Oulun kaupunginvaltuusto päättää maanantaina, rakennetaanko Oulun ydinkeskustaan kallioparkki vai hajautetaanko pysäköinti. Kaleva pyysi lukijoilta kysymyksiä asioista, jotka heitä kallioparkissa askarruttavat. Kysymyksiä tuli pitkälti toistasataa.
Kysymyksiin vastasi viisi asiantuntijaa: Apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala, veti keskustan kehittämisen rahoitustyöryhmää, Asemakaavapäällikkö Matti Karhula, keskustan kehittämisen työryhmän sihteeri, Teknisen keskuksen johtaja Matti Matinheikki, Asuntotoimenpäällikkö Jukka Kokkinen ja Oulun Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Lauri Manninen.
Mitä tämä oikeasti tulee maksamaan kaikkine sivuvaikutuksineen?
TK: Rakentaminen maksaa arviolta 59,5 miljoonaa euroa. Se sisältää muitakin tiloja kuin pelkän parkkihallin. Kustannukset kerätään kiinteistöjen omistajilta ja yrityksiltä.
Suhdanteet totta kai vaikuttavat toteutuviin kustannuksiin. Kumpaan suuntaan, se on kysymysmerkki. Sivuvaikutuksien arviointi on haasteellista. Rakentamisaikana aiheutuu häiriöitä liiketoiminnalle, mutta rakentaminen synnyttää työpaikkoja ja edistää tulevien investointien ja työpaikkojen toteutumista. Tämä on investointi pitkälle tulevaisuuteen.
Jos toiminta ei ole kannattavaa, kuka maksaa tappiot?
TK: Kaupunki loppukädessä vastaa kaikista omistuksistaan. Osakeyhtiötä voidaan tarvittaessa pääomittaa ja saada sijoitus takaisin taloudellisen tilanteen sen salliessa. Kaupunki on kärsivällinen omistaja, eivätkä yhtiölle asetettavat tuotto-odotukset ole näin ollen kohtuuttomat.
Pysäköintitoiminta on liiketoimintaa, eikä se kuulu kaupungin perustehtäviin. Pysäköintiyhtiö on hyvässä kunnossa ja pystyy hinnoitteluillaan ja pysäköinnin houkuttelevuudella kehittämään liiketaloudellista tilannettaan. Tilannetta helpottaa, jos kaupungin keskusta on elinvoimainen ja sinne saadaan houkuttelevuutta tukevia investointeja.
Kallioparkin kustantaa yritys, joka on Oulun kaupungin omistuksessa. Oulun kaupunki saa varansa verotuloista. Eikö tämä tarkoita, että kallioparkin todellinen kustantaja on oululainen veronmaksaja?
TK: Verovaroja ei mene hankkeeseen. Kiinteistönomistajat ovat maksaneet tai maksavat velvoiteautopaikkamaksuja kaupungille. Ne sijoitetaan osakepääomaksi yhtiöön.
Jos yhtiö tekee myöhemmin hyvää tulosta, se voi maksaa esimerkiksi osinkoa kaupungille, jolloin kaupunki saa tuloja. Se onkin jatkossa strateginen linjaus kaupungilta, haluaako se osinkoa vai tuleeko yhtiön pyrkiä nollatulokseen.
Jos joskus joudutaan sijoittamaan lisäpääomaa hetkellisen huonon tilanteen korjaamiseksi, niin yhtiö voi ottaa lainaa (esimerkiksi pankilta), jolloin yhtiö maksaa sen sovitun maksusuunnitelman mukaan takaisin.
Miten on laskettu kalliosta saatavan murskeen tuotto? Tällä hetkellä kalliomursketta ajetaan Ouluun kaukaa talousalueemme ulkoreunoilta. Kalliomurskeen veroton hinta jalostusasteesta riippuen on noin 6 - 8 euroa tonni. Montako tonnia mursketta saadaan Kallioparkin kohdalta? Käykö niin, että saadulla tuotolla katetaan koko parkin rakentaminen?
TK: Kalliomurske on urakkakilpailun yksi elementti eli se tulee olla sisällä urakkatarjouksissa.
Miten estetään keskustan talojen siirtyminen ja halkeilu, kun maapohja rei´itetään?
MM: Kalliotilojen päälle jää riittävästi kalliota, joka kannattaa kallion yläpuolella olevan maaperän ja kaikki yläpuolella olevat rakennukset ja rakenteet.
Maanalaisen kaavan mukaan kalliotiloihin on mahdollista rakentaa kaksi ajoneuvoyhteyttä. Henkilö- ja ilmanvaihtojärjestelmien pysty-yhteyksiä voidaan rakentaa kymmeneen paikkaan. Maaperään ja kallioon tehdään tarvittaessa yhteyksiä vain näihin tutkittuihin paikkoihin. Pysty-yhteyksien rakentaminen on vaativaa ja tarkkaan suunniteltua rakentamista, jolloin riskit tiedostetaan ja riskien hallinnan taso on erityisen korkealla tasolla.
Eikö kallioparkki ole tulipalotilanteessa surmanloukku?
MM: Tulipalotilanteet on tarkasteltu palosimulaationa (palotilanteen toiminnallinen tarkastelu). Tämä tarkastelu tarkennetaan vastaamaan lopullista suunnitteluratkaisua. Näillä menettelyillä yhteistyössä paloviranomaisten kanssa laitoksesta syntyy pysäköintilaitos, jossa mahdolliset tulipalot voidaan hallitusti ja turvallisesti hoitaa.
Onko torin rampin yhteydessä huomioitu mahdollinen suurtulva esimerkiksi syysmyrskyn yhteydessä?
MM: On huomioitu eri tavoin. Ratkaisumallista riippuen tulvimisvaaran eliminointiin on käytettävissä erinäisiä keinoja. Torin ajoneuvoyhteyden sisäänkäynnin tasoa nostetaan riittävästi tai tehdä sinne tulvaporttijärjestelmä. Kalliotilojen toiminnallisten ratkaisujen myötä tulvavesillä on mahdollisuus valua kellaritiloihin, joissa ne eivät aiheuta henkilövaaraa. Lopullisen riskianalyysin ja toteutusratkaisun pohjalta valitaan riittävä(t) menetelmä(t).
Minne pakokaasut johdetaan?
MM: Laadukkaalla ilmanvaihtojärjestelmällä laitoksen poistoilma, pakokaasut mukaan lukien, johdetaan pystykuiluja myöten riittävän korkealle: kortteleissa rakennusten kattopintojen yläpuolelle ja puistoissa asemakaavan vaatimusten mukaisesti rakenteellisia piippuja myöten riittävään korkeuteen.
Riittääkö Suomessa ammattitaitoista väkeä louhintaan, kun kaikki ovat jo kaivoksilla töissä?
MM: Tämän hetkisen näkemyksen mukaan kalliorakentajakapasiteettia vapautuu suurista hankkeista vuoden 2012 loppupuolella, jolloin Oulun hankkeen varsinaiset tunnelilouhinnat olisivat alkamassa. Tämän lisäksi lisäkapasiteettia on tiedossa rajojen ulkopuolelta.
Miten on kartoitettu räjäytysten aiheuttamat vahingot rakennuksille?
MM: Vaikutusalueella olevien rakennusten ja niihin sijoitettujen toimintojen ja laitteiden tärinäkestävyydestä on tehty alustava riskikartoitus, jota valittava urakoitsija tarkentaa.
Tämän pohjalta määritellään todellinen taso, mitä rakennukset kestävät ja edelleen louhintavaiheen tärinätaso, jota voidaan luotettavasti käyttää.
Tämän lisäksi vaikutusalueella olevat rakennukset tarkastetaan ennen rakentamista olemassa olevien vaurioiden osalta ja rakentamisen jälkeen uudelleen. Silloin tiedetään, onko rakentaminen aiheuttanut jotain.
Paljonko pysäköinti maksaa per tunti?
LM: Rahoitustyöryhmän raportissa on lähdetty siitä, että keskitetyn ratkaisun arvonlisäverollinen tuntitaksa on sama kuin keskustan ykkösvyöhykkeen nykyinen taksa eli 2 euroa tunnissa. Näin olisi viiden ensimmäisen toimintavuoden ajan. Sen jälkeen maksu korotetaan 2,50 euroon tunti.
Hajautetussa vaihtoehdossa taksa on rinnastettu kakkosvyöhykkeen nykyiseen taksaan (1,20 euroa tunti) hieman korottaen eli 1,50 euroa tunti. Korotussykli on sama kuin keskitetyssä.
Montako hissiä kallioparkkiin tulee?
MM: Todennäköisesti hissikuiluja toteutetaan arviolta seitsemän. Niissä jokaisessa on useita hissejä. Asemakaavan mukaan hissikuiluja ( porrashuoneita) on mahdollisuus rakentaa kahdeksaan eri paikkaan. Osa on pakollisia poistumisteitä ja osa valinnaisia tontinomistajien mahdolliseen tarpeeseen rakennettavia. Yhteen hissikuiluun toteutetaan 1-4 hissiä.
Kuinka paljon paikoista tulee niin sanottuun ostosasiointiin?
LM: Laskelmissa keskitetyn vaihtoehdon lyhytaikapysäköintiin varataan 80 prosenttia paikoista, hajautetussa mallissa 70 prosenttia.
Miten Kallioparkista tehdään houkutteleva: nostetaanko katupysäköinnin hintaa vai loppuuko se kokonaan?
MK: Katupysäköinti loppuu kokonaan. Keskustasta tulisi autoton. Kallitiloihin on helppo ajaa ja hallit ovat suuria. Kulkuväylät mitoitetaan kuten maantiet eli kahden kuorma-auton pitää mahtua kohtaamaan rampilla. Kallistukset eivät saa olla liian jyrkkiä. Alaosa olisi samassa koordinaatissa yläpuolella olevan kaupungin ja katuverkon kanssa, eli alhaallakin voi tarkkaan sanoa, että olet nyt tässä kohtaa. Mutta valittiinpa kumpi malli vaan, keskustan kehittäminen perustuu hyvin voimakkaasti siihen, että ihmiset tulevat sinne jalkaisin, polkupyörillä tai linja-autoilla.
Keitä ovat Oulun Pysäköinti Oy:n taustahenkilöt?
LM: Oulun Pysäköinti Oy:n omistaa Oulun kaupunki 100 prosenttisesti. Yhtiön hallituksen valitsee yhtiökokous kaupunginhallituksen antaman ohjeen (tänä vuonna 29.3.2010 §212) mukaisesti. Hallituksen jäsenet ovat: Raimo Hämeenniemi (puheenjohtaja), Marjatta Törmälehto, Marja Lähde, Marko Paalavuo ja Jussi Tervonen.
Mitä tapahtuu nykyisille parkkitaloille, jos kallioparkki rakennetaan? Puretaanko ne?
LM:Kumpaakaan pysäköintivaihtoehtoa (keskitetty 900 paikkaa/hajautettu 860 paikkaa) ei mitoiteta tai rakenneta tämän hetken akuuttiin tarpeeseen vaan pääosin lähitulevaisuuden tarpeisiin.
On huomattava, että ydinkeskustaan suunnitellaan rakennettavaksi noin 150?000 metriä lisätilaa, jonka käyttäjät loisivat suuren osan laitosten pysäköintitarpeesta. Ihan kokoluokkana vertailun vuoksi Raksilan marketeissa on noin 30?000 metriä liiketilaa ja noin 700 paikkaa.
Eli nykyisiä Oulun Pysäköinti Oy:n pysäköintitaloja, Autosaari ja Autoheikki, ei suunnitella purettavaksi. Ne ovat edelleen tarpeellisia ja niiden purkaminen olisikin sopimusteknisesti vaikeaa ja kallista. Nykyisiä 50 vuoden velvoitepaikkoja on molemmissa taloissa ja velvoitteet purkautuvat vasta vuonna 2039.
Mikä on Arinan osuus urakassa? Mitä Arina hyötyy ja mitä Arina saamastaan hyödystä maksaa?
JK: Arina on yksi keskustan tontinomistajista. Arina maksaa, kuten muutkin tontinomistajat, tonttiensa osuudet korttelin huoltotilan ja huoltokuilun louhinnasta sekä kaikkien edellä mainittujen tilojen jatkorakentamisesta.
Kokonaiskustannus tontinomistajille riippuu kuhunkin huoltotilahankkeeseen mukaan lähtevien tonttien määrästä ja lopullisesta suunnitteluratkaisusta.
Lisäksi kortteleiden tontinomistajat sallivat kaupungin toteuttaa kalliotilojen edellyttämät hissit ja portaat kalliotilasta kortteliinsa. Tontinomistajat hyötyvät siitä, että ydinkeskustan huolto toimii joustavasti ja häiriöttä maan alta. Katuympäristö saadaan näin turvallisemmaksi, viihtyisämmäksi ja vetovoimaisemmaksi.
Lisäksi tontinomistajat hyötyvät siitä, että huolto kalliotilojen kautta antaa mahdollisuuden sijoittaa hieman enemmän liiketilaa kortteliin.
Millä logiikalla kallioparkki antaa enemmän rakennusoikeutta kuin hajautettu. Rakennusoikeushan on kiinni kerrosluvusta ja täysin kaupungin virkamiesten oma päätös?
MK: Rakennusoikeuden ja kerrosluvun määrittelee asemakaava. Asemakaavan hyväksyy valtuusto, eivät virkamiehet. Vaikka molemmissa malleissa, sekä hajautetussa että keskitetyssä, on suurin piirtein saman verran autopaikkoja, tullaan keskitetyssä mallissa toimeen vähemmällä autopaikkamäärällä, koska keskellä parkkiruutu on tehokkaammassa käytössä kuin laidalla. Näin tulevan lisärakentamisen varalle jää kalliotiloissa enemmän paikkoja kuin hajautetussa mallissa.
Rakennusoikeuden laskemissa käytetään kalliotiloissa lievennyskerrointa 1,4. Hajautetussa mallissa Mannerheimin puiston alla, jossa kerrointa ei käytetä, yksi autopaikka vastaa 85 kerrosneliötä rakennusoikeudessa. Kalliotiloissa kertoimen kanssa yhtä autopaikkaa kohti on 120 neliötä. Näillä laskutoimituksilla Mannerheimin puiston paikoista suurempi osa menee velvoitekäyttöön kuin kalliotiloissa ja pienempi osa jää tulevan rakentamisen varalle.
Lievennyskertoimen käyttö perustuu valtuuston päätökseen, jonka mukaan kalliotilojen otollisen sijainnin, helppokäyttöisyyden ja autopaikkojen suuren määrän takia kallioparkkia käytetään enemmän ja vaihtuvuus on suurempi kuin vähän syrjemmässä olevassa ja vähän pienemmässä laitoksessa. Voidaan tietenkin keskustella siitä, pitäisiko Mannerheimin puistossakin olla jokin kerroin.
Laajeneeko kävelykatu koko ydinkeskustan kokoiseksi, jos autot ajetaan maan alle?
MK: Kallioparkki ei vaikuta siihen, minkä kokoiset kävelykatualueet kaupunkiin rakennetaan. Molemmat mallit, hajautettu ja keskitetty, tähtäävät kävelykatualueiden laajenemiseen noin kaksinkertaiseksi.
Miten huoltoliikenne voidaan siirtää maan alle? Tuleeko pitkiä kuljetusmatkoja?
MK:Kalliotiloissa olevat kiinteistöjen huoltotilat ovat täsmälleen niiden alla. Ne ovat muulta liikenteeltä suljettuja tiloja, joiden rakentamiskustannuksista ja ylläpidosta vastaavat kiinteistöt itse.
Suunnittelussa huoltoajoneuvoksi lasketaan 12 metrin pituinen kuorma-auto, jonka korkeus on 4,2 metriä. Kun esimerkiksi Galleria- ja Kauppurikortteleilla olisi yhteinen huoltohalli kalliotilassa, pitää varautua siihen, että siellä voi on yhtä aikaa viisi kuorma-autoa ja kaksi tai kolme jätepuristinta. Jotta kuorma-autot pystyvät liikkumaan, tulee hallin olla vähintään 500 neliötä. Hallista on suorat hissiyhteydet tavarataloihin tai kortteleiden eri kerroksiin.
Huoltoajoneuvot ei siis pyöri kalliotiloissa muun liikenteen seassa vaan menevät omiin halleihinsa, joissa on ovet. Se taas, paljonko huoltotiloja tarvitaan, riippuu siitä, mitä toimintoja korttelissa on ja kuinka paljon. Hajautetussa mallissa samat huoltotilat pitää osoittaa uusien rakennusten kellaritiloihin.
Miksi sisäänajoramppien sijainnit on jätetty puolitiehen? Eivätkö esimerkiksi Hallituskatu matkakeskuksen yhteydessä, Raatti, Heinäpää, Karjasilta, molemmat rautatien alitukset tai Limingantulli olisi olleet parempia vaihtoehtoja?
MK: Ehyttä kalliota on vain kaupungin keskustassa kumpumainen muodostuma. Jos esimerkiksi Raksilasta haluttaisiin sisäänkäynti kalliotiloihin, pitäisi rakentaa kadunalaista betoniputkea ainakin 450 metriä. Se olisi rakenteellisesti erittäin vaikeaa ja kallista. Aivan sama olisi tilanne Heinäpäästä: kallio alkaa etelästä päin tultaessa vasta Saaristonkadun jälkeen.
Itään mennessä kalliossa on ruhjevyöhyke kaupunginojan alapuolella Uudenkadun kohdalla. Meren suuntaan se jatkuu ehyenä, paitsi kaupungintalon kohdalla on iso monttu, reikä suorastaan, mutta se ei ole mitenkään kuvannollista.
Kalliotilojen pysäköintihallit tulevat noin 30 metriä kadun pinnasta alaspäin. Holvien korkeimman kohdan päälle pitää jäädä ehjää kalliota vähintään 10 metriä. Sen päällä on vielä irtomaata.
Paljonko keskustan liiketilojen lisärakentaminen tuottaisi uusia työpaikkoja?
MK: Eräs arvio on, että kun liiketilojen pinta-ala kaksinkertaistuisi nykyisestä, tarkoittaisi se 500 kaupan työpaikkaa ja 150 työpaikkaa ravintola- ja ravitsemustoimintaan.
Miksi Mannerheimin puisto kansiparkin sijaintina olisi "liian kaukana"? Liian kaukana mistä?
MK: Eihän kukaan ole sanonut, että se on liian kaukana. Sen etäisyys on 200-300 metriä ydinkeskustasta. Jokainen saa itse miettiä, onko se liian kaukana vai liian lähellä.
Lievennyskertoimessa on arvioitu, että kalliotiloihin keskustan alapuolelle sijoittuvien autopaikkojen käyttöaste on suurempi kuin Mannerheimin puistossa. No miksi? Ihmiset haluavat ajaa mieluummin lähes ovesta sisään.
Mitä tekevät ihmiset, jotka eivät nytkään uskalla ajaa parkkitaloihin?
MK: Opettelevat ajamaan.
