Kuluttamisen ja velkaantumisen kysymystä ovat pohtineet myös tutkijat Kati Rantala ja Heta Tarkkala, joiden tuore tutkimus Luotosta luottoon julkaistiin vastikään Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Luotosta luottoon kertoo, ketkä joutuvat, ajautuvat tai kokevat ainoaksi vaihtoehdoksi elämän vippien varassa.
Useimmille kulutusluotot, nämä pikaluottoa sosiaalisesti hyväksyttävämmät luototuksen lajit, ovat tuttuja. Tavanomaista on, että hieman suuremmat ostokset hankitaan kulutusluotolla. Ne joilla on varaa hintavaan tuotteeseen, voisivat aivan hyvin myös säästää summan etukäteen ja käydä hakemassa tavaran vasta sitten, kun säästötilillä on riittävästi rahaa.
Kulutusluotoista on kuitenkin tullut niin itsestään selvä osa ostamista, että monikaan ei vaivaudu miettimään niistä aiheutuvia kuluja. Jos esimerkiksi pyykki- tai astianpesukone menee yllättäen rikki, on kulutusluotto monelle pieni- ja keskituloisellekin ainoa keino saada tuote heti käyttöön. Kulutusluotot ja pikaluotot perustuvat ajatukseen siitä, että kaikilla, myös köyhillä, on oikeus kuluttaa.
Meneillään oleva finanssikriisi vasaroi rakenteita uuteen uskoon. Lomautukset ja irtisanomiset vaikuttavat jo suoraan monien perheiden elämään. Luvassa on lisää velkaongelmia ja taloudellista ahdinkoa, sillä tämän päivän Suomessa velkaongelmat ovat nimenomaan yksityishenkilöiden ongelmia.
Helppojen luottojen ylenpalttinen kuluttaminen on luonut uusia velkaongelmaisten riskiryhmiä. Suomalaiset ottavat ahnaasti vakuudettomia luottoja, 1,3 miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoa. Näillä samoilla ihmisillä on usein myös tavallista pankkilainaa. Asuntokuntien velat ovat kasvaneet, ja velkaantumisaste on noussut rajusti viime vuosina.
Harva tulee ajatelleeksi, että helpon vippailun seuraukset voivat olla vakavia, kuten merkintöjä luottotietoihin ja vuosikausien takaisinmaksuohjelmia.
Tyyppiesimerkki pikavippivelkaantuneesta on nuori mies, mutta myös vanhemmat naiset velkaantuvat. Hieman yllättäen velkaantuminen on yleisintä Suomen köyhimmillä alueille Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Eronneet elatusvelvolliset miehet ovat jo pitkään kartuttaneet ongelmajoukkoa. Joukkoon on liittynyt äitiyslomalaisia, perheellisiä, yksinhuoltajia, uusperheitä samoin kuin mielenterveys- ja peliongelmaisia.
Rajuun velkaantumiseen vaikuttaa myös se, että pikavippi on usein viimeinen vaihtoehto, kun vähävaraisena tai tulottomana ei ole mahdollista saada vakuudellista lainaa pankista.
Pikavippifirmat iskevät tähän saumaan ja markkinoivat helppoa elämää ja vaivatonta ostamista. Yhdysvalloissa puhutaan saalistavasta lainanannosta. Köyhille tarjotaan helppoa lainaa korkealla korolla. Valitettavasti kalliita korkeakorkoisia pikavippejä ottavat useimmiten juuri ne, joilla on niihin vähiten varaa.
Kun talous käy ahtaaksi ja palkkapäivään on vielä aikaa, on kulutusluotoista ja pikavipeistä tullut keino pyörittää arkea, maksaa lasten harrastuksia, ruoka-ostoksia ja postiluukusta tipahtavia laskuja, jotka muuten jäisivät hoitamatta.
Uutta velkaa uuden tilalle toimii jonkin aikaa, ja ihmiset yrittävät huomattavan usein selvitä omin neuvoin talousahdingostaan. Aina se ei riitä, vaan tilanne voi käydä niin mahdottomaksi, että ulospääsyyn tarvitaan ulkopuolista apua. Oman talouden holtittomuus on usein asia, jota hävetään, peitellään tai vähätellään.
Ajan ilmiö työttömyyden periytymisen ohella on myös velkaisuuden ylisukupolvittuminen. Velkaneuvojat ovat kohdanneet tapauksia, joissa pikavippilainailijat ovat asiakkaita jo kolmannessa polvessa, kun samassa kierteessä ovat niin mummo, äiti kuin tytärkin.
Pitäisikö nämä ihmiset jättää oman onnensa nojaan, kun ovat itse asiansa sössineet? Mikä on yksilön vastuu ja mikä on hyvää luotonantotapaa?
Pikavippien sääntelyn tiukentuminen on ollut voimassa kuukauden päivät. Enää pikavippejä ei makseta yön pimeinä tunteina. Tämä auttaa öisiin vippailuihin, mutta ei poista ongelmaa. Selvää on, että ylenpalttisen houkuttelevaa markkinointia pitäisi hillitä.
Lapset puolestaan pitäisi opettaa jo pienestä pitäen järkevään rahankäyttöön ja opettaa ymmärtämään, mitä laina, korko ja oman talouden hallinta merkitsevät. Myös velkaneuvonnalla ja erilaisilla takuuluotoilla on sijansa velkaongelmaisten asioiden raiteilleen saattamisessa.