Patteri 7.2.2010 

Oma lehti avaa ikkunan koulun arkeen

Alkuaikoina Osukki oli vain monistettu, keskeltä nidottu lehtinen, Osukin 40-vuotisjuhlajuttua varten vanhoja lehtiä selannut <br/><br/>Reetta Kaleva sanoo. Nykyisin lehdessä on jopa värikannet.
Alkuaikoina Osukki oli vain monistettu, keskeltä nidottu lehtinen, Osukin 40-vuotisjuhlajuttua varten vanhoja lehtiä selannut

Reetta Kaleva sanoo. Nykyisin lehdessä on jopa värikannet. Veera Adolfsen
Veera Adolfsen
Alkuaikoina Osukki oli vain monistettu, keskeltä nidottu lehtinen, Osukin 40-vuotisjuhlajuttua varten vanhoja lehtiä selannut

Reetta Kaleva sanoo. Nykyisin lehdessä on jopa värikannet.

Reetta Kaleva on aina ollut kiinnostunut äidinkielestä ja tykännyt kirjoittamisesta.

"Koululehden toimitukseen lähdin mukaan toisen vuoden syksyllä", Kastellin lukiossa opiskeleva Reetta Kaleva kertoo. Nyt vuoden ajan koulunsa Osukki-lehteä päätoimittaneen tytön mukaan päätöstä ei ole tarvinnut katua.

"Lehteä tehdessä oppii helposti paremmaksi kirjoittajaksi, koska muilta saa palautetta teksteihinsä. Myös esimerkiksi uutisen rakenne on nykyään hyvin hallussa, koska Kastellissa lehdentekijät saavat myös lehtikirjoittamisen opetusta ja soveltavan lukiokurssin."

Toimittajakurssimerkintää havittelevien pitää kirjoittaa vähintään kolme juttua, joiden aiheet saa valita itse. Pääkirjoittajan kontolle tulee lisäksi pääkirjoituksen laatiminen.

Kahdesti vuodessa ilmestyvässä Osukissa kirjoittamista voi Reetan mukaan harjoitella monipuolisesti, sillä artikkelien lisäksi lehdessä julkaistaan myös runoja ja novelleja.

"Useimmat Osukissa ilmestyvät jutut kertovat koulun tapahtumista. Esimerkiksi penkkareista ja vanhojenpäivästä kirjoitetaan tietysti joka vuosi. Myös vaihto-oppilaat ovat usein kertoneet englanniksi Suomessa viihtymisestään, ja täältä muualle lähteneet ovat lähettäneet juttuja ulkomailta", Reetta valottaa.

Melkein kaikenlaiset jutut ovat kuitenkin tervetulleita, myös kaunokirjalliset tekstit ja sarjakuvat, Reetta kertoo. "Aiheita ei ole rajattu eikä esimerkiksi novellien tarvitse liittyä kouluun mitenkään."

Tärkeintä on Reetan mukaan kirjoittaa osuvasti, mihin Osukki-nimikin viittaa. Mitä tahansa koululehdessä ei kuitenkaan ole lupa julkaista.

"Periaatteessa meillä on sananvapaus, mutta jos jutussa esimerkiksi pilkataan avoimesti opettajia, kirjoittajaa pyydetään muuttamaan se. Kastellissa on myös linja, ettei alkoholista saa kirjoittaa. Esimerkiksi huumorilla kirjoitettu pontikanvalmistusohje sensuroitiin", 18-vuotias Reetta kertoo. Tyttö lisää kuitenkin hyväksyvänsä rajoitukset: koululehden ei hänestä tarvitsekaan käsitellä kaikkia aiheita.

Keväisin ja joulun alla ilmestyvää lehteä tehdään Reetan mukaan tiiviisti parin kolmen kuukauden ajan. Toimitus kokoontuu viikoittain koulun jälkeen kirjoittamaan ja ideoimaan juttuja. Lisäksi lehdentekijät haastattelevat, valokuvaavat ja työstävät juttuja myös omalla ajallaan. Ennen julkaisua kaikki jutut lähetetään vielä toimituksen sisäiseen Riihi-nettiyhteisöön, jossa toiset voivat antaa niistä palautetta.

Koululehti on riippuvainen opiskelijoiden aktiivisuudesta. Reetan mukaan Osukin toimituksen koko ja lehden paksuus on ehtinyt vaihdella hänenkin aikanaan reippaasti. Jokalukukautisesta ilmestymisestä on Osukin 40-vuotisessa historiassa kuitenkin pidetty kiinni.

"Uudet ykkösluokkalaiset ovat onneksi innostuneet tulemaan mukaan toimitustyöhön, mutta vielä enemmän ihmisiä pitäisi saada rohkaistua mukaan. Moni halukas ei välttämättä uskalla tulla kokouksiin. En itsekään osannut lähteä Osukkiin mukaan vielä ensimmäisenä vuonna", Yli-Iistä lukioon Ouluun muuttanut Reetta pohtii. Päätoimittaja uskoo kuitenkin, että koululehdellä on Kastellissa paikkansa.

"Osukki yhdistää opiskelijoita kertomalla yhteisistä tapahtumista tai vaikka koulun urheilujoukkueiden menestyksestä. Myös sitä tehdessä oppii paljon, ja lehti voi varmasti tulevaisuudessa toimia työnäytteenä. Monet Osukin toimittajina aloittaneet ovat myöhemmin päässeet kirjoittamaan muuallekin", media-alan tai psykologian opintoja suunnitteleva abiturientti vinkkaa.

Veera Adolfsen
Kirjoittaja kuuluu Kalevan
nuorten kirjoittajien ryhmään.

Sanomalehtiviikkoa vietetään kouluissa ensi viikolla, 8.-12. helmikuuta.

 


Adolfsen Veera 

KOMMENTOI
LÄHETÄ 
JAA TIETOA
Lähetä juttuun liittyvä kuva tai video
Avaa keskustelu aiheesta juttutuvassa
Facebook 
del.icio.us del.icio.us
PATTERI - LUETUIMMAT
TERVE24
moottori

Seppo Karppinen
Auto-Kaleva autouutiset 7.2. 
VTT: Etelämmäs tarkoitetut kitkarenkaat riski Pohjolassa
koti
Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
Koti-Kaleva 11.2. 
Trendeistä viis!
hightech forum
POLTTOPISTEESSÄ 8.12.2011 
FT: Nokia luopumassa luksuspuhelimistaan
kiekko-kaleva
Pelin ytimessä. Janne Pesonen väläytti Ruotsi-ottelussa taitojaan, jotka hurmasivat Raksilan yleisön takavuosina. Kuhmolaislähtöinen hyökkääjä pyöräytti Suomen 2?1-kavennuksen Viktor Fasthin edestä alivoimalla.
Pelin ytimessä. Janne Pesonen väläytti Ruotsi-ottelussa taitojaan, jotka hurmasivat Raksilan yleisön takavuosina. Kuhmolaislähtöinen hyökkääjä pyöräytti Suomen 2?1-kavennuksen Viktor Fasthin edestä alivoimalla. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
KiekkoJuttu 20:46 
Takaisin parrasvaloihin
hyvä olo
Tammikuussa Kainuun Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Juho Junnila ei ole säikähtänyt armeijan kuria, uusia kuvioita eikä paukkupakkasia. Lääkintäalikersanttina Kajaanissa palveleva Lari Hotakainen pitää tärkeänä, että siviiliasiat ovat kunnossa ennen
armeijaan lähtöä.
Tammikuussa Kainuun Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Juho Junnila ei ole säikähtänyt armeijan kuria, uusia kuvioita eikä paukkupakkasia. Lääkintäalikersanttina Kajaanissa palveleva Lari Hotakainen pitää tärkeänä, että siviiliasiat ovat kunnossa ennen armeijaan lähtöä. _
Hyvä olo 11.2. 
Varusmiehet tarvitsevat henkistä tukea
sunnuntain puheenvuoro
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa.
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa. Pasi Autio
Sunnuntain Puheenvuoro 3.2. 
Rakastuitko Oulussa?
YHTEYSTIEDOT
Tekijänoikeudet © Kaleva Oy