Helsingissä pyöräilijät saavat nauttia omilla kaistoillaan pyöräilemisestä. Oulussa pyöräilijöille erotettuja kaistoja löytyy vain keskustasta Kirkkokadulta ja Tuirasta Kalliotiellä.
"Nekin ovat vanhaa perua", suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma teknisestä keskuksesta kertoo.
Helsingin liikennesuunnittelussa pyöräilystä vastaava suunnittelija Marek Salermo kertoo, että Helsingissä on toteutettu ajoradan yhteyteen maalattavia pyöräkaistoja muutamissa paikoissa jo 90-luvun alussa. Viimeisin 600 metrin pätkä valmistui vastikään Runebergin kadulle.
"Pyöräkaistalla tarkoitetaan ainoastaan ajoradan yhteyteen maalaamalla erotettua kaistaa, jota saavat käyttää ainoastaan mopot ja polkupyörät", Salermo selventää.
Salermon mukaan Helsingissä käytössä olevat pyöräkaistat ovat osoittautuneet tavallisia kevyen liikenteen väyliä turvallisemmaksi ja joustavammaksi ratkaisuksi.
Sen sijaan kaksisuuntaista pyöräilykaistaa Salermo ei pidä turvallisena ratkaisuna. "Muiden maiden ohjesäännöissä niitä ei edes suositella", Salermo toteaa.
Salermo pitää pyöräilykaistoja ajan hengen mukaisina. "Pyöräilyn luonne on muuttunut valtavasti niistä ajoista, jolloin nykyiset suunnitteluperiaatteet laadittiin. Silloin oletuspyöräilijä oli lapsi tai iäkäs ihminen. Heille suunniteltiin liikenteestä erotettuja väyliä, joille ei asetettu sujuvuus tavoitteita."
Nyt polkupyörää käytetään eri tavalla liikennevälineenä ruuhkautuvassa kaupunkiympäristössä ja se edellyttää sujuvaa polkupyöräliikennettä.
Pyöräilijöille erotettu kaista ei toimi
Uusia pyöräilijöille erotettuja kaistoja ei Ouluun ole suunnitteilla. "Jostakin syystä ne eivät meillä toimi. Voi sanoa, että jalankulkijat vielä vähemmän piittaavat, millä puolella ovat", Teknisen keskuksen liikenneinsinööri Jorma Heikkinen toteaa.
Kirkkokadulla on osalla matkaa jopa selkeästi erotettu kaista, mutta sekään ei pidä Heikkisen mukaan jalankulkijoita ja pyöräilijöitä oikeilla väylillään.
"Totta kai keskustan alueella, missä on paljon jalankulkijoita, oma väylä pyöräilijöille olisi paikallaan. Kirkkokadun ajatus on tätä ollutkin", Heikkinen toteaa.
Siikaluoma kertoo, että ainakaan näillä näkymin Rotuaarillekaan ei ole suunnitteilla omaa kaistaa pyöräilijöille.
Kävelypainotteisia kaduista apua pyöräilijöille
Sen sijaan keskustan alueelle suunnitellaan niin sanottuja kävelypainotteisia alueita.
"Pyöräilijöille tulee kadulle nykyistä paremmat olosuhteet. Kun autot liikkuvat näillä alueilla noin 20 kilometriä tuntivauhdilla, kokevat pyöräilijätkin autojen seassa liikkumisen turvallisempana", Heikkinen uskoo.
Kävelypainotteisilla alueilla liikkumista pyritään selkiyttämään muun muassa erottamalla jalankulkijoiden alue eri materiaalilla.
Heikkinen arvelee, että Pakkahuoneenkadun muuttaminen kävelypainotteiseksi kaduksi ja Rotuaarin uudistaminen ja laajentaminen Isokadulle pitäisivät olla valmiina mahdollisesti jo vuonna 2013, viimeistään 2020.
"Uudistukset ovat kiinni koko keskustan ilmeen uusimisen aikataulusta, kortteleiden uudelleen rakentamisesta sekä Kallioparkista.
Kävelypainotteisiksi kaduiksi on suunniteltu Pakkahuoneenkatua, korttelin verran Kirkkokatua, osaa Isokatua, Hallituskatua Valkealinnan edustalla Otto Karhin kohdalla.
