Ko­ro­tet­tu Yh­dys­tor­ni näyt­täi­si tältä

Jo kahdeksan kerrosta riittää avaamaan Ouluun ja sen merelliseen porttiin aivan eri näköalat. Siksi nykyistä korkeampien talojen rakentaminen Oulun ydinkeskustaan viehättää ajatuksena, vaikka huippunäköaloja tuskin olisi sittenkään tarjolla kuin harvoille.

Jo kahdeksan kerrosta riittää avaamaan Ouluun ja sen merelliseen porttiin aivan eri näköalat. Siksi nykyistä korkeampien talojen rakentaminen Oulun ydinkeskustaan viehättää ajatuksena, vaikka huippunäköaloja tuskin olisi sittenkään tarjolla kuin harvoille. Asiantuntijat myös muistuttavat, että toisten näköalat pimenevät alakerroksissa, jos muita taloja korotetaan.

"Minä en pidä sitä välttämättömänä. Jos halutaan korkeampaa rakentamista, Oulusta löytyy siihen parempia paikkoja, joista oikeasti avautuu niitä merinäköaloja", napauttaa Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston johtaja, professori Helka-Liisa Hentilä.

"Minusta on hyvä idea, kun kaupunki on järjestänyt käynnissä olevan pohjoismaisen arkkitehtikilpailun Länsi-Toppilaan. Siellähän on isomittakaavaista teollisuusrakentamista jo ennestään."



Raksilan puolelle
lisää kerroksia


Asemakaavapäällikkö Matti Karhula on samoilla linjoilla. Länsi-Toppilassa sallitaan 15 kerrosta, ja sinne tämä korkeus sopii. Ympärillä on tilaa, ja aluella päästään alusta lähtien liikkeelle, koska koko kaupunkirakenne suunnitellaan vaihe vaiheelta. Karhula nostaa esiin myös jo 1990-luvulla esitetyn ajatuksen.

"Pitäisi tarkastella asemanseudun Raksilan puolta, sitä varsin väljää kenttää, ylimitoitettua linja-autoasemaa ja niin edelleen", Karhula korostaa.

"Sinne pitäisi rakentaa korkea talo tai taloja."

Oulun ydinkeskustan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Rautiainen on asunut keskellä kaupunkia yli 50 vuotta, ja hän liputtaa nykyistä selkeästi korkeampien talojen puolesta. Hän uskoo, että keskustaan tarvitaan nimenomaan lisää asuntoja, ja niitä korotettuihin taloihin voisi sijoittaa.

"Kun Oulu on muutenkin tällainen matala kaupunki, jossa ei ole mäkiä, kyllä täällä voisi korottaa esimerkiksi Yhdystornia, Hallituspuistoa ja Vakuutustornia", Rautiainen miettii. "Ainakin niihin voisi tulla lisäkerroksia muutama tuonne 15 kerrokseen saakka."

"Jos ajatellaan, että keskustaa kehitetään - ottamatta kantaa siihen, pitääkö Kallioparkki rakentaa vai ei - niin kyllä se varmaan silloin tarkoittaa tonttien rakentamistehokkuuden lisäämistä eli korkeutta ylöspäin", uskoo Asunnonvaihtokeskus.Comin varatoimitusjohtaja Pentti Kämäräinen. "En minä pidä sitä pahana, mutta kuinka korkeaksi mennään, se on sitten eri asia."



Asukkaita lisää ydinkeskustaan


Erkki Rautiaisen mielestä mahdollisia kohteita voisivat olla Gallerian kortteli, jos sitä ruvetaan purkamaan, tai Rautakulman tontti. Yksi pulma vanhojen rakennusten korkeuden korottamiselle on rakennusten perustusten kestäminen.

Rautiaisen mukaan Pakkahuoneenkatu 21:n toimistotaloa olisi haluttu korottaa parilla kerroksella rakennuksen purkamisen välttämiseksi, mutta perustukset eivät kestäneet.

"Se on huomattava tekninen ja taloudellinenkin ongelma. Perustusten vahvistaminen maksaa valtavasti rahaa."

"Oulussa puhutaan juuri siitä, että keskustan pitäisi olla elävä, ja yksi osa siitä on, että keskustassa on asukkaita myös illalla ja yöaikaan", korostaa myyntipäällikkö Jorma Kinnunen Realia Managementista.

"Ehkä joitakin taloja voisi korottaa kolme-viisi kerrosta, olkoon niissä alakerrassa toimistoja tai mitä tahansa, mutta siellä ylimmissä kerroksissa voisi olla asuntoja. Uskoisin, että tämmöisellä voisi olla kysyntää ja silloinhan me saataisiin pysyvää asujaimistoa keskustaan myöskin."

Ilmoita asiavirheestä