvointia? Eikö henkisellä hyvinvoinnilla ole mitään arvoa? Materiaalisesti hyvinvoiva, mutta henkisesti pahoinvoiva ihminen ei ole onnellinen. Mitä varten yhteiskuntamme on olemassa? Materiaa vai ihmisiä?
Kuinka pitkään Nokia pysyy Oulussa? Tai yleensä pystyssä lainkaan, viimeaikaisista toilailuistaan johtuen (mm. PC-markkinoille ryntääminen 5 vuotta vanhalla tekniikalla)? Jälkiteollinen aika on alkanut/alkamassa koko maailmassa, useimpien tuotteiden tuotanto on jo siirtynyt Kiinaan, suunnittelu siirtymässä kovaa vauhtia sinne missä tuotetaan. Tämän pohdiskelun perusteella säästöjä voitaisin tämän perusteella lähteä hakemaan Teknisen tiedekunnan puolelta, ylikoulutus tulee olemaan siellä lähitulevaisuuden ongelma? Tosiasiassa, Oulun yliopisto on kokonaisuutena tärkeä koko Pohjois-Suomelle. Täältä pohjoisesta katsottuna Helsinki on syrjäkylä, se sijaitsee valtakunnan äärimmäisessä eteläreunassa eikä keskellä maata kuten muiden sivistysvaltioiden pääkaupungit. Sinne matkustaminen on erittäin vaivalloista. Muutenkin pääkaupunkiseutu on opiskelupaikkakuntana erittäin epäkäytännöllinen asuntopulan ja korkean hintatasonsa vuoksi. Koko tämän kriisin lähtökohtana on etelässä tehty virhe: kuviteltiin että saadaan aikaan "tieteiden ja taiteiden Dislneyland", Aalto yliopisto, joka nousisi Suomen huippuyksiköksi. Valitettavasti tiedemaailmassa tuollainen yhdistelmä voi olla parhaimmillankin vain yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki, joten Aalto-yliopistoon syydetyt rahat menevät tässä suhteessa Kankkulan kaivoon. Toinen virhe oli muuttaa muiden yliopistojen rahoitusmalli ulkoisesta rahasta riippuvaiseksi. Virhe se olisi ollut vaikka sitä ei olisi tehty laman aikana, nyt seuraukset moninkertaistuvat. Poliittinen tahto on selvästi kehä-III:n sisäpuolta suosiva tässä asiassa. Jopa etelän yliopistoväki tuntuu toisinaan sortavan muuta Suomea. Toivottavasti MuKo säilyy, ettei toisteta samaa virhettä kuin aikanaan valtakunnallisesti tehtiin hammaslääkärikoulutuksen suhteen..
Heikki ja muut humanistisia tieteitä kritisoineet: Oulun yliopiston humanistitieteistä mm. historiatieteet on valittu vuonna 2007 TUTKIMUKSEN laatuyksiköksi. http://www.oulu.fi/hutk/historia/arkisto/ tuolla on linkki, jonka kautta voi lukea raportin kokonaisuudessaan. Histoiriatieteet arvioitiin tasolle kuusi, toiseksi parhaalle tasolle. Yksikään Oulun yliopiston oppiaine ei päässyt parhaalle tasolle, koska se käytännössä tarkoittaisi Nobel-tason tutkimusta. Tason kuusi kuvaus: [6] At least one third of the publications are at a high international level and many others at a good international level, these together comprising a clear majority." Hum.tieteistä mm. suomen kieli, informaatiotutkimus ja logopedia saivat myös kuutostason arvioinnin. Monet muut humutieteet viidennen tason. Ja nämä tulokset niillä niukoilla resursseilla, joita historiatieteet ja humanistitieteet ylipäänsä saavat! Tuolta voi myös katsoa, kuinka luonnontieteissä, tekniikassa ja taloudessa arvioinnit olivat yleisesti ottaen kaukana hum.tieteiden arvioinnista. Olisi kiva, että tälläkin palstalla laitettaisiin faktoja pöytään eikä kommentoitaisi pelkällä mutu-tuntumalla. Pitäisikö sanoa, että tekniikka se taitaa olla OY:n riippakivi!
KTK:n hallinto on oikealla asialla suunnitellessaan koulutuksen lopettamista. Pitää keskittää yliopiston resurssit tuottaville aloille, kuten sähkötekniikkaan ja kemiaan. Kulttuuripellet voivat muuttaa Helsinkiin lorvimaan, niitä ei teknologiakaupungissa tarvita.
Kokoomus kaataa soitellen maakuntayliopistot Aalto-yliopiston avulla. 50-luvun kokkarit eivät olisi antaneet ollenkaan yliopistoja Helsingin ulkopuolelle, koska täällä ei ole muka riittävästi älyllisiä resursseja. Kekkonen ja Saalasti uivat vastavirtaan ja perustivat Ouluun yliopiston vastustajista huolimatta. Nykyisistä poliitikoista ei ole edes säilyttämään yliopistoja alueillaan. Ylioppilaat puolestaan ovat kaiken ulkopuolella kuin lumiukot. Näillä eväillä yliopistoille käy kuin valtio-omisteisille tehtaille ts nurin menevät.
Lisäksi musiikkikasvatuksen alasajo myös tarkoittaa entisestään tunneköyhän Suomen psykologisten ongelmien lisääntymistä. Ottakaa ihmiset selvää mitä musiikki ja taide tekee aivojen sisällä, niin loppuu se vähättely.
Jottei totuus unohtuisi, eli mitä varten musiikkipedagogeja koulutetaan: Onko alalla työvoimapulaa? Kuinka paljon musiikinopettajia on työttöminä tai alityöllistettyinä? Mitkä ovat alan työmarkkinaodotukset tulevaisuudessa? Onko kyseessä mahdollisesti alueellinen vai valtakunnallinen tilanne, ja pannaanko Oulu ja Jyväskylä kilpasille? Kalliilla alalla ei pidä kouluttaa ihmisiä varmuuden vuoksi kortistoon.
Rehtori puhuu puuta heinää! Toisin sanottiin henkilökunnan kokouksessa koskien kyseistä päätöstä. Musiikkikasvatuksen opiskelijat eivät valmistu tietyn instrumentin solistiksi, vaan musiikkipedagogeiksi, joilla on koulutus kymmenistä eri instrumenteista. Tähän vielä päälle kaikki muut koulutuksen osa-alueet.
Yliopiston YT-neuvottelut alkavat huhtikuussa 2009. 15-20% budjettivaroin ylläpidettyä virkaa poistuu. Luonnollinen poistuma otetaan ensimmäisenä huomioon, minkä jälkeen on vielä paineita vähentää väkeä. Professoreista lähtevät ne jotka eivät viimeisen 5 vuoden aikana ole tehneet mittareilla mitattavaa tulosta, kuten väitöskirjaohjausta (=väitelleitä tohtoreita), Journal-artikkeleita jne. Muusta henkilökunnasta pyritään vähentämään karsimalla ns. suojatyöpaikkoja. Mahdolliset lomautukset eivät koske projektivaroin palkattua henkilöstöä. Muutamia uusia virkojakin tosin perustetaan, erityisesti tehostamistoimia silmälläpitäen.
12:45 "Sisäpiiristä kajahtaa" Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusta voisi valmistuneiden työllistymisen perusteella kutsua solistikoulutukseksi. Käytännössä Jyväskylästä ja Oulusta työllistytään koulutuksen varsinaisen ydinsisällön mukaisesti musiikinopettajiksi. Maantieteellisesti myös Kehä III:n sisäpuolella on paljon Oulun ja Jyväskylän kasvatteja.
Oulun yliopiston musiikkikasvatuksesta ovat parhaat voimat - henki - lähteneet, nyt on luopumisen aika. Turha kouluttaa solisteja, eikä se ole edes yliopiston tehtävä. Hemmetin kallista ja tehotonkakin suhteessa muuhun kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutukseen.
Heikki, käypä lukemassa yliopiston RAE-arviointi, ja vertaa arvokkaampina pidettyjen tekniikan ja taloustieteen arviointeja alirahoitetun ja ylityöllistetyn humanistisen tiedekunnan arviointiin. Sitten voimme miettiä mikä tilanne olisi jos humanistinen tiedekunta saisi kunnollisen rahoituksen. Mainitsen vielä, että laadukkaan tutkimuksen lisäksi humanistisen tiedekunnan opetus on korkealaatuista. Olen nähnyt millaista se on joissa muissa tiedekunnissa ja sääliksi käy näitä opiskelijatovereita. Humanistisen tiedekunnan opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta ovat ammattitaitoisia, fiksuja ja ystävällisiä eivätkä kaavoihin kangistuineita oman kunnian tavoitteilijoita (mutta eivät kai sellaiset humanistiseen tiedekuntaan eksyisi muutenkaan...)
Koppari: Suomessa tuo opettajien "ammattikoulutus" satutaan hoitamaan yliopistossa, mikä lienee yhtenä syynä Pisa-tutkimusten jne. todistamiin peruskoululaisten korkeisiin oppimistuloksiin. Musiikkikasvatuksen koulutuksen kalleudesta johtuen resurssit on kohdistettava opetukseen tutkimuksen kustannuksella, mikä luonnollisesti vähentää laitoksen tieteellisiä meriittejä. Pitäisikö vain hyväksyä, että akateemisen koulutuksen piiriin kuuluu monenlaisia aloja?
Melkoista kommentointia joillakin. Kylläpä maailmassa on paljon kapeakatseisuutta ja tietämättömyyttä.. Toivottavasti kyseessä on vain provosointi eikä akateemisten (=yleensä fiksuina pidettyjen) ihmisten todelliset mielipiteet.
eikös näitä turhia tyhjän päiväsiä tutkijoita oo jo ihan tarpeeks .niin turhaa niin turhaa on tutkimus
Oulussa on ajettu alas jo muutama tuloksia tehnyt osasto, joten luultavasti mahdolliset ajasalat ovat täysin perustelemattomia ja ähinnä rahalliseen tuottoon perustuvia. Jos osasto ei saa rahakkaita tutkimuksia yrityksiltä niin heikoilla on.
Musiikkipedagogien tarpeellisuutta ei mielestäni voi kyseenalaistaa, varsinkin kun ottaa huomioon sen, miten huonosti suomalainen nuoriso nykyään voi. Katastrofaalisia esimerkkejä löytyy tosiaan parin vuoden sisältä jo muutama. On hyvä, että suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on luonnontieteellisesti ja teknillisesti maailman parhaimpiin kuuluva koulutus, mutta kyllähän tässä jokainen voi jo huomata, kuinka tarpeellisia ja hyväksikoettuja kouluaineita kuvaamataito ja musiikki, samoiten kaikki muut taideaineet ovat. On totta, että taideaineita ajetaan koko ajan alas, mutta onko se nyt mikään syy kyseenalaistaa musiikkikasvatuskoulutuksen tarpeellisuutta nyky-yhteiskunnassamme? Ei minun mielestäni. Hyvinvointiin kuuluu myös psyykkinen hyvinvointi, jota musiikkikasvatus edistää mielestäni todella paljon. Kunhan vain kouluissa sitä olisi opettamassa työnkuvaan koulutetut taitavat yliopistokoulutuksen saaneet musiikkipedagogit.