Mainos

Historiaa on, mutta piilossa

Kaupunkiarkeologi Timo Ylimaunu (vas.)ja rakennustutkija Pasi Kovalainen pohtivat Oulun historiaa. Kaupunkiarkeologi Timo Ylimaunu (vas.)ja rakennustutkija Pasi Kovalainen pohtivat Oulun historiaa.
  • Kaupunkiarkeologi Timo Ylimaunu (vas.)ja rakennustutkija Pasi Kovalainen pohtivat Oulun historiaa.
  • video
Oulu  19.6.2009 | Marja Nousiainen Muuta tekstin kokoa -+
Näkyvätkö Oulun historia ja kulttuuri katukuvassa? Alan ammattilaiset eivät ole yksimielisiä oikeista vastauksista. Meren ja tervan tulisi kaupungilla kuitenkin kuulua ja näkyä. 400 vuoden historia muokkaa kaupunkilaisen identiteettiä ja antaa perspektiiviä tähän päivään. Sen avulla saadaan myös matkailutuloja. Historiallista kaupunkia voi ylpeänä esitellä. Historiaton ei juuri kiinnosta edes sen omia asukkaita.

Oulun historia ei ala Nokian noususta vaan monta sataa vuotta sitä ennen. Maan ja meren liitto synnytti jokisuulle kauniin ja touhukkaan kaupungin. Alan ammattilaisten silmissä historiaa on purettu tahallaan ja tahattomasti, mutta sitä myös pyritään aktiivisesti vaalimaan. Historiaton kaupunki on kuin muistinsa menettänyt ihminen.

Kaupunkiarkeologi Timo Ylimaunu Oulun yliopistosta ideoi keskustaan kävelyreittiä mietiskellessään, missä historia voisi näkyä enemmän. "Hupisaarilta Ainolan puiston ja Oulun linnan kautta kauppatorille ja sieltä Pikisaareen. Tämän kävelyreitin varrelle mahtuu koko Oulun historia keskiajalta lähtien. Tälle pätkälle pitäisi myös rakentaa näkyvää historiaa jollakin tavalla. Reitti on valmiina, ja sitä voisi hyödyntää."



Meri ei näy
katukuvassa


Meri puuttuu katukuvasta."Oulun keskustasta katsottuna ei voi arvata olevansa merenrantakaupungissa. Veden ja maan liittoa pitäisi vahvistaa enemmän. Niiden keskinäinen suhde on ollut täällä aina tärkeä," toteaa Oulun yliopiston arkeologian lehtori Pentti Koivunen.

Jos ihminen tiputetaan keskelle Oulua, hän ei voi mitenkään päätellä, missä sitä ollaan. Tallinnassa, Tukholmassa tai Turussa omaleimaisuus antaa ilmeen keskustalle. "Oulusta puuttuu selkeä symboli. Ei ole Big Beniä eikä Eiffel-tornia", kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti Topiantti Äikäs mietiskelee.

Ainolan museosta katsottuna menneisyys näyttää levittäytyvän yli kaupungin."Historia kyllä näkyy jos kulkee silmät auki. Esimerkiksi Franzenin puisto ympäristöineen tai kaupungintalo sekä torin seutu näyttävät vanhaa Oulua", pohtivat museon rakennustutkijat Pasi Kovalainen ja Juhani Turpeinen.

"Sitä paitsi parhaamme on yritetty rakennusten suojelussa. Asiat eivät aina ole kuitenkaan meidän kädessä, eivätkä edes korkeimman kädessä, vaan poliittisten päättäjien ja rakennusfirmojen käsissä", Turpeinen sanoo.



Arkeologi
pelastaa jos voi


Pentti Koivunen on tutkinut työkseen Oulun historian vanhimpia kerroksia. Hän on uransa aikana omistautunut välillä hyvinkin pontevasti historian ja kulttuurin säilyttämiseen seisten esimerkiksi sinisen talon ja kivikukon suojelujoukoissa.

Pohjois-Suomelle on syntynyt kokonaan uusi esihistoria viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Pentti Koivusen mielestä Oulussa on menty parempaan suuntaan historian säilyttämisessä. Jotain on kuitenkin kadonnut lopullisesti. Timo Ylimaunu näkee Oulussa enimmäkseen pelastuskaivauksia.

"Arkeologi seisoo kuopan laidalla seuraamassa katutöitä. Jos jotakin löytyy, niin kaivinkoneet seis. Tällä tavalla tutkimuksen taso jää hyvin vajaaksi ja saatu materiaali on ongelmallista."

Toisenlaiseksi esimerkiksi Timo Ylimaunu nostaa Turun, jossa kaupunki on vuosia tehnyt kaivauksilla peeärrää. Oulu voisi hänen mielestään panostaa enemmän arkeologiaan ja nostaa sitä kautta omaa menneisyyttään esille.

Pentti Koivunen ajattelee välttämättömyyden sanelleen täällä ratkaisuja. "Oulun yliopiston perustamisen seurauksena kaupungin kasvu räjähti päättäjien ja virkamiesten käsiin. Eivät siinä suunnittelussa historialliset seikat paljon painaneet."



Jatkosotaa ei
haluta muistella


Oulu oli viime sodan aikaan saksalaisten varuskuntakaupunki. "Asia on hankala, ja siihen liittyy paljon kielteistä. Sodan muistoja on järjestelmällisesti hävitetty"" sanovat Pentti Koivunen ja Timo Ylimaunu.

Pasi Kovalaisen mielestä taas kaikki hävittäminen ei ole ollut tahallista. "On hankalaa säilyttää rakennuksia, jotka on alunperin tarkoitettu väliaikaisiksi." Tällainen on ollut esimerkiksi saksalaisten parakkialue eli vaakunakylä Hietasaaressa.

Sota Saksan rinnalla toi kaupunkiin vieraita, joista jälkipolvet eivät kehuskele rinta rottingilla. Hiljaa historiaan haudattuihin kuuluu esimerkiksi tohtori Aribert Heim. Tapettuaan juutalaisia Mauthausenissa hän tuli Ouluun töihin parantamaan SS-miehiä. Sodan jälkeen hän kuului etsityimpien sotarikollisten joukkoon. Ymmärrettävästi muisto ei kirvoita Oulussakaan kiitospuheita tai monumentteja.

"Minusta olisi kuitenkin hyvä muistaa, että myös jatkosodan historia on osa omaa menneisyyttämme. Pidimme siitä tai emme, se muokkaa monella lailla minäkuvaamme ja siksikin asiat ja tapahtumat voisi vetää piilosta pois", Timo Ylimaunu pohtii.

Oulussa elää rinnakkain kolme erilaista maailmaa ja kulttuuria, kertoo Topiantti Äikäs. "Vanhin juonne on niin sanottu Wanha Uleåborgilaisuus. Se kumpuaa tervasta ja lohesta, elää perinteisissä oululaisissa suvuissa, joissa on omaleimaisia piirteitä. Sen myötä on syntynyt myös urheilua, esimerkiksi Oulun Luistinseura."

"Seuraava on yliopiston myötä syntynyt uusi, tietynlainen nousevan pohjoisen kulttuuri. Sitä on nostettu 1960-1970-luvuilta lähtien näkyviin maanlaajuisesti. Kaupunkiin syntyi uusi kulttuurieliitti vanhojen sukujen rinnalle. Ja uusin juonne on teknologinen. Teknologian nousuun liittäisin vielä urheilupuolelta Oulun Kärpät."

Teknologia näyttää syrjäyttäneen lyhyessä ajassa vanhat meren ja tervan tarinat. Suurimman teknologiahuuman kyllästämillä alueilla Oulussa voisi luulla, että koko seudun historia alkaa Nokian noususta. Topiantti Äikäs näkee teknologian olevan kaupungin historiassa taas yksi välivaihe, ei suinkaan lopullinen totuus koko kaupungista.



Oulu kestää
koviakin kolhuja


Tällä hetkellä moni huolehtii siitä, miten Oulu selviää maailmantalouden puristuksessa. Kuinka käy tehtaiden ja teknologian tai julkisten palveluiden? Yliopistolla huolehditaan siitä, saako laitos jostakin rahaa myös tulevaisuudessa. Topiantti Äikäs näkee Oulun historiassa monia pahoja paikkoja, joista myöhemmin selvittiin.

"Oulu on historiansa aikana palanut monta kertaa. Oulun palo vuonna 1822 oli aivan kansallinen katastrofi. Kaksi kolmasosaa nousevan Suomen ainoasta pohjoisesta kaupungista palaa maan tasalle."

Palolla oli merkittäviä vaikutuksia rakennuskantaan ja asemakaavaan. "Siihen verrattuna 1980-luvulla sattuneet keskustan palot ovat pikkuharmeja", Topiantti Äikäs sanoo.

Krimin sota 1854-1856 ulotti vaikutuksensa myös Ouluun. Suomi oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa, joka oli sodassa Englannin kanssa. Engelsmannit seilasivat Suomemme rannoilla Ouluun saakka. Lopputuloksena oli poltettuja laivoja, varastoja ja aittoja. Englantilaiset polttivat valtavasti tervaa Toppilan Tervahovissa.

"Ikävä kyllä osa tervasta oli myyty kertaalleen Englannin amiraliteetille. Rahatkin oli maksettu jo tavarasta. Siis englantilaiset polttivat onnettomat osittain omaa tervaansa", Timo Ylimaunu kertoo.

Englanti oli oululaisille tervakauppiaille merkittävä kauppakumppani. Krimin sota lopetti pikiruukin toiminnan Pikisaaresta. Muistona englantilaisista paikalla on edelleen "pikitie" - paksu kerros poltettua pikeä.

Teollisuuskaupunki-Oulun historia alkaa 1600-luvulta. Pikeä ja nahkaa, hopeaa ja tervapastilleja. Tuoreimpana sellu.

"Oululaiset hopeasepät ovat olleet aivan maankuuluja 1600-luvulla", Pentti Koivunen kertoo.

Laivanrakennuksen loppuminen on kouraissut kaupungin asukkaita kovasti. "Voi kuvitella, millainen tunnelma täällä on silloin ollut, laivanrakennus on työllistänyt suhteellisesti ottaen suuren osan kaupunkilaisista. Sen loppuminen on voinut tuntua siltä, että koko kaupunki on tuomittu kuolemaan", Topiantti Äikäs sanoo.

"Kaupungin kehitys on prosessi, ja siinä on pitkiä historian kaaria. Tänään teknologia on Oulun imagon tukijalka ja sen eteen on tehty lujasti töitä. Kuka tietää, mitä tilalle on tullut vaikka sadan vuoden päästä", Topiantti Äikäs pohtii.

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki viestinä puhelimellasi numeroon 13222 tai käytä lomaketta.

Mainos

Kommentit

17/17 kommenttia

Tuhottu menneisyys
21.06.2009 05:17

Outo juttu että ensin tuhotaan vanhat arvokkaat rakennukset (esim. puuhuvilat Merikoskenkadun molemmin puolin jne ) ja sitten ihmetellään miten saisi historian näkyville..


Ei kaupungintalolla tätä tahdota?
20.06.2009 23:30

Kävelyreitti kuulostaa hienolta. Merellisyyteen voidaan todellisuudessa panostaa Toppilan sataman kautta. : näistä kumpaakaan ei ole vielä tehty. eka on jo 4 v myöhässä 400-v juhlista. Toppilassa ja Hietasaaressa olisi vielä vanhaa miljöötä jäljellä, mutta sen funktionaalisella suojelemisella olisi jo kova kiire. OAKK:lle ja Ilpo Mäelle iso sulka Hennalasta!


Lisäys
20.06.2009 15:12

Tuon "Terwaa & höyheniä"-ehdottajan listalle vielä loimulohi, savustettu kala ja kotikalja edellä mainittujen lisäksi...


Johanna
20.06.2009 11:53

Oulun kaupunki voisi todella kehittyä myös tässä suhteessa. Meillä on paljon työtä saadaksemme kaupungistamme historiallisesti kiinnostava ja toisaalta myös nykyaikaisella mittapuulla toimiva kaupunki keskusta. Kävelyreitti kuullostaa hienolta avaukselta asian suuntaan samoin keskustan liikekortteli jota suunnitellaan. Oulu yhtenä Suomen suurimpana kaupunkina on tällä hetkellä säälittävässä kunnossa keskusta-alueen suhteen. Myöskään tuo historia ei todellakaan tule esille.


Honkajoki
20.06.2009 10:04

Merellisyys on kyllä osattu sössiä aika hyvin. Toisaalta pikisaaren kautta nallikariin tehtiin hyvät sillat ja se pelasti jo paljon. Vielä kun sellu- ja paperitehtaat olisi joskus osattu rakentaa johonkin muualle kuin kaupungin ja meren väliin niin hyvä olisi ollut.


Lukija
19.06.2009 14:03

Merikoski takaisin pienoisvoimalan turvin. 6-25 kuutiota sekunnissa vanhaan uomaan läpi vuoden niin meillä olisi vihreä nähtävyys jota tultaisiin katsomaan kaukaakin. Merikosken sähköä voisi silloin myydä todella virheänä uusiutuvana sähkönä.


Pete
19.06.2009 11:45

on tämä surkea kaupunki esim. Poriin ja Raaheen verratuna, jossa on ymmärretty säästää puutaloalueita keskustan liepeillä.


Entinen heinäpääläinen
19.06.2009 11:42

Hieno juttu Oulun juurista! Historiaa voi esitllä Oulun päivillä, ja niin taidetaan tehdäkin. Meille muualla asuville Oulu on nykyisin elävä, kiinnostava ja sopivan kokoinen kaupunki. Surin aikani puu-Heinäpään katoamista, mutta menneeseen ei voi juuttua. Ulkovessoja ja tunkioita tuskin kukaan kaipaa. Keskustaa on kunnostettu oikeaan suuntaan. Lisää korkeutta ydinkortteleihin ja kaikenlaisia tapahtumia - siitä se elämä syntyy. Toivottavasti teknologiayritykset pärjäävät maailmalla vielä vuosikymmeniä.


Lukija
19.06.2009 10:50

"Merellisyys ei näy" -No,eipä näy merikään,on Kiikeli,hotellit ja kirjastot ja teatterit esteenä.Niin kauan kun niitä ei räjäytetä taivaan tuuliin olkoon Oulu vaan sisämaakaupunki.


Terwaa & höyheniä!
19.06.2009 10:36

"Meri puuttuu katukuvasta..." => Eikö olisi korkea aika avata meritie Oulusta Ruotsiin, niin silloin Oulun "merellisyyskin" näkyisi katukuvassa ruotsinkielisten turistien kanniskellessa "Oulu-Line"-kassejaan. "Wanhaa uleåborgilaisuutta" voisi tuoda esille esim. sillä että torin rannassa olisi myytävänä 60-90cm:n kokoisia tervattuja aitoja puuveneitä, tervatynnyreitä max 5litraa ja tietysti Merijalin tervaleijona-pastilleja wanhan reseptin mukaan valmistettuina. Ja vielä lopuksi: Oulun symbolina voisi tietysti olla ISO tervatynnyri...


Ads by google, kommentit jatkuvat alla
jepulis
19.06.2009 10:18

Eiköhän kallioparkin rahat ohjata vaikka tähän historialliseen kävelyreittiin ja sen varrella olleiden merkittävien rakennelmien palauttamiseen niin täälläkin olisi jotain katsottavaa tyyliin vanha Tallinna.


Nostalgia
19.06.2009 09:45

Oulun symboliksi voisi ottaa xxxxxxl-kokoa olevan vanhan oululaisen puhelinkioskin: se on ulkoasultaan kaunis & omaperäinen & toimisi ikäänkuin "esi-isänä" Nokian maailmalla menestystä niittäneeseen puhelinbisnekseen...


Ei kannata
19.06.2009 09:14

Pystyttäkäähän vain opastetauluja ja muuta pikku tilbehööriä sinne puistoihin ja teiden varsille niin ne on seuraavana viikonloppuna joko töhritty, hajoitettu tai hävinnyt ties mihin. Viimeistään talvella aura-auto tuhoaa ne.


Lukija
19.06.2009 09:07

No, miksi pureta kaikkia vanhoja puutaloja samantien, se siitä historiasta. Tervantuoksu ? hahah... Eikun täähän on teknologia kaupunki...lisää ubiikkeja ja linja-auto näyttöjä vaan saavat turisttkin nauraa..


Lukija
19.06.2009 08:57

Oulussa muutaman ajan asuneena ja siellä elämän alkuvuosina aina silloin tällöin piipahtaneena ei näin muutaman vuosikymmenen jälkeen tule muuta Oulusta (ja sen erinoimaisuudesta...) mieleen kuin Heinäpään matala puutalo(alue?), Saaristonkadun puiset rakennukset osto- ja myyntiliikkeineen (ovatko vielä tallella), torille päin viettävä katu kivirakennuksineen. Keskellä jokeakin sijaitseva kahvilarakennus tuntuu jostain kumman syystä kylmän kolealta paikalta (onkohan aina ollut niin kylmä). Mutta muutoin Oulu ei näkymiltään taikka muistikuvaltaan poikkea yhtään mistään muustakaan Suomen betoni/elementti kaupungista. Tietenkin veden vahva läsnäolo suihkulähteineen on myös mieleenpainuva näkymä. Mutta myös kirjoitettu historia tervaporvareineen, laivanrakennukseineen, englantilaisineen ja jopa saksalaisineen on erittäin mielenkiintoista eikä se Oulussa näy oikeastaan jälkikäteen ajateltuna oikein missään. Oulu voisi halutessaan kehitellä jotain näiden kaikkien historiallistensa elementtien ympärille, vähän niinkuin larppaamista mutta kaikelle kansalle avointa. Pukuloistoakaan unohtamatta, kauppiaiden kaupungissa kun ollaan ja vielä tervaporvareiden.


harmi
19.06.2009 06:00

mutta kallioparkkiin rahat nyt menevät.Uuusille terva porvareillre.


Lukija
19.06.2009 00:26

Justiinsa ne paikat joita kakarana koluttiin. Eikös Oulun historiankirjoja palanut Oulun-palossa? Kuinka paljon tuhoutui silloin? Noista ajoista vuodesta 1600. eteenpäin olisi kiva tietää. Historia ainakin kotikuntaa kohtaan on aina kiinnostanut. Myös muitakin kuntia kohtaan.


Mainos
Mainos
Mainos
Uusimmat » | Oulu Down Up
Mainos
Pääuutiset
Mainos
stats-image
Takaisin ylös