Reetta Kaleva on aina ollut kiinnostunut äidinkielestä ja tykännyt kirjoittamisesta.
"Koululehden toimitukseen lähdin mukaan toisen vuoden syksyllä", Kastellin lukiossa opiskeleva Reetta Kaleva kertoo. Nyt vuoden ajan koulunsa Osukki-lehteä päätoimittaneen tytön mukaan päätöstä ei ole tarvinnut katua.
"Lehteä tehdessä oppii helposti paremmaksi kirjoittajaksi, koska muilta saa palautetta teksteihinsä. Myös esimerkiksi uutisen rakenne on nykyään hyvin hallussa, koska Kastellissa lehdentekijät saavat myös lehtikirjoittamisen opetusta ja soveltavan lukiokurssin."
Toimittajakurssimerkintää havittelevien pitää kirjoittaa vähintään kolme juttua, joiden aiheet saa valita itse. Pääkirjoittajan kontolle tulee lisäksi pääkirjoituksen laatiminen.
Kahdesti vuodessa ilmestyvässä Osukissa kirjoittamista voi Reetan mukaan harjoitella monipuolisesti, sillä artikkelien lisäksi lehdessä julkaistaan myös runoja ja novelleja.
"Useimmat Osukissa ilmestyvät jutut kertovat koulun tapahtumista. Esimerkiksi penkkareista ja vanhojenpäivästä kirjoitetaan tietysti joka vuosi. Myös vaihto-oppilaat ovat usein kertoneet englanniksi Suomessa viihtymisestään, ja täältä muualle lähteneet ovat lähettäneet juttuja ulkomailta", Reetta valottaa.
Melkein kaikenlaiset jutut ovat kuitenkin tervetulleita, myös kaunokirjalliset tekstit ja sarjakuvat, Reetta kertoo. "Aiheita ei ole rajattu eikä esimerkiksi novellien tarvitse liittyä kouluun mitenkään."
Tärkeintä on Reetan mukaan kirjoittaa osuvasti, mihin Osukki-nimikin viittaa. Mitä tahansa koululehdessä ei kuitenkaan ole lupa julkaista.
"Periaatteessa meillä on sananvapaus, mutta jos jutussa esimerkiksi pilkataan avoimesti opettajia, kirjoittajaa pyydetään muuttamaan se. Kastellissa on myös linja, ettei alkoholista saa kirjoittaa. Esimerkiksi huumorilla kirjoitettu pontikanvalmistusohje sensuroitiin", 18-vuotias Reetta kertoo. Tyttö lisää kuitenkin hyväksyvänsä rajoitukset: koululehden ei hänestä tarvitsekaan käsitellä kaikkia aiheita.
Keväisin ja joulun alla ilmestyvää lehteä tehdään Reetan mukaan tiiviisti parin kolmen kuukauden ajan. Toimitus kokoontuu viikoittain koulun jälkeen kirjoittamaan ja ideoimaan juttuja. Lisäksi lehdentekijät haastattelevat, valokuvaavat ja työstävät juttuja myös omalla ajallaan. Ennen julkaisua kaikki jutut lähetetään vielä toimituksen sisäiseen Riihi-nettiyhteisöön, jossa toiset voivat antaa niistä palautetta.
Koululehti on riippuvainen opiskelijoiden aktiivisuudesta. Reetan mukaan Osukin toimituksen koko ja lehden paksuus on ehtinyt vaihdella hänenkin aikanaan reippaasti. Jokalukukautisesta ilmestymisestä on Osukin 40-vuotisessa historiassa kuitenkin pidetty kiinni.
"Uudet ykkösluokkalaiset ovat onneksi innostuneet tulemaan mukaan toimitustyöhön, mutta vielä enemmän ihmisiä pitäisi saada rohkaistua mukaan. Moni halukas ei välttämättä uskalla tulla kokouksiin. En itsekään osannut lähteä Osukkiin mukaan vielä ensimmäisenä vuonna", Yli-Iistä lukioon Ouluun muuttanut Reetta pohtii. Päätoimittaja uskoo kuitenkin, että koululehdellä on Kastellissa paikkansa.
"Osukki yhdistää opiskelijoita kertomalla yhteisistä tapahtumista tai vaikka koulun urheilujoukkueiden menestyksestä. Myös sitä tehdessä oppii paljon, ja lehti voi varmasti tulevaisuudessa toimia työnäytteenä. Monet Osukin toimittajina aloittaneet ovat myöhemmin päässeet kirjoittamaan muuallekin", media-alan tai psykologian opintoja suunnitteleva abiturientti vinkkaa.
Veera Adolfsen
Kirjoittaja kuuluu Kalevan
nuorten kirjoittajien ryhmään.
Sanomalehtiviikkoa vietetään kouluissa ensi viikolla, 8.-12. helmikuuta.