Wikipediaa parodioiva Hikipediakin sen tietää: Oulunsalo tunnetaan parhaiten lukuisista katusählyjoukkueistaan. Näillä seuduilla laji tosin tunnetaan rappiksena, ja nimen alkuperä liittynee rapapallo-sanaan. Rapa roiskuukin välillä, sillä sitä pelataan kesät talvet omakotialueiden kujilla ja pihoilla.
– Kyllähän se suorastaan kansallislaji täällä on, Pitkäkankaan koulun liikunnanopettaja Kari Seppä luonnehtii.
Kun ikää tulee lisää, siirrytään siisteihin sisätiloihin pelaamaan salibandya. Paikallisen salibandyseuran STB Suolan aktiivien Antti Tervosen, Ville Karhun ja Henri Hyppösen mukaan harrastusinto näkyy jäsenmäärän kasvuna. Rappiksen kautta myös "kasvetaan" muihin joukkuepeleihin.
– Täällä on paljon lapsiperheitä, ja pihapelit ovat kuuluneet ainakin 20 vuotta oulunsalolaiseen kulttuuriin, seuran puheenjohtaja Ville Karhu tuumii.
Henri Hyppönen pitää liikunnanopettaja Kari Seppää tärkeänä lenkkinä ja innostajana salibandyssa. Palloiluhallillakin lienee osuutta asiaan, sillä valmistuessaan 1990-luvun alussa se oli Oulun seudun ensimmäisiä.
Myös Suolan miesten oma innostus salibandyyn ja joukkuelajeihin on lähtöisin pihapeleistä. Rappista tuli pelattua jääkiekon ohella.
– Välillä homma meni aika totiseksi. Kun jokainen halusi voittaa, saattoi olla, että jollakin sattui vähän kipeästi, Tervonen kertoo.
Suolalla on monentasoisia joukkueita salibandykerhoista kakkosdivisioonassa pelaavaan miesten edustusjoukkueeseen. Viitosdivisioonassa perheellinenkin voi pitää pelitaitojaan yllä.
Junioreille on salibandykerhon lisäksi kolme joukkuetta. Hyppösen mukaan seuralle on tärkeää, että kynnys on niin matalalla, että jokainen lapsi pystyy harrastamaan.
Pitkäkankaan yläkoulussa salibandy on ollut suosittu valinnaisaine jo 20 vuoden ajan. Tänä vuonna se on valinnaisena 140 oppilaalla. Menestystäkin on tullut, sillä koulun joukkueet ovat napanneet vuosien varrella useita mitaleita Koululiikuntaliiton kisoissa.
Pitkäkankaan koulun menestys Koululiikuntaliiton kisoissa tuskin on sattumaa. Jotakin täällä tehdään oikein.
– Kaikki lähtee siitä, että meillä on hyvät tilat pelata. Menestys on tullut sivutuotteena, Kari Seppä sanoo.
Seppä muistelee, kuinka monesti vasta yön kähmässä etelän kisoista palannutta koulun voittojoukkuetta on ollut vastassa parisataa ihmistä. Seuraavan päivän aamunavauksessa on kajahtanut vielä Porilaisten marssi.
– Se on ollut kuin Kärppä-huumaa pienoiskoossa.
Viime vuonna tilanne on muuttui, kun Oulun kaupunki ei enää suostunut maksamaan Koululiikuntaliiton kisoihin osallistumista.
– Nyt pelaamme kaupunkimestaruuksista.
