Anime ja manga val­taa­vat Oulun Poh­jan­kar­ta­non – vii­kon­lop­pu­na uusi Mat­su­con-ta­pah­tu­ma

Taru Järvelä ei kuulu niihin animefaneihin, joilla on huoneet täynnä oheiskrääsää. Samurai-poika sarjasta Rurouni Kenshin, joka oli 15-vuotiaan suuri ihastus, on lahja.

Kuva: Pekka Peura

Japanilainen animaatio ja sarjakuva ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa fanikulttuurissa. Oulussa teeman ympärille rakentuu viikonloppuna uusi Matsucon-tapahtuma.

Monet ovat kuulleet pokémoneista, transformereista tai vaikkapa Hello Kittystä. Kaikki nuo ovat japanilaisen populaarikulttuurin hahmoja, jotka ovat kulkeutuneet myös Suomeen.

Moni on kuullut myös termit anime ja manga, mutta mitä nuo vieraskieliset sanat tarkoittavat?

Oululainen Taru Järvelä hurahti animeen ja mangaan yli kymmenen vuotta sitten. Viikonloppuna järjestettävässä japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvässä Matsucon-tapahtumassa Järvelä kertoo yhdessä Riikka Kilpeläisen kanssa siitä, miten animeharrastukseen pääsee helposti mukaan.

Mitä siis ovat anime ja manga?

Anime tarkoittaa japaniksi animaatiota ja manga sarjakuvaa. Länsimaissa nimityksillä tarkoitetaan nimenomaan japanilaisia teoksia.

Animaatio ja sarjakuvat mielletään meillä lasten jutuiksi, mutta Japanissa näin ei ole. Harrastajia on lapsista mummuihin ja pappoihin, ja siten myös kertomusten aihepiiri on hyvin laaja. Kaikille löytyy jotain.

– Japanin suosituin manga on tänä vuonna 20 vuotta täyttävä One Piece. Sitä seuraa lähes koko Japani. Lisäksi siihen liittyy kaikenlaista oheistilpehööriä aina One Piece -hammasharjoista leipään.

Suurin osa animesta tehdään mangasarjakuvien pohjalta, mutta ne voivat pohjautua myös esimerkiksi kirjoihin, novelleihin tai peleihin. Toisaalta taas manga voi perustua tiettyyn animesarjaan.

Menikö sekaisin? Itse asiassa animesta ja mangasta ei kannata puhua erikseen, sillä ne ovat niin kietoutuneita toisiinsa.

Vanhin säilynyt anime on Tylsä miekka vuodelta 1917. Tänä vuonna anime voi siis juhlia sataa vuottaan yhdessä Suomen kanssa.

Suuret silmät ja erikoiset hiukset

Moderni anime ja manga ovat syntyneet vuoden 1945 jälkeen. Niille ominaiset piirteet, esimerkiksi hahmojen suuret silmät, erikoisennäköiset hiukset ja raajojen epärealistiset mittasuhteet ovat mangan isäksikin kutsutun Osamu Tezukan luomia ja esiintyivät ensimmäistä kertaa sarjakuvassa Astro Boy.

Suuret silmät Tezuka lainasi Disneyn hahmoilta, mutta Japanissa sarjakuvien piirteitä kehitettiin aivan omaan suuntaansa.

Ensimmäinen Astro Boy -animaatio ilmestyi vuonna 1963. Sen jälkeen siitä on tehty useita uusia versioita.

Mangan erikoispiirre on, että sitä luetaan ”väärin päin”, oikealta vasemmalle puhekuplien järjestystä myöten. Ensimmäiset suomeksi julkaistut mangat Dragon Ball ja Ranma½ ilmestyivät peilikuvattuina suomalaisia lukijoita helpottamaan, mutta sen jälkeen pokkarien haluttiin olevan mahdollisimman alkuperäisiä.

Mangan piirtäminen on omanlaisensa taidemuoto. Sivut ovat yleensä näyttävämpiä kuin länsimaisessa sarjakuvassa. Myös piirrosten mustavalkoisuus erottaa mangan monista muista sarjakuvamuodoista.

Japanissa mangasarjoja julkaistaan sarjakuvalehdissä, jotka voivat olla viiden kuuden sentin paksuisia. Niitä julkaistaan esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain ja ne sisältävät useita jatkosarjoja.

Manga, kuten animekin, jakautuu moneen alalajiin. Yleensä tietty sarjakuvalehti onkin suunnattu tietylle lukijakunnalle, kuten pienille lapsille, tytöille, nuorille naisille tai nuorille miehille.

– Japanin suosituin sarjakuvalehti Weekly Shounen Jump on alunperin suunnattu nuorille pojille, mutta sitä lukee lähes koko Japani.

Sarjakuvalehdet on painettu halvalle ohuelle paperille eivätkä ne ole mitään keräilykohteita. Sarjakuvalehdissä julkaisun jälkeen jatkosarjat kootaankin pokkareiksi.

Useimmiten sama henkilö on sekä sarjan käsikirjoittaja että piirtäjä. Esimerkiksi Järvelän suosikkimangan One Piecen piirtäjä Eiichiro Oda piirtää viikoittain 19–21 sivua sarjakuvaa. Yhden sivun tekemiseen menee yhteensä neljä tuntia.

– Se on raskas tapa elää, ja palkka on pieni. Sarjakuvan pitää olla laadukasta ja juonen niin mielenkiintoinen, että se kiinnostaa lukijaa vielä seuraavallakin viikolla.

Japani tarttui vaivihkaa

Taru Järvelän, 22, anime- ja mangaharrastus alkoi vuonna 2005, kun hän muutti Koskelasta Kaijonharjuun. Uudessa koulussa hän tapasi vietnamilaista syntyperää olevan uuden ystävän, joka tutustutti hänet animeen ja mangaan.

– Kaveri asui kotimatkani varrella. Menin koulun jälkeen hänen luokseen lukemaan pari kolme pokkaria ja sitten lähdin kotiin.

Kaveri lopetti myöhemmin harrastuksen, mutta Järvelä oli jäänyt koukkuun. Animen katselusta oli myös yllättävää hyötyä, sillä Järvelä huomasi jossain vaiheessa, että ymmärsi yhä enemmän japanin kielen sanoja ilman tekstityksiä.

Järvelän innostus osui juuri siihen aikaan, kun japanilainen populaarikulttuuri nousi Suomessa todelliseksi buumiksi. Sittemmin suurin suosio on laantunut, mutta yhä esimerkiksi järjestetään suosittuja animetapahtumia etenkin Etelä-Suomessa.

Pohjoisessa Suomessa Oulun manga- ja animekerho OMAKE ry on järjestänyt vuosittain animeseminaareja. Myös Chibicon-tapahtuma on järjestetty pari kertaa Pohjankartanolla. Viime vuonna teemana oli Pokémon.

Ensi viikonloppuna järjestettävä animeen, mangaan ja cosplayhin keskittyvä Matsucon-tapahtuma on Pohjois-Suomen uusin.

– Sen ohjelma on tosi monipuolinen ja kiinnostava. Minusta Matsucon on pitkästä aikaa ohjelmallisesti laadukas con-tapahtuma Pohjois-Suomessa.

Japanilaiseen populaarikulttuurin tapahtuma Matsucon Pohjankartanolla 4.–5.3. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://matsucon.fi/.