Kun mies on musta, nimi hassu ja isä muslimi, Obamalla on taas tekemistä vakuuttaa takametsien amerikkalaisia siitä, että hän on kunnon kristitty ja muutenkin kelpo mies.
Kysymys Obaman uskonnollisesta suuntautumisesta, ja syvimmillään amerikkalaisuudesta ja isänmaallisuudesta, on kytenyt vuosia.
Se roihahti uusiin liekkeihin, kun Obama otti rehellisesti, joskin poliittisesti uhkarohkeasti kantaa New Yorkin kaksoistornien lähelle suunniteltavan muslimien kulttuurikeskuksen ja moskeijan rakentamisen puolesta.
Vettä myllyyn lisäävät lauantaina vietettävä vuoden 2001 terrori-iskujen vuosipäivä ja kongressin välivaalit marraskuussa. Lisäksi viikkolehti Newsweek julkaisi juuri mielipidekyselyn, jonka muutamat tulokset ovat hätkähdyttävää luettavaa.
Gallupin kysymys nro 24 kuului seuraavasti: Jotkut ovat väittäneet, että Barack Obama sympatisoi islamilaisia fundamentalisteja, joiden päämäärä on ottaa käyttöön islamin laki ympäri maailmaa. Sen nojalla mitä tiedätte Obamasta, mikä on mielipiteenne näistä väitteistä?
52 prosenttia haastatelluista republikaaneista oli sitä mieltä, että väite on joko ehdottomasti tai luultavasti totta! Demokraateistakin tätä mieltä oli 17 ja riippumattomista äänestäjistä 27 prosenttia. Vähän yli puolet haastatelluista piti Obamaa kristittynä, mutta tätä epäilevien osuus on kasvanut reippaasti.
Jos muslimiepäilyt olisivat käyneet näin korkeina vuoden 2008 vaalien alla, Obaman voittomarginaali olisi vähintäänkin kaventunut. Amerikka teki tuolloin historiaa valitsemalla mustan miehen Valkoiseen taloon. Muslimin, juutalaisen saati muun ei-kristityn tie sinne on tukossa vielä pitkään.
Amerikkalaispoliitikkojen uskonasioilla on painoarvoa, sillä uskonto ja politiikka kietoutuvat Yhdysvalloissa yhteen. Koska uskonnollisia ryhmiä on joka lähtöön, valtio, koulut ja koko yhteiskunta, juhlapäiviä myöten, on korostetun maallinen.
Tästä huolimatta uskonto on Yhdysvalloissa Suomeen verrattuna julkinen ja joka paikassa näkyvä asia. Presidentit käyvät sunnuntaisin omassa kirkossaan. He pitävät kirkoissa puheita. Uskonnollinen oikeisto on poliittinen voimatekijä.
Uskonto on ollut ennenkin esillä presidenttihistoriassa. Vuoden 1960 vaaleissa John Kennedyä vastaan käytettiin sitä, että hän oli katolinen. Vaikka Yhdysvalloissa on iso ja vaikutusvaltainen juutalaisvähemmistö, presidenttihistoriasta ei löydy juutalaista. Kennedy on yhä ainoa katolilaispresidentti.
Uskonto on Yhdysvalloissa samantapainen leimakirves kuin Moskovan kortti yya-Suomessa. Uskonnolla on helppo politikoida, koska se perusarvokysymyksenä vetoaa syvimpiin tuntoihin.
Ja vaikka Obamaa koskevissa muslimiepäilyissä ei ole perää, se ei estä pyörittämästä aihetta päivästä toiseen.
Näin se mylly pyörii: patavanhoillinen rääväsuu radioääni Rush Limbaugh on kutsunut suositussa radio-ohjelmassaan Obamaa "imaami Obamaksi" ja "Amerikan ensimmäiseksi muslimipresidentiksi".
Evankelista Franklin Graham sanoi puolestaan CNN:ssä: "Minusta presidentin ongelma on se, ttä hän syntyi muslimiksi. Hänen isänsä oli muslimi. Islamin siemen välittyy isän kautta kuten juutalaisuuden siemen välittyy äidin kautta."
Muslimikeskustelu on klassinen esimerkki Amerikan konservatiivien kampanjataidoista. George W. Bushin sanotaan tulleen uudelleen valituksi 2004 eniten sen ansiosta, että hänen kampanjagurunsa Carl Rove sai takamaiden äänestäjät liikkeelle.
Se tapahtui masinoimalla avainosavaltioissa samaksi vaalipäiväksi kansanäänestyksiä aloitteista, joiden ykkösaihe oli suhtautuminen homoliittoihin. Tulokset tiesi jo ennalta, ja siinä sivussa äänestettiin Bushia.
Obamako muslimi -epäilyistä noussut valtava kohu merkitsee, että marraskuun välivaaleissa äänestetään epäsuorasti siitäkin. Obama on turhaan yrittänyt lyödä asian leikiksi. Niin on jos siltä näyttää, vaikka koko keskustelu on potaskaa.