Oulun rakennusvalvontavirastoon on tullut Karjasillan alueelta kyselyjä rintamamiestalojen purkamiseksi uudisrakennuksen tieltä. Virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö sanoo, että kun keskusteluissa on tuotu esiin rakennusten säilyttämistarve, monikaan kyselijä ei ole vienyt asiaa purkulupahakemuksen tasolle.
Purkupaineiden taustalla on taannoinen rakennusvalvontaviraston myöntämä purkulupa Karjasillan Uumajanpuiston reunamilla sijainneelle talolle. Ympäristökeskus teki asiasta valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi sen. Nyt tontille on nousemassa uudisrakennus.
Moni Karjasillan miljöön säilyttämisen kannalla oleva pelkää, että ensimmäinen uudisrakennus saa aikaan lumipalloilmiön. Pelkoa kasvattaa myös se, että viime kesästä lähtien Karjasillan rintamamiestaloja on myynti-ilmoituksissa kaupattu tontteina ja niissä on korostettu mahdollisuutta purkaa 1940-50 -luvun rakennus ja rakentaa tilalle nykyaikainen talo.
"Se on virheellinen myyntiperuste, sillä purkaminen ei ole ollenkaan selvä asia. Alueen tavoitteet ovat aivan päinvastaiset, sillä painopiste on rakennuskannan säilyttämisessä", Mäkikyrö tuomitsee.
Karjasillan nykyinen asemakaava on vuodelta 1980, jolloin laadittiin myös alueen rakentamistapaohjeet. Suojelupyrkimys on kirjattu rivien väleihin, mutta varsinaista suojeluvelvoitetta ei ole.
Purkulupa myönnettiin
ohjeiden mukaan
Oulun kaupungin teknisen keskuksen asemakaavapäällikkö Matti Karhula sanoo alueen asemakaavan nykyiselläänkin pyrkivän siihen, että nykyinen rakennuskanta säilyisi. Alueella on olemassa korjausohjeet, joita tiukennetaan yhteistyössä kaupungin ja Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston kanssa.
"Kysymys on siitä, edellyttääkö Karjasillan tilanne koko alueen asemakaavan muutosta. Kaupungin näkemys on, että tulevat korjaustapaohjeet ovat niin sitovia, että rakennusvalvonta voi tukeutua niihin päättäessään mahdollisista purkuluvista. Lupien saaminen tulee olemaan hyvin tiukkaa", Karhula painottaa.
Purkulupia voidaan kuitenkin myöntää, jos perusteet ovat olemassa. "Alueella ei tällä hetkellä ole olemassa purkukieltoa, ainoastaan säilyttämistavoite. Käymme hankkeita läpi tapauskohtaisesti ja tutkimme onko purkamiselle perusteita", Mäkikyrö tähdentää.
Hänen mukaansa ainoa annettu purkulupa myönnettiin Ympäristökeskuksen kanssa sovittujen ohjeiden mukaisesti:
"Meillä oli aiemmin ohje, että jos purkulupaa haetaan, niin samassa yhteydessä pitää olla uudisrakennuksen lupahakemus, jossa todetaan, että se on ympäristöön soveltuva. Toimimme viime keväänä ja kesänä sen ohjeen mukaisesti. Nyt ohjetta on tiukennettu ja säilyttämispyrkimystä voimistettu."
Korjaustapaohjeiden laatija, Oulun yliopiston korjausrakentamisen ja rakennussuojelun yliassistentti, arkkitehti Anu Soikkeli sanoo, että Karjasillan vanhan rakennuskannan säilyminen edellyttää kaavan uusimista ja pikaista rakennuskiellon julistamista.
"Korjaustapaohjeilla ei ole mitään merkitystä silloin, kun omistaja on jo tehnyt päätöksen, että haluaa purkaa oman talonsa. Kaava on ainoa, joka pystyy estämään purkamisen, muut toimenpiteet ovat vain hartaita toiveita."
Hän uskoo, ettei kaavaa ole lähdetty uusimaan siksi, että prosessi voi viedä useita vuosia. "Suojelukaava tulee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin."
Hän pelkää, että muut purkulupaa hakevat käyttävät ainoaa myönnettyä lupaa ennakkotapauksena, sillä omistajat voivat vedota tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. "Jos kaava ei ole suojelukaava, ei ole suuria mahdollisuuksia estää muiden rakennusten purkamista, kun yksi hakemus on mennyt läpi."
